Mistähän johtuu, että pöydillä (Jäähalli, Valtteri, Hietsu, Myyrmäkihalli ja myös itsepalvelukirppikset) on pöydällä aina esillä hyvin kaikki videot, rodeot, mondeot ja landeot, mutta kirjat on lattialla pöydän alla laatikoissa, jotka on vielä pahimmillaan puoliksi kiinni. Kuka viitsii kykkiä siellä persus pystyssä kaivamassa kirjoja kolmesta kerroksesta?
Me ukon kanssa ostetaan paljon kirppiksiltä kirjoja ja myös myydään niitä. Olen erityisesti myyntihommissa havainnut, että on paljon muitakin kirjanostajia, erityisesti sotakirjat ja muistelmat menee kaupaksi ja kunnon hintaan, mutta kyllä dekkareilla ja toimintajännäreilläkin on ystävänsä. Myös jotkut vanhemmat kirjat menevät, yhtä ja toista keräillään mistä ei myyjä välttämättä tiedä.
Myyjät, jos näette vaivan tuoda laatikoittain kirjoja, niin nähkää myös vaiva laittaa ne niin, että niitä voi katsoa. Tämä koskee tietysti muutakin tavaraa eli esille se, mitä on myyntiin tuotu. Ei kukaan sitä rupea persuksenne alta penkomaan!
Me ukon kanssa ostetaan paljon kirppiksiltä kirjoja ja myös myydään niitä. Olen erityisesti myyntihommissa havainnut, että on paljon muitakin kirjanostajia, erityisesti sotakirjat ja muistelmat menee kaupaksi ja kunnon hintaan, mutta kyllä dekkareilla ja toimintajännäreilläkin on ystävänsä. Myös jotkut vanhemmat kirjat menevät, yhtä ja toista keräillään mistä ei myyjä välttämättä tiedä.
Myyjät, jos näette vaivan tuoda laatikoittain kirjoja, niin nähkää myös vaiva laittaa ne niin, että niitä voi katsoa. Tämä koskee tietysti muutakin tavaraa eli esille se, mitä on myyntiin tuotu. Ei kukaan sitä rupea persuksenne alta penkomaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös Victoria Beckhamkin ylpeillyt sillä, ettei ole moneen vuoteen lukenut yhtään kirjaa?
Harva enää osaa lukea, on se niin omituista, jos joku haluaa kirjaa ostaa, ei niitä kannata esille pistää.
jotka piilottavat kirjan nimen niin, että ostaja ei sitä näe. Pinotkaa edes selkäpuoli käytävään päin, ettei tarvi nostella niitä kirjakasoja. Saisitte helpommin rahaa ja pääsisitte nopeammin eroon kirjoistanne.
Sitten kun alat penkoa niitä piiloja, ne alkaa tyrkyttää. Ilmeisesti kirjoista kiinnostunut asiakas on erittäin harvinainen ja outo ilmiö ja kun sellainen löytyy, alkaa mesonta.
Ne ilmeisesti kuvittelee että asiakas on sokea eikä itse näe, mitä on tarjolla, vaikka asiakas on juuri kamalalla vaivalla penkonut ne kirjat esiin.
Myös halvalla hinnalla houkutellaan ikään kuin kirja olisi joku omena tai tomaatti, toinen kirja ostajan kannalta samanlainen kuin toinenkin.
Väitän, että useat myyjät eivät ymmärrä yhtikäs mitään kirjoista. Myyvät vain sitä iänikuista Marimekkoaan ja Arabiaansa.
Kirppismyyjillä on lisäksi hyvin vakaa käsitys siitä, mikä on sopivaa luettavaa naisille, mikä miehille. Minulle ainakin tuputetaan ihmissuhdemössöä kaikkialla.
>Minulle ainakin tuputetaan ihmissuhdemössöä kaikkialla.
Kauheaa. Eikö edes kirpputorilla saa olla rauhassa tuollaiselta?
Suurin ongelma on mielestäni kyllä se, että kirppiksillä myydään huonoja kirjoja. Ja ne hyvät on aina jossain pakkauksissa - ilmeisesti siksi, että niitä on helppo kuljettaa (toisin kuin vaatteita). Olisiko nettiaddressin paikka?
Olen vuosien mittaan ostanut niin paljon kirjoja kirppiksiltä, että löytöjä enää karvoin teen. Mutta poikkeuksia on. Siksi olisi kiva, kun ne kirjat jotka tuodaan todellakin laitettaisiin esiin.
Ja annettaisiin asiakkaan rauhassa katsoa. Kyllä asiakas osaa lukea kirjojen nimet niiden kansista tai selästä ja tietää, mitä haluaa ja mitä ei.
Mutta niitä kirjakerhon kirjoja en kyllä myyjänä kantaisi myyntiin. Roskiin vaan suoraan. Mitä ne myyjät oikein ajattelevat, jotka niitä tuovat? tarkoitan joitain Valittujen palojen kirjoja tai vastaavia, osa niistä lienee sitäåaitsi lyhennelmiä.
Voihan kaikkia kirjoja yrittää myydä, mutta parempi olisi laittaa vaikka taloyhtiön kierrätyspisteeseen ne sekulimmat. Kirja-ala on kyllä vaikea. Joissakin antikvariaateissakin on sellainen ilmapiiri, ettei tee mieli tutustua tarjontaan.
Ihan aakkosjärjestys olisi paras, jos ei muuta osaa kirjojen myynnin suhteen tehdä. Tai sitten selkeästi pinoihin pöydille.
Olisin utelias kuulemaan, mitä tarkoitat antikvariaattien ilmapiirillä!
Itse en niissä juurikaan vieraile syystä, että ne pyytävät niin roisia hintaa kirjoista, että muualla saa halvemmalta. Eri asia tietysti, jos keräisin jotain, mitä löytyy vain antikvariaateista.
Minua on harvoilla kerroillani häirinnyt ainoastaan se, että jossain on pitäjä pyrkinyt väkisten kysymään, mitä etsin ja kun haluan katsella löytyykö jotain josta tykkään. Ei kaikki mene antikvariaattiin tavoittena löytää Roomalaisten historian IIIX nide, 1. painos vuodelta 1925.
Ilmapiiriä huonontaa joissakin antikvariaateissa se, että myyjä tiskinsä takana näyttää nyrpeältä ja rahastaessaankin katselee lähinnä seinille. Tulee sellainen olo, että ostaa liian vähän tai ainakin vääränlaisia kirjoja. En kaipaa mitään yli-innokasta ja yliaurinkoista palvelua, mutta jotenkin divariin vain kuuluu se, että vaihdetaan pari sanaa edes jostain eikä näytetä asiakkaalle oman elämän surkeutta. Lisäksi loppusumman pyöristäminen on aina kohteliasta ja kivaa, jos ostaa vaikka yli 50 eurolla.
Pahimpia tapauksia ovat kuitenkin ne, jotka kälkättävät ja puuttuvat asiakkaan valintoihin. Kerran jopa huudettiin vielä ovelta perään, kun olin erehtynyt esittämään mielipiteeni eräästä asiasta. En ole enää mennyt ko. paikkaan.
että divarin pitäjät ovat pikemminkin ise keräilijöitä, jotka eivät itseasiassa edes haluaisi luopua tavarastaan. Asiakas ei varmaankaan sitten osaa sitä oikealla tavalla arvostaa.
Totta, monilla divareilla on tunnelma kuin ruumishuoneella. Siitä on lupsakka kaupanteko kaukana kun kerrottuaan, että ei etsi mitään erityistä, katselee hetken hyllyjä miettien kuumeisesti, miten nopeasti voi poistua, jotta ei vaikuttaisi siltä, että juoksee karkuun. Myyjän tuomitseva katse porautuu selkälihaksiin..
Ei mitään asiakaspalvelun mestareita monetkaan.
kirpputori oulussa alppis store kaarnatiellä
siellä on hyviä kirjoja ja paljon.
suosittelen.
Ei tosiaan tunnu mukavalta, jos divarinpitäjän katse seuraa jokaista liikettä ja muuten ollaan aavemaisen hiljaa. Kummallista on, jos se vielä toistuu joka kerta. Eli aina vain luullaan joksikin kirjavarkaaksi, joka on tunkemassa divarin aarteet jonnekin päällystakin taskuun, vaikka olisi vanha asiakas!
Toisaalta on sellaisiakin symppismyyjiä, että ihan ihmettelee heidän ystävällisyyttään. Eräs sellainen antaa joskus ilmaiseksikin jonkin kirjan, koska käyn siellä niin usein ja hän tietää, että palaan varmasti takaisin.