Aikakauslehtien liitto ojensi vuoden 2003 J.V. Snellman -palkinnon PAAVO LIPPOSELLE. On siinä käsityskykyä moraalista puhumattakaan.
Snellman hankki markan. Lipponen luopui siitä. Muut pohjoismaat ovat pitäneet omat rahansa, niillä on käsityskykyä, eikö? Perustuslaki pitää edelleen Suomen rahayksikkönä markkaa, eikä kikkakonstein tehty uusi perustuslaki puhu eurosta mitään.
Iloisissa samppanjajuhlissa nähtiin demaripresidentti Tarja Halonenkin, kun viimeinen markka lyötiin, vai lyötiinkö?
"Markan päälle ei ole helppo heittää multia", kirjoitti Pohjolan Sanomat. Ei sopinut markka rahaksi myöskään demaripresidentti Mauno Koivistolle, näin kertoi Kokoomuksen Nykypäivä -lehti 18.10.1996: "Koivisto vaatii, että Saksa-vetoinen euro pitää saada, vaikka oma raha olisi talouselämälle tärkeä."
Rahanvaihto toi veronmaksajille kustannuksia ainakin 8400 miljoonaa markkaa. Kansantaloustieteen professori Bengt Holmström totesi Suomen Kuvalehdessä 16.2.1996, että "on vihdoin alettava ajatella Suomen etua". Rahapoliittinen kuten kaikki muukin valta on annettu vieraisiin käsiin, ja paljon, paljon kansan yhteisiä varoja lisäksi.
Soneran umts-kaupat (25,5 miljardia markkaa) on haudattu porukalla maton alle.
Kusti Syväjärvi varoitti Kansan Lehdessä 6.3.1991: "Meidän olisi syytä kavahtaa Lipposen tapaisia helppoheikkejä, jotka saarnaavat valtionyhtiöitten myymistä sivustatukenaan Ulf Sundqvistin tapaiset herroiksi muuttuneet toverit."
Norjassa taas Demarijohtaja Brundland osallistui EU:n vastaiseen kamppailuun ja Norja pelastui EU:lta. Suomen eurokiihkoiset ennustivat Norjalle kurjaa kohtaloa, mutta sillä pyyhkii hyvin. Meneehän tosin Suomessakin e-kiihkoisilla johtajilla hyvin, kun itsenäisyydestä luopumisesta tulee bonuksia. Moni suomalainen on siirtynyt Norjaa töihin ja lisää siirtyy.
Suomi tarvisee valtiomiehiä, jotka ajattelevat yhteiskuntaa, eivätkä itseään.
Kaikille hyvää kesää, t. Suomi: Ei EU.
Snellman hankki markan. Lipponen luopui siitä. Muut pohjoismaat ovat pitäneet omat rahansa, niillä on käsityskykyä, eikö? Perustuslaki pitää edelleen Suomen rahayksikkönä markkaa, eikä kikkakonstein tehty uusi perustuslaki puhu eurosta mitään.
Iloisissa samppanjajuhlissa nähtiin demaripresidentti Tarja Halonenkin, kun viimeinen markka lyötiin, vai lyötiinkö?
"Markan päälle ei ole helppo heittää multia", kirjoitti Pohjolan Sanomat. Ei sopinut markka rahaksi myöskään demaripresidentti Mauno Koivistolle, näin kertoi Kokoomuksen Nykypäivä -lehti 18.10.1996: "Koivisto vaatii, että Saksa-vetoinen euro pitää saada, vaikka oma raha olisi talouselämälle tärkeä."
Rahanvaihto toi veronmaksajille kustannuksia ainakin 8400 miljoonaa markkaa. Kansantaloustieteen professori Bengt Holmström totesi Suomen Kuvalehdessä 16.2.1996, että "on vihdoin alettava ajatella Suomen etua". Rahapoliittinen kuten kaikki muukin valta on annettu vieraisiin käsiin, ja paljon, paljon kansan yhteisiä varoja lisäksi.
Soneran umts-kaupat (25,5 miljardia markkaa) on haudattu porukalla maton alle.
Kusti Syväjärvi varoitti Kansan Lehdessä 6.3.1991: "Meidän olisi syytä kavahtaa Lipposen tapaisia helppoheikkejä, jotka saarnaavat valtionyhtiöitten myymistä sivustatukenaan Ulf Sundqvistin tapaiset herroiksi muuttuneet toverit."
Norjassa taas Demarijohtaja Brundland osallistui EU:n vastaiseen kamppailuun ja Norja pelastui EU:lta. Suomen eurokiihkoiset ennustivat Norjalle kurjaa kohtaloa, mutta sillä pyyhkii hyvin. Meneehän tosin Suomessakin e-kiihkoisilla johtajilla hyvin, kun itsenäisyydestä luopumisesta tulee bonuksia. Moni suomalainen on siirtynyt Norjaa töihin ja lisää siirtyy.
Suomi tarvisee valtiomiehiä, jotka ajattelevat yhteiskuntaa, eivätkä itseään.
Kaikille hyvää kesää, t. Suomi: Ei EU.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitä se markka sitten niin hyvin tuki, paitsi paperiteollisuutta? Valuutalla kikkailu mahdollisti huonosti tuottavan teollisuuden peittelemisen (ai prkl, ne tuottaa 30% halvempaa paperia kuin me, devalvoidaas 40% ni saavat pitkän nenän!), ei juuri mitään muuta. Terve teollisuus pärjää varsin hyvin ympäristössä jossa valuutan arvo ei paljoa heilahtele, ja mielestäni terveet firmat olisivat aika kiva asia. Jos firmat eivät tällä hetkellä Suomessa pärjäisi euron alla, niin eiköhän täällä sen verran fiksua väkeä löydy että sitten pistetään firmat pystyyn jotka pärjäävät. Vai oletatko että emme vain pysty olemaan kilpailukykyisiä jostain syystä?
Mikä ihme arvo markalla ja tällä mukamas menetetyllä itsenäisyydelläkin kaikilla on? Voi sitä kauhua. Meistä voisi tulla vaikka Californian tai Baijerin kaltainen alistettu kansa, jolla on talous kuralla ja kaikki muutenkin huonosti! Kyllähän kaikki tietää että epäitsenäinen osavaltio ei VOI pärjätä ilman omaa valuuttaa kikkailua varten ja muutenkin ilman omaa, tämän tietää lapsikin kun katsoo Yhdysvaltoja.
MAA!!! usan jälkeen
jermu kirjoittaa,
> Suomi toisiksi kilpailukykyisin
MAA!!! usan jälkeen
-Tiedätkö, MIKSI?
Näinhän sitä sanotaan. Mutta miksi sitten vikistään eurosta? Kun olemme eurossa niin eivätpähän nämä vähemmän kilpailukykyiset maat pysty suojautumaan meiltä valuuttakikkailuilla! Meillä on valtavat sisämarkkinat joissa olemme kilpailukykyisin maa, USA kun ei EUssa ole. Ja näissä tilanteissa jotkut kaipaavat omaa valuuttaa?
Jos olemme kilpailukykyisiä, euro on LOISTAVA asia taloudellemme. Jos emme... sitten kieltämättä voisi olla ongelmia, jos se itselle valehtelu ja ongelmien peittely ei haittaa jonka mainitsin edellisessä viestissäni.
Suomen "kilpailukykyä" edellä ovat EU:ssa ensinnäkin Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja EU:n ulkopuolella Yhdysvallat, Kanada, Japani sekä edelleen Norja, jolla on SÄÄSTÖJÄ yhtä paljon kuin Suomella yhä kasvavaa velkaa.
perustuslain pykälä käsittelee markkaa?
>pitäneet omat rahansa, niillä on käsityskykyä, eikö? Perustuslaki pitää
>edelleen Suomen rahayksikkönä markkaa, eikä kikkakonstein tehty uusi
määrää että:
Suomen rahayksikkö on markka.
Uudessa perustuslaissa (jaettiin joka kotiin) ei rahayksiköstä puhuta mitään,
eikä Suomen omaa rahayksikköä, markkaa, ole lakkautettu millään-, eikä minkäänlaisella säädöksellä/lailla tähänpäivään mennessä
...joten on katsottava että Suomen virallinen rahayksikkö on edelleen markka ja euro on laiton ja vieras valuutta.
"Uudessa perustuslaissa (jaettiin joka kotiin) ei rahayksiköstä puhuta mitään, "
=> Juuri niin.
¨"...joten on katsottava että Suomen virallinen rahayksikkö on edelleen markka ja euro on laiton ja vieras valuutta. "
=> laittomalla valuutalla ei saa leipää kaupasta. Euroilla sen sijaan saa. Aivan vuoren varmasti Suomen virallinen valuutta on siis Euro, jonka kanslaiset ovat ottaneet todella hyvin omakseen. Markasta puhutaan enää "mummonmarkkoina", ja uudet sukupolvet eivät markkaa enää tiedäkään.
TODISTEET EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEN LAITTOMUUDESTA
1. Suomen hallitusmuodon 72 § kuului vielä helmikuussa 2000:
”Suomen rahayksikkö on markka”.
Jos markan hävittäminen olisi tehty laillisesti, olisi markka kadonnut hallitusmuodosta jo 1995 vuoden alusta, koska Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen määräaika päättyi 31.12.1994.
Myöhemminkään eli kevään 1998 ”historiallisessa”
EMU-äänestyksessä markkaa ei poistettu hallitusmuodosta, koska eduskunta äänesti vain tiedonannosta, ei lakiesityksestä.
2. Presidenttiehdokas Esko Aho kertoi Huittisten Risto Ryti-salissa
1.12.1999, että hallitusmuodon mukaan Suomen rahayksikkö on markka. (Aho kertoi tuolloin myös, että EMUun meno olikin perustuslakiin liittyvää kikkailua. Ahon tilaisuudesta tuli niin kiusallinen, ettei hänen kirjansa ”Kolme kierrosta” perustu todelliseen päiväkirjaan.)
3. Euroopan yhteisöjen virallisen lehti 11.5.1998 kertoo EU-neuvoston päätöksen. Lehti kertoo Maastrichtin sopimusten EMU-lähentymiskriteerien täyttymisestä 3.5.1998. Kysymyksessä on siis päätös talous- ja rahaliittoon hyväksymisestä. Se on tehty perustamissopimuksen 109 j artiklan 4 kohdan mukaisesti ja sen on allekirjoittanut Tony Blair.
Tällä päätöksellä on kuitenkin edellisiin suuri ristiriita: Päätöksen
mukaan Suomen lainsäädäntö on sopusoinnussa Maastrichtin sopimuksen kanssa, mutta kuitenkin Suomen rahayksikkö hallitusmuodon mukaan on edelleen markka!
4. Kansanedustaja Juha Korkeaojan (Kesk)tunnustus SataSeutu-lehdessä 24.10. 2001: ”Erillistä lakia ei ole”.
5. EMU-VARAUMA SALAISESSA EU-MINISTERIRYHMÄN KOKOUSPÖYTÄKIRJASSA 16/93 20.12.1993 ON LAITTOMUUDEN ELI TEKAISTUN EMU-VARAUMAN NÄYTTÖ.
6. Juristi Tuija Braxin ankara arvostelu on todisteena siitä, että markkaa ei voi hävittää oikeusministeri Sauli Niinistön STT:lle kertomalla tavalla - ilman perustuslain säätämisjärjestystä.
--
Kohta 3. tarkemmin siteerattuna osoittaa VALHEEN EY:N VIRALLISESSA LEHDESSÄ
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, sivu L 139/34 kertoo:
”Suomen kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin
perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa”.
Päätöksen 1 artikla kuuluu sivulla L 139/35:
”Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg,
Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttävät vaadittavat edellytykset yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi 1. päivänä tammikuuta 1999”.
Miten tällainen ristiriita voi olla olemassa Suomen hallitusmuodon ja EY:n virallisen lehden kanssa?
Siksi, että Suomen poliittinen johto harhautti Suomen kansaa, eduskuntaa, perustuslakivaliokuntaa ja vieläpä Eurooppa-neuvostoa! Harhautuksesta on näyttönä SALAINEN PÖYTÄKIRJA!
RUOTSIN ”EMU-VARAUMA”
Lisää mielenkiintoista löytyy Euroopan yhteisöjen virallisen lehden
sivulta L 139/34:
”Ruotsin kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin
perussääntö mukaan luettuna ei ole sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan eikä EKPJ:n perussäännön kanssa”.
”Ruotsi ei täytä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavia
edellytyksiä.”
Miten tuo voi olla mahdollista?
Oliko Ruotsilla sittenkin EMU-varauma?
ristiriita Hallitusmuodon kanssa?
107 artikla
1. Jokainen jäsenvaltio pitää valuuttakurssipolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana.
2. Jos jäsenvaltio muuttaa valuuttakurssiaan tavalla, joka ei ole 104 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukainen ja joka
vääristää vakavasti kilpailun edellytyksiä, komissio voi raha-asiain komiteaa kuultuaan antaa muille jäsenvaltioille luvan tarkoin
rajoitetuksi ajaksi toteuttaa tällaisen muutoksen seurausten torjumiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, joiden edellytykset ja joita
koskevat yksityiskohtaiset säännöt komissio määrittelee.
108 artikla
1. Jos jäsenvaltiolla on maksutasettaan koskevia vaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat sitä vakavasti joko sen
kokonaismaksutaseen epätasapainon tai sen käytettävissä olevan valuutan laadun vuoksi ja nämä vaikeudet ovat omiaan
erityisesti vaarantamaan yhteismarkkinoiden toimintaa tai yhteisen kauppapolitiikan asteittaista toteuttamista, komissio tutkii
viipymättä kyseisen valtion tilanteen sekä toimet, jotka tämä valtio on kaikin käytettävissään olevin keinoin toteuttanut tai voi
toteuttaa 104 artiklan määräysten mukaisesti. Komissio ilmoittaa, mitä toimenpiteitä se suosittaa kyseisen jäsenvaltion
toteuttavan.
Jos jäsenvaltion toteuttamat toimet ja komission ehdottamat toimenpiteet eivät osoittaudu riittäviksi syntyneiden tai uhkaavien
vaikeuksien voittamiseksi, komissio raha-asiain komiteaa kuultuaan suosittaa neuvostolle keskinäisen avun antamista ja sen
antamiseksi aiheellisia menetelmiä.
Komissio antaa neuvostolle säännöllisesti tietoja tilanteesta ja sen kehittymisestä.
2. Neuvosto tekee ratkaisunsa keskinäisen avun antamisesta määräenemmistöllä; se antaa direktiivit tai tekee päätökset, joilla
vahvistetaan apua koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt. Keskinäistä apua voivat olla etenkin:
a) niihin muihin kansainvälisiin järjestöihin kohdistuva yhtenäinen toiminta, joiden puoleen jäsenvaltiot voivat kääntyä;
b) kaupan vinoutumisen välttämiseksi tarvittavat toimenpiteet silloin, kun vaikeuksissa oleva valtio pitää voimassa tai ottaa
uudelleen käyttöön kolmansiin maihin kohdistuvia määrällisiä rajoituksia;
c) rajoitetut luotot muilta jäsenvaltioilta niiden suostumuksella.
Siirtymäkauden aikana keskinäistä apua voivat lisäksi olla erityiset tullinalennukset tai kiintiöiden laajennukset vaikeuksiin
joutuneesta valtiosta tapahtuvan tuonnin kasvun helpottamiseksi niiden valtioiden suostumuksella, joiden tulisi toteuttaa nämä
toimenpiteet.
3. Jos neuvosto ei anna komission suosittamaa keskinäistä apua tai jos annettu keskinäinen apu ja toteutetut toimenpiteet ovat
riittämättömät, komissio antaa vaikeuksiin joutuneelle valtiolle luvan toteuttaa suojatoimenpiteet, joiden edellytykset ja joita
koskevat yksityiskohtaiset säännöt komissio määrittelee.
Neuvosto voi määräenemmistöllä peruuttaa tämän luvan taikka muuttaa sen edellytyksiä tai sitä koskevia yksityiskohtaisia
sääntöjä.
Lainaus loppu
Lainaus sinulta:
RUOTSIN ”EMU-VARAUMA”
Lisää mielenkiintoista löytyy Euroopan yhteisöjen virallisen lehden
sivulta L 139/34:
”Ruotsin kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin
perussääntö mukaan luettuna ei ole sopusoinnussa
perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan eikä EKPJ:n perussäännön
kanssa”.
”Ruotsi ei täytä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavia
edellytyksiä.”
Miten tuo voi olla mahdollista?
Oliko Ruotsilla sittenkin EMU-varauma?
Vastaus:Ruotsin keskuspankki ei täyttänyt eikä täytä itsenäisyysvaatimuksia.