Eikös tämä ole päivänselvää asiaa jonka nyt tässä lainauksena tuon tälle palstalle, miksi siis enää tappelette uustestamentillisen seurakunnan järjestystä vastaan?
"Sapattikäsky on annettu nimenomaan Israelin kansalle merkiksi Jumalan ja heidän välilleen, 2.Moos.31:13-17, eikä millään voida todistaa sen kuuluvan jollekin toiselle kansalle maan päällä.
Antautuminen seitsemännenpäivän pitämiseen merkitsee varastamista Israelilta, juutalaisilta.
Tämä juutalainen sapattikäsky on ikuinen merkki. Siksi ei sitä luonnollisesti koskaan voidakaan kumota niihin nähden, joille se kerran on annettu kaikkien heikäläisten noudatettavaksi. Sapattikäsky on annettu Mooseksen laissa, muttei Kristuksen.
Kun me pelastumme, emme pelastu Mooseksen lain alaisiksi, vaan Kristuksen.
Koska nyt Kristuksen laki ei sisällä minkäänlaista seitsemännenpäivän käskyä, niin ei meillä myöskään Jeesuksen opetuslapsina ole olemassa minkäänlaista sapattipulmaa.
Sillä mitä tulee uustestamentilliseen seurakuntaan, on sapattikäsky sille yhtä vähän annettu kuin kumottukaan. Sitä ei ole olemassa eikä koskaan ole ollutkaan. Rauhamme ei perustu lain määräysten pitämiseen, mikä on ainoastaan tulevan varjo, vaan täydelliseen pelastustyöhön, jossa Kristus on suuri, elävä todellisuus Kol. 2:16,17.
Meillä eivät ole oppi-isinämme sekä Mooses että Kristus, vaan ainoastaan Kristus, sillä kirjoitettu: "Yksi on teidän mestarinne, Kristus" Matt. 13:8,10. Hän itse tuo ilmi vaatimuksensa tähän esiintyessään uutena ja suurempana lainantajana, uuden liiton perustajana, mikä selvästi näkyy mm. vuorisaarnassa ja hebrealaiskirjeessä.
Kristuksen uustestamentillisessa laissa, uuden liiton laissa, mainitaan ensimmäinen käsky 62 kertaa, toinen 4 kertaa, KOLMATTA EI YHTÄÄN KERTAA!, neljäs 6 kertaa, viides 6 kertaa, seitsemäs 6 kertaa, kahdeksas 4 kertaa, yhdeksäs 9 kertaa ja kymmenes 9 kertaa.
Jos Jeesus toivoi meidän pitävän vanhantestamentillisen sapatin, niin on enemmän kuin ihmeellistä se , ettei hän yhden yhtäkään kertaa korostanut sen merkitystä, vaikka niin usein teroitti toisia käskyjä. Uuden lainantajan uudella liittokansalla on uusi sapatti, nimittäin lepo Kristuksen täytetyssä työssä. Ja >>" joka on päässyt Hänen lepoonsa, on saanut (todellisen) levon teoistaan" Hebr.4:10.
Mutta Israelin lasten on pidettävä seitsemättä päivää niin kauon kuin he vaeltavat ilman Kristusta. Jos sitä vastoin joku juutalainen pelastuu Kristuksen armosta, niin hän myöskin vapautuu sapattimääräyksestä, sillä eihän hän voi mitenkään elää kahdessa liitossa. Mooseksen ja Kristuksen välillä on suuri "mutta" Joh.1:17."
Otos:
Kirjasta Folke Thorell 1954 -Totuus sapatista ja sunnuntaista-
"Sapattikäsky on annettu nimenomaan Israelin kansalle merkiksi Jumalan ja heidän välilleen, 2.Moos.31:13-17, eikä millään voida todistaa sen kuuluvan jollekin toiselle kansalle maan päällä.
Antautuminen seitsemännenpäivän pitämiseen merkitsee varastamista Israelilta, juutalaisilta.
Tämä juutalainen sapattikäsky on ikuinen merkki. Siksi ei sitä luonnollisesti koskaan voidakaan kumota niihin nähden, joille se kerran on annettu kaikkien heikäläisten noudatettavaksi. Sapattikäsky on annettu Mooseksen laissa, muttei Kristuksen.
Kun me pelastumme, emme pelastu Mooseksen lain alaisiksi, vaan Kristuksen.
Koska nyt Kristuksen laki ei sisällä minkäänlaista seitsemännenpäivän käskyä, niin ei meillä myöskään Jeesuksen opetuslapsina ole olemassa minkäänlaista sapattipulmaa.
Sillä mitä tulee uustestamentilliseen seurakuntaan, on sapattikäsky sille yhtä vähän annettu kuin kumottukaan. Sitä ei ole olemassa eikä koskaan ole ollutkaan. Rauhamme ei perustu lain määräysten pitämiseen, mikä on ainoastaan tulevan varjo, vaan täydelliseen pelastustyöhön, jossa Kristus on suuri, elävä todellisuus Kol. 2:16,17.
Meillä eivät ole oppi-isinämme sekä Mooses että Kristus, vaan ainoastaan Kristus, sillä kirjoitettu: "Yksi on teidän mestarinne, Kristus" Matt. 13:8,10. Hän itse tuo ilmi vaatimuksensa tähän esiintyessään uutena ja suurempana lainantajana, uuden liiton perustajana, mikä selvästi näkyy mm. vuorisaarnassa ja hebrealaiskirjeessä.
Kristuksen uustestamentillisessa laissa, uuden liiton laissa, mainitaan ensimmäinen käsky 62 kertaa, toinen 4 kertaa, KOLMATTA EI YHTÄÄN KERTAA!, neljäs 6 kertaa, viides 6 kertaa, seitsemäs 6 kertaa, kahdeksas 4 kertaa, yhdeksäs 9 kertaa ja kymmenes 9 kertaa.
Jos Jeesus toivoi meidän pitävän vanhantestamentillisen sapatin, niin on enemmän kuin ihmeellistä se , ettei hän yhden yhtäkään kertaa korostanut sen merkitystä, vaikka niin usein teroitti toisia käskyjä. Uuden lainantajan uudella liittokansalla on uusi sapatti, nimittäin lepo Kristuksen täytetyssä työssä. Ja >>" joka on päässyt Hänen lepoonsa, on saanut (todellisen) levon teoistaan" Hebr.4:10.
Mutta Israelin lasten on pidettävä seitsemättä päivää niin kauon kuin he vaeltavat ilman Kristusta. Jos sitä vastoin joku juutalainen pelastuu Kristuksen armosta, niin hän myöskin vapautuu sapattimääräyksestä, sillä eihän hän voi mitenkään elää kahdessa liitossa. Mooseksen ja Kristuksen välillä on suuri "mutta" Joh.1:17."
Otos:
Kirjasta Folke Thorell 1954 -Totuus sapatista ja sunnuntaista-
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nyt vain eletään uutta liittoa.
Sapattia viettävät sukupolvesta toiseeen vain juutalaiset.
Viikonpäivien demonisointi jätetään adventisteille.
Ellen Whiten uskollisille seuraajille.
Ei voi olla sapatin Herraa ilman sapattia. Sapatti on annettu ihmistä varten ja se on ollut alusta asti.
Jos kumoat sapatin kumoat sapatin Herrankin.
Synti ei ihmistä vapauta. Synti on aina orjuutta. Myöskin sapatin tahallinen rikkominen on orjuutta. Siitä on vapaus kaukana.
Sapatti on vapautumisen merkki. Siinähän vapaudutaan sisäistä ja ulkoisista rasitteista. Se on Jumalan lahja ihmiselle, siunattu lahja, pyhitetty lahja, kallisarvoinen helmi työn raskauttamille ihmisille… Nyt, kun uhraamiseen liittyvät velvoitteet on poistettu on jäänyt jäljelle puhdistettu kirkastettu sapatti.
Kristus ei vapauttanut ihmistä tottelemasta Jumalan lakia; että kun me yksin uskon kautta pääsemme osalliseksi Kristuksen armosta, ei meidän teollamme ole mitään tekemistä pelastuksemme kanssa. Usko nimenomaan johtaa ihmisen kuuliaisuuteen.
Jeesus ja Jumala ja Pyhä Henki ovat yhtä totuudessa.
Hes. 20:12
Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.
Hes. 20:20
ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
20:5 ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä ISRAELIN VALITSIN, minä kättä kohottaen lupasin Jaakobin heimon jälkeläisille, minä tein itseni HEILLE tunnetuksi Egyptin maassa ja kättä kohottaen lupasin HEILLE sanoen: 'Minä olen Herra, TEIDÄN JUMALANNE.'
20:6 Sinä päivänä minä kättä kohottaen lupasin HEILLE, että vien HEIDÄT pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin HEILLE katsonut ja joka vuotaa maitoa ja mettä - se on kaunistus kaikkien maitten joukossa. -
20:7 Ja minä sanoin HEILLE: 'Heittäkää, itsekukin, pois silmienne iljetykset älkääkä saastuttako itseänne Egyptin kivijumalilla: minä olen Herra, TEIDÄN JUMALANNE.'
20:8 Mutta HE niskoittelivat minua vastaan eivätkä tahtoneet minua kuulla; eivät heittäneet pois itsekukin silmiensä iljetyksiä eivätkä hyljänneet Egyptin kivijumalia. Niin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni HEIDÄN ylitsensä ja panna vihani täytäntöön HEISSÄ keskellä Egyptin maata.
20:9 Mutta minä tein, minkä tein, oman nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi pakanain silmissä, joitten keskellä HE olivat ja joitten silmäin edessä minä olin tehnyt itseni HEILLE tunnetuksi viemällä heidät pois Egyptin maasta.
20:10 Ja kun olin vienyt HEIDÄT pois Egyptin maasta ja tuonut heidät erämaahan,
20:11 niin minä annoin HEILLE käskyni ja tein HEILLE tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä.
20:12 Myöskin sapattini minä annoin HEILLE, olemaan merkkinä minun ja HEIDÄN välillään, että HE tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän HEIDÄT.
20:13 Mutta ISRAELIN HEIMO niskoitteli minua vastaan erämaassa: he eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, ylenkatsoivat minun oikeuteni, jotka ihmisen on pidettävä, että hän niistä eläisi, ja minun sapattini he kovin rikkoivat. Niin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni HEIDÄN ylitsensä erämaassa ja lopettaa HEIDÄT.
20:14 Mutta minä tein, minkä tein, oman nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi pakanain silmissä, joitten silmäin edessä minä olin vienyt HEIDÄT pois.
20:15 Kuitenkin minä kättä kohottaen vannoin HEILLE erämaassa, etten HEITÄ tuo siihen maahan, jonka olin antanut HEILLE, joka vuotaa maitoa ja mettä - se on kaunistus kaikkien maitten joukossa -
20:16 koska HE pitivät minun oikeuteni halpoina, eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, vaan rikkoivat minun sapattini; sillä HEIDÄN sydämensä vaelsi heidän kivijumalainsa jäljessä.
20:17 Mutta minä säälin HEITÄ, niin etten HEITÄ hävittänyt enkä tehnyt HEISTÄ loppua erämaassa.
20:18 Sitten minä sanoin HEIDÄN LAPSILLENSA erämaassa: Älkää vaeltako isäinne käskyjen mukaan, HEIDÄN oikeuksiansa älkää noudattako älkääkä saastuttako itseänne HEIDÄN kivijumalillansa.
20:19 Minä olen Herra, TEIDÄN Jumalanne; minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää
20:20 ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja TEIDÄN, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, TEIDÄN JUMALANNE.
Onko Jumalan mielen mukaista demonisoida sununtaita?
Saako adventisti palkkaa kuusipäiväisestä työviikosta?
Miksi adventistit palvovat sapattia?
Täytyykö adventistina uskoa jehovien tapaan kuuluvansa 144000 joukkoon?
Miksi adventistina täytyy uskoa Mikaelin jumaluuteen?
jehovalaisia pommitat ne ovat veljiäsi ja siskojasi, ja pitävät saman lepopäivänkin kanssasi, enkä minä ainakaan demonisoi sinun sunnuntai lepopäivääsi, sehän on hyvä että pidät jonkun lepopäivän viikossa, kun nyt on sellainen aika ettei ihmiset malta levätä ollenkaan.
En minä palvo sapattia vaan kun se minulle selvisi että se on lauantai, niin pidän sen samoin kun sinä pidät sunnuntain.
Eikös se ole pääasia uskovilla ettei ne härnäilis toisiaan mistään, minä ainakin ymmärrän
että Jumalan palvelijoitahan me kaikki olemme kuuluimmepa mihin seurakuntaan tahansa.
""En minä palvo sapattia vaan kun se minulle selvisi että se on lauantai,""
Miten pystyit selvittämään, että sapatti on lauantai? Mihin hävitit ns. tyhjät päivät?
Vuoden 600 eKr paikkeilla juutalaiset omaksuivat seitsenpäiväisen viikon. Israelin kansa oli vankeudessa Babyloniassa ja sai sieltä vaikutteita ajanlaskuunsa. Seitsenpäiväinen viikko sopi yhteen Raamatun luomiskertomuksen kanssa – tai luomiskertomus kirjoitettiin sopimaan yhteen seitsenpäiväisen viikon kanssa. Oli miten oli, juutalaisilla joka seitsemäs päivä oli omistettu levolle ja rukouksille. Ajanlaskumme alkuvuosisatoina kristityt omaksuivat juutalaisten jatkuvasti toistuvan viikon ja hyväksyivät vähitellen, tosin vastahakoisesti, päiville niiden roomalaiset, pakanalliset nimet.
Vanhoille suomalaisille kuukausi merkitsi todellista kuun vaiheiden kiertoa eikä nykyistä keinotekoista 30 tai 31 päivän jaksoa. Kuukauden pituutena he eivät kuitenkaan pitäneet todellista 29 1/2 päivää, vaan noin 28 päivää. Tämä on helposti ymmärrettävää, jos ajattelee miten kuun vaiheet oikeastaan näkyvät.
Noin seitsemässä päivässä kuu kasvaa ensimmäiseksi neljännekseksi, jälleen seitsemässä päivässä täydeksi kuuksi, taas seitsemässä päivässä pienenee viimeiseksi neljännekseksi, ja kun viimeiset seitsemän päivää ovat kuluneet, ohut kuun sirppi katoaa auringon hehkuun.
Kuukauden päätyttyä oli vuorokausi tai kaksi tyhjää aikaa, joka ei kuulunut mihinkään kuukauteen, ennen kuin ohut kuunsirppi auringon toisella puolella taas kertoi seuraavan kuukauden alkavan. Ennen kuin eurooppalainen kirkollinen kalenteri vakiintui Suomeen keskiajalla, oli viikkoihin perustuva ajanlasku kuitenkin jo irronnut oikeista kuun vaiheista. Seitsenpäiväisiä viikkoja laskettiin peräkkäin eikä enää jätetty uudenkuun aikaan tyhjiä päiviä.
Miten ns. tyhjät päivät huomioitiin sapatinvietossa?
sun tyhjistä päivistä, paremminkin puheesi on tyhjiä.
Eihän sen kummempaa ole kuin, että viikossa on seitsemän päivää, ja yksi niistä on sapatti Raamatun mukaan se on lauantai, ei siinä pitäisi niin suuria mutkia olla, jos ei itse keksi mutkia.
Sapatti onkin niitä varten, jotka eivät mitään ymmärrä :)
Ei raamatussa mainita mitään lauantaista?
pidät että minä olen ihan ymmärystä vailla, kun pidän sapatin,
Kuule on ihana olo kun saan kuulua Kristuksen hulluihin.
Sanoit ettei Raamatussa mainita lauantaista, oletkos lukenut kun Jeesus naulittiin ristille, se oli sapatin valmistuspäivä, siis nykyinen pitkäperjantai ja seuraava oli sapatti, eikös se sinunkin mielestäsi ole lauantai, näinhän nämä päivät menevät ainakin täällä missä minä asun, kai ne siellä suomessa menee samoin.
Mutta ei ole missään kohtaan määrätty sapattia uuden liiton väelle. Jos asetat sapatin pelastumisen ehdoksi, teet UT:n täysin arvottomaksi. Polkien samalla koko Jumalan lähentymis pyrkimyksen Rakkaan Poikansa kautta meitä kohtaan. Joka perustuu yksin siihen "uskon" toteamukseen (Room 1)"Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta"."
Toistaen vahvistamalla asian, ettei jää nyt epäselväksi ..(Room 3) "Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla "
Nämä ovat perustavia sanoja! Kymmenen käskyt tulevat sitten kaukana uskon seurauksena ( hedelmänä), sekin sitten aivan varmasti ilman adventistien omaksumaa "ellen sapattia".
Voidaanko ns. sapatti asiassa tehdä lopulliset johtopäätökset, asettaen sen omaan lokeroonsa?
Aloitetaan alusta. Mikä viikonpäivä oli silloin, kun jumala aloitti luomistyönsä? Oliko silloin sapatti eli lauantai ja sitten hän loi ensimmäisen päivän, jota sinä sanot sunnuntaiksi, niinkö?
Mistä tiedät, että sapatin valmistuspäivä olisi ollut perjantai, kun sellaista ei raamatussa kerrota?
Vai asettaa Utulila Sapatin Herran lokeroon. Sapatin Herra kuuluu uuteen liittoon. Sapatin Herra on lain täyttäjä, eikä kumoaja.
Sapatti pysyy niin kauan, kuin muukin Jumalan laki. Eli niin kauna kuin taivas ja maakin.
Paavali jatkaa; teemmekö lain mitättömäksi. Emme vaan usko vahvistaa lain.
Oletko vielä uskoa vailla Utulila?
Mark. 7:8. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."
9. Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne.
Jeesus sanoo myös: ”En tullut lakia, enkä profetoita kumoamaan, vaan täyttämään lain.
Jeesukselle lain poistaminen on mahdotonta. Koska Jumala ja Jeesus ovat yhtä totuudessa.
Jeesus sanoo: ”Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.
Ei voi olla sapatin Herraa ilman sapattia. Sapatti on annettu ihmistä varten ja se on ollut alusta asti.
Jos kumoat sapatin kumoat sapatin Herrankin.
Synti ei ihmistä vapauta. Synti on aina orjuutta. Myöskin sapatin tahallinen rikkominen on orjuutta. Siitä on vapaus kaukana.
Sapatti on vapautumisen merkki. Siinähän vapaudutaan sisäistä ja ulkoisista rasitteista. Se on Jumalan lahja ihmiselle, siunattu lahja, pyhitetty lahja, kallisarvoinen helmi työn raskauttamille ihmisille… Nyt, kun uhraamiseen liittyvät velvoitteet on poistettu on jäänyt jäljelle puhdistettu kirkastettu sapatti.
Kristus ei vapauttanut ihmistä tottelemasta Jumalan lakia; että kun me yksin uskon kautta pääsemme osalliseksi Kristuksen armosta, ei meidän teollamme ole mitään tekemistä pelastuksemme kanssa. Usko nimenomaan johtaa ihmisen kuuliaisuuteen.
Jeesus ja Jumala ja Pyhä Henki ovat yhtä totuudessa.
Hes. 20:12
Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.
Hes. 20:20
ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Ei voi olla sapatin Herraa ilman sapattia. Sapatti on annettu ihmistä varten ja se on ollut alusta asti.
Jos kumoat sapatin kumoat sapatin Herrankin.
Synti ei ihmistä vapauta. Synti on aina orjuutta. Myöskin sapatin tahallinen rikkominen on orjuutta. Siitä on vapaus kaukana.
Sapatti on vapautumisen merkki. Siinähän vapaudutaan sisäistä ja ulkoisista rasitteista. Se on Jumalan lahja ihmiselle, siunattu lahja, pyhitetty lahja, kallisarvoinen helmi työn raskauttamille ihmisille… Nyt, kun uhraamiseen liittyvät velvoitteet on poistettu on jäänyt jäljelle puhdistettu kirkastettu sapatti.
Kristus ei vapauttanut ihmistä tottelemasta Jumalan lakia; että kun me yksin uskon kautta pääsemme osalliseksi Kristuksen armosta, ei meidän teollamme ole mitään tekemistä pelastuksemme kanssa. Usko nimenomaan johtaa ihmisen kuuliaisuuteen.
Jeesus ja Jumala ja Pyhä Henki ovat yhtä totuudessa.
Hes. 20:12
Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.
Hes. 20:20
ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
kohta on käsillä aika, jolloin aivan varmasti selviää tuo sapattiasiakin.
Valvokaa, sillä ette tiedä millä hetkellä Herranne saapuu. Me saamme merkkejä tulevasta koko ajan:
Luuk. 21:11
ja tulee SUURIA MAANJÄRISTYKSIÄ, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.
http://www.gfz-potsdam.de/geofon/seismon/globmon.html
http://geofon.gfz-potsdam.de/db/eqinfo.php
Mutta nämä ovat vasta synnytystuskien alkua.....