Ei tule Ruuan: ALVia

nälkä pistää hanakammin tarttumaan kivääriin.

käy kalpaten kirjoitti:

nälkä pistää hanakammin tarttumaan kivääriin.

aika jo. Ei tällaista touhua ole missään muussa maassa

Akseli L kirjoitti:

aika jo. Ei tällaista touhua ole missään muussa maassa

Laps’ Suomen, älä vaihda pois sä maatas ihanaa!
Sill’ leipä vieraan karvast’ ois ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv’ on loistoton, sen sydän sulle outo on;
laps’ Suomen, älä vaihda pois, sä maatas ihanaa.

Laps’ Suomen, kaunis sull’ on maa
ja suuri loistokas,
veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
sen rant’ on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
ja taivas tuhattähtinen;
laps’ Suomen, kaunis sull’ on maa
ja suuri loistokas.

Laps’ Suomen, armas maasi tää
siis muista ainiaan!
Sull’ onnea ja elämää
ei muuall’ ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,

Voi vätty kirjoitti:

Laps’ Suomen, älä vaihda pois sä maatas ihanaa!
Sill’ leipä vieraan karvast’ ois ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv’ on loistoton, sen sydän sulle outo on;
laps’ Suomen, älä vaihda pois, sä maatas ihanaa.

Laps’ Suomen, kaunis sull’ on maa
ja suuri loistokas,
veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
sen rant’ on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
ja taivas tuhattähtinen;
laps’ Suomen, kaunis sull’ on maa
ja suuri loistokas.

Laps’ Suomen, armas maasi tää
siis muista ainiaan!
Sull’ onnea ja elämää
ei muuall’ ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,

Laps’ Suomen, on myyty pois sun maasi ihanaa!
Tääll’ leipä vieraan karvast’ on ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv’ on loistoton, sen sydän sulle outo on;
laps’ Suomen, on myyty pois sun maasi ihanaa.

Laps’ Suomen, kaunis sull’ oli maa
ja suuri loistokas,
veet välkkyi, maat sen vihoitti,
sen rant’ on maineikas.
Yö kirkas, päivä lämpöinen
ja taivas paritähtinen;
laps’ Suomen, kaunis sull’ oli maa
ja suuri loistokas.

Laps’ Suomen, armas maasi se
siis muista ainiaan!
Sull’ onnea ja elämää
ei muuall’ ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,