Äiti Amma

Pienten lasten kärsimys valitettavasti ei lopu kauhistelemalla sitä että onpas karman laki hirveä ajatuksenakin. Pienten lasten kärsimys loppuu vasta kun isot ihmiset tekevät sille jotain!

Ihminen ei ole kaikkitietävä, eikä ketään ihmistä tule jättää kärsimyksiinsä sen takia että oltaisiin muka tietävinämme että karma "vaatii" että tuo tuossa kärsii, koska on tehnyt ed. elämissään pahojaan. Voihan olla että nimenomaan onkin sellaista karmaa että olemme velkaa muille sen että autamme heitä.

Henk.koht. uskon karmaan koska se on looginen selitys sille että ne pienetkin lapset kärsivät, ovathan saattaneet olla hirmupahoja isoja ihmisiä jotka ovat tehneet pienille lapsille pahaa. Se että he eivät enää muista menneitä elämiään ei päästä heitä karmavelasta, aivan samoin kuin mies joka ottaa lainan ei pääse lainastaan eroon vaikka saisi muistinmenetyksen ja väittäisi yhtäkkiä olevansa Nieminen, vaikka onkin edelleen Virtanen.

Logiikka ei tuo lohtua, eikä se kivalta tunnu velkojaan maksella. Mutta se että jossain olisi joku niin saatanallinen jumala että se laittaa meidät kärsimään pelkästään päästäkseen ilkkumaan tai kokeilemaan "uskoamme" niin se se vasta hirveää olisikin.

Ammasta sen verran että itse en pahemmin diggaile mitään jumalaa leikkiviä ihmisiä, olivat sitten itse itsensä virkaan nimittäneet tai muiden nimittämiä. Mutta on kuitenkin kiva että joku vaan halailee ihmisiä, eikä esim. perusta jotain suitsait sukkelaan -lahkoa jossa ne pienetkin lapset sitten teurastetaan joukkoitsemurhassa jostain ääliömäisestä syystä (esim. Davidin oksa -lahko yms.)

mielestäni ainoa, joka antaa jonkun edes hieman oikeudenmukaisuutta muistuttuvan selityksen sille, miksi pahoja asioita tapahtuu. Karma ei tarkoita sitä, etteikö asioille voisi mitään. Kun oivaltaa syy-seuraussuhteet, voi omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan(ja karmaa) muuttaa parempaan päin. Se, että esim. pienet lapset kärsisivät ihan vaan sattuman oikusta(tai jonkun jumalan/saatanan toimesta), on ajatuksena mielestäni vieläkin ankeampi ja epäoikeudenmukaisempi.

Amma voi kenties olla hieman eksyksissä itsensä kanssa, mutta eivätkös kaikki ihmiset ole?

Qadesha kirjoitti:

Pienten lasten kärsimys valitettavasti ei lopu kauhistelemalla sitä että onpas karman laki hirveä ajatuksenakin. Pienten lasten kärsimys loppuu vasta kun isot ihmiset tekevät sille jotain!

Ihminen ei ole kaikkitietävä, eikä ketään ihmistä tule jättää kärsimyksiinsä sen takia että oltaisiin muka tietävinämme että karma "vaatii" että tuo tuossa kärsii, koska on tehnyt ed. elämissään pahojaan. Voihan olla että nimenomaan onkin sellaista karmaa että olemme velkaa muille sen että autamme heitä.

Henk.koht. uskon karmaan koska se on looginen selitys sille että ne pienetkin lapset kärsivät, ovathan saattaneet olla hirmupahoja isoja ihmisiä jotka ovat tehneet pienille lapsille pahaa. Se että he eivät enää muista menneitä elämiään ei päästä heitä karmavelasta, aivan samoin kuin mies joka ottaa lainan ei pääse lainastaan eroon vaikka saisi muistinmenetyksen ja väittäisi yhtäkkiä olevansa Nieminen, vaikka onkin edelleen Virtanen.

Logiikka ei tuo lohtua, eikä se kivalta tunnu velkojaan maksella. Mutta se että jossain olisi joku niin saatanallinen jumala että se laittaa meidät kärsimään pelkästään päästäkseen ilkkumaan tai kokeilemaan "uskoamme" niin se se vasta hirveää olisikin.

Ammasta sen verran että itse en pahemmin diggaile mitään jumalaa leikkiviä ihmisiä, olivat sitten itse itsensä virkaan nimittäneet tai muiden nimittämiä. Mutta on kuitenkin kiva että joku vaan halailee ihmisiä, eikä esim. perusta jotain suitsait sukkelaan -lahkoa jossa ne pienetkin lapset sitten teurastetaan joukkoitsemurhassa jostain ääliömäisestä syystä (esim. Davidin oksa -lahko yms.)

Itse olen kristitty enkä todellakaan usko että kärsimys on Jumalasta. Karman laki on jotain mikä ei mahdu maailmankuvaani. Se vaikuttaa julmalta. Jokainen ansaitsee hyvän elämän vaikka olisi joskus tehnyt mitä tahansa pahaa. Itse ainakin uskon syntien anteeksisaamiseen. Ihmisten kärsimys loppuu todellakin vasta kun isot ihmiset tekvät sille jotain. Äiti Amma joka uskoo karmaan oli vastannut eräälle naiselle joka kertoi ahdistuneena lapsensa vaikeuksista että "lapsen karma vaatii sitä, et voi sille mitään." Että sellaista.

Sara-Amalia kirjoitti:

Itse olen kristitty enkä todellakaan usko että kärsimys on Jumalasta. Karman laki on jotain mikä ei mahdu maailmankuvaani. Se vaikuttaa julmalta. Jokainen ansaitsee hyvän elämän vaikka olisi joskus tehnyt mitä tahansa pahaa. Itse ainakin uskon syntien anteeksisaamiseen. Ihmisten kärsimys loppuu todellakin vasta kun isot ihmiset tekvät sille jotain. Äiti Amma joka uskoo karmaan oli vastannut eräälle naiselle joka kertoi ahdistuneena lapsensa vaikeuksista että "lapsen karma vaatii sitä, et voi sille mitään." Että sellaista.

No itse en siis todellakaan pidä itselläni mitään auktoriteetteja sanelemassa miten tulee uskoa, eli en voi yhtyä tuohon Amman näkemykseen että "et voi sille mitään". Emme koskaan voi tietää mille kaikelle mahdamme jotain, joten aina kannattaa yrittää!

Minusta se että ihminen saa yrittää elämä elämän jälkeen uudestaan on armollista. Olisi väärin että yhden ja kenties hukkaan heitetyn elämän jälkeen sinut määrättäisiin pysyvästi helvettiin käristymään tai sinun olemassaolosi pyyhittäisiin täysin pois, jos "kadotus" nykyään siis tarkoittaa sitä ettei vaan enää ole olemassa. Vaikka jotkut ihmiset kuvittelevatkin toivovansa etteivät enää olisi missään muodossa olemassa, niin minä ainakin uskossani toivon ettei niin käy kellekään. Se on paljon hienompi homma kun saa koko ajan oppia virheistään ja tehdä hyvääkin sitten kun vihdoin tajua ettei hyvää tehdä kaupankäyntimielessä eli siksi että itse saisi hyvää itselleen, vaan siksi että se on oikein toisia ihmisiä kohtaan, palkinnosta viis.

Qadesha kirjoitti:

Pienten lasten kärsimys valitettavasti ei lopu kauhistelemalla sitä että onpas karman laki hirveä ajatuksenakin. Pienten lasten kärsimys loppuu vasta kun isot ihmiset tekevät sille jotain!

Ihminen ei ole kaikkitietävä, eikä ketään ihmistä tule jättää kärsimyksiinsä sen takia että oltaisiin muka tietävinämme että karma "vaatii" että tuo tuossa kärsii, koska on tehnyt ed. elämissään pahojaan. Voihan olla että nimenomaan onkin sellaista karmaa että olemme velkaa muille sen että autamme heitä.

Henk.koht. uskon karmaan koska se on looginen selitys sille että ne pienetkin lapset kärsivät, ovathan saattaneet olla hirmupahoja isoja ihmisiä jotka ovat tehneet pienille lapsille pahaa. Se että he eivät enää muista menneitä elämiään ei päästä heitä karmavelasta, aivan samoin kuin mies joka ottaa lainan ei pääse lainastaan eroon vaikka saisi muistinmenetyksen ja väittäisi yhtäkkiä olevansa Nieminen, vaikka onkin edelleen Virtanen.

Logiikka ei tuo lohtua, eikä se kivalta tunnu velkojaan maksella. Mutta se että jossain olisi joku niin saatanallinen jumala että se laittaa meidät kärsimään pelkästään päästäkseen ilkkumaan tai kokeilemaan "uskoamme" niin se se vasta hirveää olisikin.

Ammasta sen verran että itse en pahemmin diggaile mitään jumalaa leikkiviä ihmisiä, olivat sitten itse itsensä virkaan nimittäneet tai muiden nimittämiä. Mutta on kuitenkin kiva että joku vaan halailee ihmisiä, eikä esim. perusta jotain suitsait sukkelaan -lahkoa jossa ne pienetkin lapset sitten teurastetaan joukkoitsemurhassa jostain ääliömäisestä syystä (esim. Davidin oksa -lahko yms.)

>>Henk.koht. uskon karmaan koska se on looginen selitys sille että ne pienetkin lapset kärsivät,

Selittelyä kirjoitti:

>>Henk.koht. uskon karmaan koska se on looginen selitys sille että ne pienetkin lapset kärsivät,

Pienten lasten karma on järjestänyt niin että lasten vanhemmat eivät ole kyenneet huolehtimaan että lapset eivät kärsisi?

Voihan sitä tietenkin niinkin uskoa ettei logiikalla ole mitään tekemistä koko olemassaolon kanssa. Jos olisin materialisti, varmaankin ajattelisin että pienet lapset kärsivät koska aikuiset ovat paskapäitä piste. Tai shit happens (syöpä, auton alle jääminen jne.)

Silti kumminkin, vaikka uskon karmaan, uskon ettei ketään kannata jättää kärsimään, koska ei voi tietää varmuudella että hänen olosuhteitaan ei voisi muuttaa. Se on sitten eri asia mitä kaikkea pystyy tekemään. Olisi järjetöntä kuvitella voivansa muuttaa koko maailman tuosta noin vain, kun nyt sattuu olemaan maailmanparantelija ja haluaa kaikille hyvää ja kivaa. Pitää tehdä mihin pystyy. Itse en pysty maailmaa auttamaan kuin lähinnä kierrättämällä yms. tavanomaista.

Voit toki selitellä itse paremman vaihtoehdon jos keksit, itse en ole keksinyt karmalle muuta vaihtoehtoa kuin sen materialismin ja siihen en usko. Toivottavasti ei tarvitse koskaan myöskään alkaa uskoa. Minulle karma- ja reinkarnaatio-usko tuovat lohtua, aivan kuten ilmeisesti Jeesus tuo Jeesus-faneille. (Eli uuden elämän myötä saa aina uudet mahdollisuudet - sössiä elämänsä tai parantaa tapansa.)

Äiti Amma on amma mun mieleen. Menen halijonoon muijani kans. Otamme oman kuvaajan mukaan.

Amman Suomen ohjelma 25.-26.10.2007 on peruutettu Euroopankiertueen aikataulumuutosten vuoksi.
Tietoa löytyy myös sivuilta www.amma.fi