Ex-miehelläni oli alkoholiongelma koko 15 vuotta kestäneen liiton ajan. Asiasta kärsi koko perhe, lapset ja minä. Yleensä ottamisen syynä kuulemma olin minä. Olin ärsyttävä ja nalkuttava yms. Kun hän lähti uuden rakkauden mukaan, niin omien sanojensa mukaan ei ota enää? Voiko tämä tipattomuus kestää? Olisin mielelläni itsekin nauttinut tipattomasta miehestäni...Vai olinko minä sittenkin syypää???
Voiko alkoholistista tulla raitis suhdetta vaihtamalla?
Nimetön
221127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
En voi sanoa kongreettista,kun en tunne taustoja.
Mutta intuitio on seuraava:Jos on alkoholi ongel-
mainen ihminen,niin syy on yleensä muualla kuin
itsessään.Siksi sinä olit kuvaamasi henkilö
hänen silmissään.
Uusi rakkaus on todennäköinen muusa,joka pitää
raittiina.Mutta yleensä se raittius on vain
väliaikaista,kun todellinen arki saapuu.
Toteat,että olinko minä sittenkin syypää???
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ET.
Joten itsesyytökset on aivan turhia.
En omista kristallipalloa,että tietäisin kaikki
asiat.Joten vastasin vain oman tuntemukseni/ajatusmaailmani mukaan.
Toivotan sinulle jaksamista ja hyvää sekä
aurinkoista elämää.
Meillä kaikilla on elämässämme omat haasteet,
jotka me voitamme.
ja tiedät sen itsekin.
Siirrä vaan se pahis jollekin toiselle, mutta nyt sä voit hyvin tai ainakin paremmin lastesi kanssa kun paha on pois.
Hän tietysti rakastuu ja mielellään kertoo myös siitä sinulle. Et tietenkään voi olla miettimättä sitä, mutta mieti sitä myös mitä jatkossa olisi ollut... Samaa ja samaa.
Ota vaikka uusi harrastus tai Mies!
>>Ota vaikka uusi harrastus tai Mies!>>
Taidat uuden miehen jälkeen olla viisaampi ja kypsä tarkastelemaan, miksi miehens aina ovat "pakotettuja juomaan".
Suilloin näät oman alkoholistipersoonasi. - Siis vaikka et itse juokaan.
Voi ollakin, mutta kohde vain vaihtuu.
Jos ex-ukkosi painiskeli alkoholiongelmansa kanssa 15 vuotta ja toteutti itseään juomalla viinaa, niin ei se taito katoa mihinkään uuden kumppanin myötä.
Arki se astuu elämään heilläkin, ja varsin todennäköisesti hän aloittaa entisen harrasteen, koska on vielä siinä vaiheessa, että hakee/löytää motiivin juomiseen muista.
Oletpa saattanut ollakin ärsyttävä ja nalkuttava, mutta vaikka olisit ollut myötäelävä ja lempeä, niin ex-ukkosi olisi juonut kuitenkin ja ehkä vielä enemmän.
Projisoi syyn juomiseensa sinuun, joten raitistuminen on todella kaukana.
Suotta syyllistät itseäsi.
Seuraava "syyllinen" hänen juomiseensa tulee olemaan hänen uusi kumppaninsa.
Moinen julistus, että uudessa liitossa ei ota enää, oli sekin sinun syyllistämistä ja hänelle hekumallinen kosto, mutta hän itse on hakoteillä ja narahtaa, koska raittius ei tule toisen ihmisen kautta. Sitä hän ei tajua vieläkään. Tulet kuulemaan uutisia.
Voiko raitistua rakastumalla?..sanoisin kyllä. Ainakin niin kauan kun rakkaus pystyy alkoholistisessa ajatusmaailmassa aiheuttamaan muutoksia asioiden tärkeysjärjestykseen. Kuinka pysyviä ne ovat..sitä en tiedä, mutta saattaahan
olla että tälläisellä hetkellä juoppo pystyy tekemään itsensä kanssa peruteellisempaakin inventaariota, joka jää pysyväksi. Sama asia taitaa olla ns. uskoontulon kanssa.
Alkoholisti ei raitistu lopettamalla viinanjuonnin
vaan purkamalla alkoholistisen ajatusmaailman. Ajatusmaailman, jonka hän itse on luonut juomisensa mahdollistamiseksi. Ne syyt mitä sitten
taustalla on ovat aina toissijaisia aivan niiden raskaudesta riippumatta. Voi
sanoa että raskaisiinkin ja aivan todellisiin ongelmiin alkoholismi on aina väärä 'ratkaisu'.
En tunne teitä kumpaakaan ihmisinä, joten en edes yritä arvioida suhteenne laatua. Olen itse eronnut
entinen juoppo, mies. En usko että avioliittoni olisi onnistunut vaikka tällöin olisin raitistunutkin. Mutta alkoholismistani en voi syyttää kyllä entistä puolisoani.
Näin minäkin sisimmässäni tunnen, että asia on. Mutta ero on vaikeaa pitkän yhdessäolon jälkeen ja kaikenlaiset tunteet mylläävät. Vaikka rakastin miestäni ja lasteni isää ja tein kaikkeni, niin ei siitä mitään tullut. Nyt täytyy vain löytää voimaa olla lasten kanssa hyvä äiti ja ehkä joskus kun aika on parantanut haavat niin löydän vielä sen itselleni sopivan miehen.
Niin, ex-miehesi pyrkii myös minun mielestäni syyllistämään sinua ja muitakin omasta alkoholin käytöstään.
Nauti alkoholittomasta elämästä ja lapsistasi. Jonain päivänä huomaat, että lapsesi ovat kasvaneet isoiksi ja he alkavat irtaantua sinusta. En tosin tiedä, kuinka vanhoja lapsesi ovat, mutta sitkeytesi palkitaan jonain päivänä. Lastesi kasvun myötä oma elämäsi saa myös merkitystä.
Tämä menee aiheen ohi, mutta kirjoitanpa kuitenkin: Itselleni kävi niin, että kun lopetin alkoholin käytön kokonaan joitakin vuosia sitten, aloin nauttia kotona olosta ihan eri tavalla. Välillä tulee sellainen hykertelevän onnellinen tunne, kun lapset (nuoriso) tulevat koulusta tai muualta kotiin tietäen ja luottaen siihen, että minä en olekaan lähtenyt baariin! Välillä mietin, että jos nyt tapaisin uuden miehen, niin en kyllä kestäisi sellaista, joka edes silloin tällöin ottaisi alkoholia! Onko minusta tullut näin jyrkkä vai pelkäänkö sitä, että itsekin sorrun? Viimeksi mainittu vaihtoehto varmaankin on oikea..
Joka tapauksessa hyvää jatkoa Sinulle.
Sinunlaisesi ihminen etsii aina kumppanikseen itseään "huonomman" ihmisen päästäkseen loistamaan itse silkkaa hyvyyttä. Eli kiillottamaan omaa marttyyrin sädekehäänsä.
"Olisin mielelläni itsekin nauttinut tipattomasta miehestäni...Vai olinko minä sittenkin syypää???"
No mitäs luulisit? Elät 2000- luvun suomessa, suomalaisena naisena, etkä ole koskaan kuullutkaan sellaista asiaa ettei alkoholistin juomisesta ole vastuussa kukaan muu kuin alkkis itse? Kuule on hiukan vaikea uskoa ettetkö olisi asiasta hyvin tietoinen. ;-)
Aika jännä juttu on mielestäni, itsekin näin suomalaisena naisena kun asiaa katselen, se, kuinka yleisesti väitetään alkoholistien laittavan vastuun juomisestaan läheistensä harteille. Ku en ole vielä kertaakaan törmännyt alkoholistiin joka syyttäisi läheisiään, tai ketään toista ihmistä omasta juomisestaan. Ihan oikeasti en ole. Alkoholismi"sairautta" olen kyllä kuullut syytettävän.
Sen sijaan olen törmännyt kerta toisensa jälkeen alkoholistien läheisiin jotka väittävät sen "pahan" alkoholistiläheisensä syyttävän heitä juomisestaan, vaikka niin ei oikeasti tapahtuisikaan.
Olenkin tullut siihen johtopäätökseen että itseasiassa sellaisia henkilöitä, joilla on näkyvä ja julkisesti tunnustettu ongelma (kuten alkoholismi) käytetään usein aika törkeästikin hyväksi ihan selkeään peilaamistarkoitukseen. Ja nimenomaan ne ihmiset tätä hyväksikäyttöä harrastavat joilla itsellään ei ole virallisesti tunnustettuja näkyviä, silmille hyökkääviä ongelmia.
Marttyyri tarvitsee aina viereensä vertailukohdan johon voi verrata itseään ja nähdä itsensä parempana - tai siis hyvempänä - ihmisenä kuin se toinen on. Ja erityisesti näyttäytyä muulle ulkopuoliselle maailmalle sitä alkoholistiläheistään puhtoisempana ja hyveellisempänä ihmisenä. Marttyyri hakee aina lähelleen ihmisen jonka vastuulle voi laittaa oman epäonnellisuutensa, ja mikäpäs sen uskottavampi vertailukohta kuin alkoholisti.
Alkoholistit ovat suomalaisessa yhteiskunnassa olleet aikojen alusta asti suurimpia syntipukkeja kaikkiin mahdollisiin ongelmiin. Alkohlisteja on ihan luvallista syyttää kaikesta. Näin ollen alkkikset ovat siis helpoimpia kohteita marttyyrien itsensätoteuttamistarkoitukseen.
Marttyrius on usein nerokkaasti, mutta vieläkin useammin todella naurettavan tökerösti ja läpinäkyvästi uhrautumiseen ja hyvyyteen verhottua äärimmäistä itsekyyttä - narsismia suorastaan.
Marttyyri antaa usein ymmärtää olevansa huolissaan alkoholistläheisestään, paapoo, holhoaa ja hyysää - mutta rivien välistä tekee kaikille aina selväksi OMAN kärsimyksensä. Marttyyri antaa myös ymmärtää ettei hän syytä alkoholistiläheistään mistään ja samaan aikaan kuitenkin muistaa luetella koko alkoholistiläheisensä syntilistan sekä sen aikajakson jona on asiasta ihan "viattomana" läheisenä joutunut kärsimään. Todellisuudessa se on vain kikkailua, ympäristön manipuloimista jonka tarkoituksena on saada ympäristön huomio, myötätunto ja sympatia kiinnittymään marttyyriin itseensä. Se on sympatioiden kerjäämistä, ja synninpäästön hakemista itselle asiassa johon alkkiksen läheinen kyllä aina tietää olevansa syytön.
Marttyyri osaa myös esittää tyhmää ja sinisilmäistä pitääkseen ympäristön huomion itsessään. Hän muka "uskoo" alkoholistiläheisensä vakuuttelut juomisen lopettamisesta vaikka tietää kyllä ettei alkoholistin lupauksiin ole luottamista. Marttyyri saa usein aikaan pitkäänkin jatkuvia tilanteita joissa hänelle vakuutellaan ja opetetaan itsestäänselvyyksiä (et ole syyllinen toisen juomiseen yms.) ikäänkuin hän ei itse niitä oleenkaan tajuaisi.
Näin hän pysyy tarkoituksella tilanteessa jossa hänen omaan onnettomuuteensa on olemassa joku muu syyllinen kuin hän itse. Siinä tilanteessa hänellä on usein myös joku ulkopuolinen päänsilittelijä joka pitää kädestä kiinni hänen ahdistavassa (itse aiheutetussa) tilanteessaan.
---
Vaikka jokainen jo tätä nykyä tietää että jokainen aikuinen ihminen on itse vastuussa omasta juomisestaan eikä sitä voi syyttää ketään muuta kuin itseään, tietää myös jokainen alkoholisti/alkoholin suurkuluttaja että kynnys tarttua pulloon madaltuu aina silloin kun vituttaa, mieli on maassa, syyllisyys painaa yms.
Kun alkoholistin harteille laitetaan syyllisyys ja vastuu myös asioista joihin alkoholisti EI ole syyllinen eikä vastuullinen - kuten vaikkapa kumppaninsa onnettomuuteen ja ahdistuneisuuteen (ei koske alkkiksen lapsia) - on alkoholistin huomattavasti vaikeampi päästä alkoholista eroon. Olen sitä mieltä että alkoholistin on todella vaikea ellei mahdoton halutessaan raitistua jos hän elää marttyyripuolison kanssa. Kun ihminen on tottunut lievittämään ahdistustaan alkoholilla, ja joutuu joka päivä elämään ympäristössä jossa hänen edellytetään kantavan vastuu ja syyllisyys kaikkien läheistensä epäonnellisuudesta (ja suurinpiirtein kaikista muistakin yhteiskunnallisista ongelmista) on pulloon tarttumisesta kyllä todella vaikea päästä eroon.
Yllättävän usein myös erotilanteessa se parisuhteessa epätoivoisesti kiinni riippuva osapuoli on nimenomaan se ei- alkoholisti. Siinä missä alkkis saattaa roikkua raittimmassa puolisossaan (esim. siksi koska raittiimpi puoliso pitää usein huolta perusasioista jolloin alkkiksen ei tarvitse) roikkuu myös se raittiimpi osapuoli akkiksessa - usein myös silloin kun alkkis itse haluaa päästä suhteesta eroon. Heti tulee mieleen muutama tuntemani pariskunta jossa se kuvio menee juuri niin. Marttyyri tarvitsee alkkiksensa päästäkseen kärsimään.
En todellakaan omasta mielestäni ole ollut mikään marttyyri. Halusin tasavertaista kumppanuutta ja muutenkin tervejärkistä menoa. En rakastunut mihinkään looseriin vaan ennemminkin sellaiseen pelimies tyyppiseen mieheen (jälkikäteen ajateltuna). Mutta kun lapsia tuli ja itse puhkui äitiyden onnea ja olisi halunnut jakaa onnen tunnetta, niin enääpä ei oltu kiinnostuneita. Mulle perhe on aina ollut niin tärkeä asia, että en käsittänyt miksi toinen ei voinut nauttia samasta asiasta kuin minä. Hän piti kaikki harrastaksensa (niitä oli paljon) ja menonsa. Hänen tyylinsä oli sellainen, että kun perjantai ilta lähestyi hän onnistui kehittämään jostain ihme asiasta riidan. Sitten kun tarpeeksi jurppi, oli lupa korkata kaljapullo. Sen jälkeen hän sulkeutui jotenkin omiin maailmoihinsa ja murjotti. Olisin halunnut keskustella, mutta ikinä näinä iltoina se ei onnistunut vaan mies lähti ovet paukkuen kapakkaan jättäen minut ihmettelemään, että mitäs taas tapahtui!
Voi olla että tää on aika sekavaa tekstiä, ja ehkä olen psykologin tarpeessa...mutta mietitään sitä lisää... :o)
Selvennän vielä että tarkoitin erityisesti niitä ihmisiä jotka menevät naimisiin ja perustavat perheen henkilön kanssa jonka ongelmat ovat hyvin tiedossa jo siinä vaiheessa kun yhteen mennään.
Kirjoittelusi ja asiaa tuntemattomat analyysit kannattaa jättää AINA asiantuntijoille.
Kysymys kuuluu seuraavasti:Kun jälleen hillut tälläkin sivulla,niin oletko tavannut ketjunaloittajan,kun annat analyysin mm,että hän on märttyyri?
Kirjoitukseesi etsit kaikki adjektiivit ja muut
lauseiden rakentamiseen tarvittavat kieliopissa
käytettävät sanat ja kirjaimet.
Sinua en ole tavannut ja Luoja suokoon,että en
ikinä joutuisikaan tapaamaan.
Ihminen joka on noin täynnä itseään,niin on TAKUULLA yksinäinen.Näin ollen en yhtään ihmettele
että on mahdollisuus kirjoittaa pitkiä kirjoituksia näillä PALSTOILLA.Sillä yksinäisellä
ei ole mitään muuta niin paljon kuin aikaa.
Absoluuttinen totuus.
Itse ajan pituudesta voidaan alkaa jaaritella,että se on yhtäpitkä kokoajan,joten heitin ensimmäisen kiven.
"Sinua en ole tavannut ja Luoja suokoon,että en
ikinä joutuisikaan tapaamaan.
Ihminen joka on noin täynnä itseään,niin on TAKUULLA yksinäinen.Näin ollen en yhtään ihmettele
että on mahdollisuus kirjoittaa pitkiä kirjoituksia näillä PALSTOILLA.Sillä yksinäisellä
ei ole mitään muuta niin paljon kuin aikaa.
Absoluuttinen totuus."
No siinäpä se tuli, absoluuttinen totuus. =D
"Kun jälleen hillut tälläkin sivulla,niin oletko tavannut ketjunaloittajan,kun annat analyysin mm,että hän on märttyyri?"
Perustan vastaukseni itse kirjoituksiin.
Ymmärtäisin purkauksesi jos tämä olisi vertaistukipalsta. Mutta tämä on suomi24.fi:n alkoholipalsta ja elämme suomessa jossa on mielipiteen vapaus. En ole milloinkaan sanonut mielipiteideni olevan asiantuntijalausuntoja. Olen koko ajan esittänyt ne ainoastaan omina mielipiteinäni ja sellaisia ne ovat jatkossakin. Kannan toki niistä vastuun, häpeän ja kunnian ihan itse suoraselkäisesti. Ilmoitan heti jos ne muuttuvat asiantuntijalausunnoiksi.
Joskus pointit tulevat esille parhaiten kun vähän kärjistää.
Voit kirjoittaa ja selittää täällä palstoilla ihan mitä vaan!
Mutta suora lainaus kirjoituksestasi on seuraava:
"Sinunlaisesi ihminen etsii aina kumppanikseen itseään "huonomman"ihmisen päästäkseen loistamaan
itse silkkaa hyvyyttä.Eli kiillottamaan omaa marttyyrin sädekehää."
Tässä jälleen absoluuttinen totuus,jonka voit varmistaa kirjoituksestasi.
Eli siis,kysyn edelleen:Onko sinulla oikeus edellä kirjoittamallasi tavalla analysoida ketään ihmistä ja antaa arvioita tietämättä asioiden taustoja.
Kansakouluissa ja nykyisissä peruskouluissa jo opetetaan,ettei tällainen ole moraalisesti hyväksyttävää.Puhumatta,että vedotaan siihen,ettei
tarkoitettu asiantuntijalausunnoksi siksi ettei ole asiantuntija.
Sinäkin olet siis huomannut tämän "hupaisan" ex-raitis nimimerkin kirjoittelut.
Tuolla toisaalla jo hänen kanssaan "keskustelin". Tälle nimimerkille on ominaista asettaa kyseenalaiseksi kaikki mitä hänelle esitetään. Hän ottaa kantaa jopa jonkun lapsensa menettäneen suruunkin ja omavaltaisesti kirjoittelee:
"Itsellänikin on lähipiirissä muutama tapaus joissa näin on ikävä kyllä käynyt (tosin kyse oli lääkeistä ja huumeista, ei pelkästä alkoholista - tässä keskustelussa puhutaan vain alkoholista) ja tiedän kuinka paljon tuskaa ja kärsimystä sellainen aiheuttaa. (Tosin yhden kuolleen nuoren kohdalla epäilen suuresti oliko kys. nuori koskaan edes rakastettu oikeasti ollenkaan, ja suriko äiti ja isukki lastaan todellisuudessa ollenkaan, tusivatko todellisuudessa ollenkaan tuskaa... - auz, tiedän tiedän, tällaisia epäilyjä ei saa sanoa ääneen koska niistä voi joku loukkaantua. Ja tämä olisi taas uusi keskustelu joten se siitä)"
Mitä muuta hänen kirjoituksistaan voisi syntyä?
SAMMAKOITA!
ex-mieheni jota vielä rakastin on kuollut. hänen uusi avovaimonsa ilmoitti soittamalla viime yönä että hän riisti hengen itseltään. tämä on jotain niin kauheaa että en käsitä. kirjoitan tämän koska täältä hain itselleni vastausta. vastaus olikin ihan toisenlainen kuin olisin ikinä arvannut. nyt kaikkí romuttui. olenkin totaalisen yksinhuoltaja. ei puhuttu. heillä näytti olevan kaikki niin hyvin ja olisin halunnut vielä kertoa että minäkin vielä välitän. mutta varmaan se ei olisi auttanut koska meidän juttummehan oli hänen puoleltaan ohi. tämä päivä on mennyt sumussa ja olen ollut perheneuvolaan yms tahoihin yhteydessä. nyt en varmaan enää tänne kirjoita. ja koska tajusin että edes tämä uusi rakkaus ei voinut mitään pelastaa.
Nyt sinun on päästävä tämänkin yli, ja tulet pääsemään.
Tulevaisuutesi on siinä, että keskityt itsesi ja lastesi hyvinvointiin.
Unohtaa et voi, mutta aika kyllä parantaa tällaiset haavat.
Syvin osanottoni.
Olen menettänyt myös läheisen ja rakkaan ihmisen.
Vain aika parantaa...
Oliko asiallista tulla ihan toiseen keskusteluun vain analysoimaan minua? Olisko fiksumpaa edes yrittää pysyä itse asiassa eikä mennä koko aikaa henkilökohtaisuuksiin?
Kun nyt kuitenkin itse toit tämän aivan toisen keskustelun tähän ketjuun halua sen verran kys. kommentistani mainita, että sinä et tiedä sitäkään vähää kys. tapauksesta kuin minä. Mikä sinä olet siis "tietämään" mistä kys. tapauksessa oli kysymys? Uskot siis TIETÄVÄSI että kysymys EI ollut siitä mistä minä epäilen olleen kysymys?
Nykyaikana on jo hyvin tiedossa, että esim. äidinrakkaus on myytti joka ei pidä aina paikkaansa. On olemassa äitejä ja isiä jotka eivät pysty eivätkä kykene syystä tai toisesta tuntemaan rakkautta omia lapsiaan kohtaan. Onneksi suurin osa pystyy. Mutta osa äideistä ja isistä ei todella siihen pysty.
Varmasti myös nimim. 60- luvun nuori on tietoinen että maailmasta löytyy paljon vanhempia jotka kohtelevat lapsiaan todella kaltoin. Varmasti 60- luvun nuori tietää myös että maailmassa/suomessa on paljon vanhempia jotka ovat jopa tappaneet omat lapsensa. Suurin osa katunee tekojaan, mutta osa ihmisistä on niin sairaita, niin tunnevammaisia, niin kertakaikkisen hajallisia, etteivät he kykene tuntemaan enää oikeastaan yhtään mitään.
Sellainen vanhempi ei välttämättä tunne myöskään surua edes oman lapsen kuollessa. Jotkut tällaisista vanhemmista jopa itse myöntävät sen.
Se on traaginen ja karu tosiasia.
Mutta onneksi vain joidenkin kohdalla.
Kuten sanoin, onneksi suurin osa vanhemmista osaa edes jollakin tasolla rakastaa lapsiaan. Mutta osa ei siihen kykene. Siksi olisikin tärkeää todellamiettiä tarkasti pystyykö antamaan lapsilleen sitä mitä ne tarvitsevat, ennenkuin niitä lapsia aletaan tekemään tähän maailmaan.
"Onko sinulla oikeus edellä kirjoittamallasi tavalla analysoida ketään ihmistä ja antaa arvioita tietämättä asioiden taustoja."
Tiedän taustoista juuri sen verran kuin kys. henkilö tietoja antoi. Ja ne ovat tietoja joiden perusteella kys. henkilö ITSE PYYTÄÄ vastauksia ventovierailta ihmisiltä. Ei pidä valittaa jos niitä vastauksia sitten tulee.
Hmmm..... ensin sanot että voin kirjoittaa palstoilla mitä vaan ja sen jälkeen kysyt onko minulla oikeus analysoida ketään ihmistä ja antaa arvioita tietämättä asioiden taustoja. Ristiriitaa, ensin toteat että minulla on oikeus sanoa vapaasti mielipiteeni ja heti seuraavssa hetkessä kyseenalaistat sen oikeuden.
Tiedän kys. hlön taustoista juuri sen verran kuin kys. henkilö itse tässä aloituksessa kertoi ja vain ja ainoastaan siihen perustan vastaukseni. Mikäli palstalla omista asioistaan kirjoitteleva henkilö haluaa saada vain tietynlaisia vastauksia, kannattaisi se kertoa etukäteen; "tilanteeni ja taustani on tämä, ja kun pyydän kommentteja niin nämä ovat vastaukset jotka haluan saada. Nämä ja nämä vastaukset ovat kiellettyjä"
"Kansakouluissa ja nykyisissä peruskouluissa jo opetetaan,ettei tällainen ole moraalisesti hyväksyttävää."
Millä oppitunneilla opetetaan tällaisia asioita? Nykyperuskoulussa pyritään muiden miellyttämisen ja kiltteyden/tottelevaisuuden sekä auktoriteettiuskovaisuuden sijaan ajattelemaan itse, olemaan kriittisiä valmiiksi pureskeltuja ulkopuolelta tulevia "totuuksia" kohtaan. Paljon riippuu yksittäisistä opettaista mitä eri kouluissa todella opetetaan. Haluaisin siis vähän perusteita väitteellesi.
Tarkasti ottaen siis MITÄ sanomaani asiaa pidettäisiin vanhassa kansakulussa tai nykyisessä peruskoulussa moraalisesti vääränä? Ja mikä oppiaine olisi kyseessä?
Oikein ymmärrä tätä tedän riitaisaa jutustelua, ketjun aloitus oli ok. nyt hänen miehensä on kuollut mutta millä tavalla nämät muut kommentit liittyvät ketjun aloitukseen? Oon vähän väsynyt ettei mene jakeluun, pitää lukea huomenna uusiksi koko ketju. Surunvalittelut ketjun aloittajalle.
sivu vaihtuu,niin ei käy ylpeyden päälle,koska
olet saanut palautetta joka loukkaa itsetuntoasi.
Myös minä totean kuten Pirkka Pekka Petelius
aikoinaan......Olet ihmeellinen HÖPÖTTÄJÄ.heh,heh,
heh,heh,hee.
Jos joskus palailet realistiseen ajattelutapaan,
niin kannattaa ajattaa hiukset pois ja mennä
Valiolle voita puskemaan........Heh,heh,heh,heh,hee.
Yksinkertaisesti annetaan ketjunaloittajasta analyysi tietämättä koko ihmisestä tai hänen
elämästään kerrassaan mitään.
Alkaa jotenkin näin muistaakseni:Sinä kuulut niihin ihmisiin,jotka..........
Kun ketjunaloittaja kysyy x-mieheensä liittyvistä
asioista.Ei itsestään.
Samoin syvä osanottoni hänelle.