Kapitalismi on luokkien välistä kilpailua pääomasta. Marx sanoi, että taloudellisesta pääomasta kilpaillaan luokkien välillä epäoikeudenmukaisesti ja julmasti. Mutta entä jos sosiaalisestakin pääomasta kilpaillaan koko ajan epäoikeudenmukaisesti ja julmasti, ja ihmiset jakautuvat luokkiin paitsi omistamiensa tuotantovälineiden, myös sosiaalisen statuksensa perusteella, ja ihmisten oikeudet ja mahdollisuudet toimintaan ja itsensä realisoimiseen rajautuvat yhtä lailla näidenkin luokkien mukaan? Aion pohtia tätä lisää sosiologian pääaineessani.
Luokkateoria kapitalismista
teemunideapaja
7397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihmiset jakautuvat omistavansa auton hinnan mukaan. Suomalainen ajaa brutto-vuosiansionsa hintaisella autolla. Jos tyypillinen nousukas haluaa ylempää statusta,joutuu hän tekemään paljon velkaa auton hankintaan...hahhaa
autoa osta koskaan.Silti kyllä
täällä on vahva jako ihmisten kesken
oikein luokkayhteiskunta,pahempi kun koskaan.
en tunne sosiaalisen yhteiskunnan historiaa, mutta nykytilanteen on pakko olla listan häntäpäässä.
Jopa paraskin poliittinen järjestelmä voi kaatua vääränlaisten ihmisten sitä hallitessa.
Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä mutta paras tähän asti.
Onko mielestäsi kapitalismi demokratiaa? Kun presidentin vaaleihinkin täytyy käyttä miljoonia päästäkseen esille ym. ym. Rahan valtaa tämä on ei kansanvaltaa= Demokratia.
vain ja ainoastaan yhteiskunnallisessa tuotantoprosessissa; kaikki yhteiskunnalliset suhteet ovat sen heijastuksia. Jopa yksittäisen ihmisen sisäinen maailma arvoineen on suurelta osin sen heijastusta!
Sosiaalinen pääoma, sen kaikilla tasoilla, on konkreettisen tuotantoprosessin reflexio, kuvajainen!
Sosiaalinen pääoma ei ole ole PÄÄOMAA!!! Se on paremminkin jonkilainen "tuotannontekijä".
että pääomaa on taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma. Kulttuurinen on status, tiedot ja taidot, sosiaalinen on yksilön suhteet muihin. Pääomallahan on hyötyluonne, eli se tuottaa toimintamahdollisuuksia, kukin tyyppi omanlaisiaan toimintamahdollisuuksia. Luokkayhteiskunnassa niistä ei sovita tai niitä ei ansaita, vaan niistä tapellaan ja ne omitaan. Pierre Bourdieukin on kuulemma myöntänyt, että taloudellinen pääoma on tärkein näistä, mutta hänestä muillakin on väliä silloin kun toimitaan muilla elämän "kentillä" kuin tuotannossa. En tiedä, että jos se ei ole niin sinä sanoit nyt, niin miten se on, mutta Bourdieukaan ei tiennyt sitä. Keskeinen dilemma todella. Arvioisin, että muut pääomat tulevat taloudellisesta, mutta synnyttyään ne luovat täysin uudenlaista toimintaa, jolla ei ole tekemistä pelkästään tuotantovoimien kanssa. Silloin tapellaan kuitenkin täysin samasta asiasta, eli hallintasuhteesta pääomaan. Ikävä kyllä ihmissuhteetkin ovat erityisesti viime vuosien luokka-Suomessa välineellistyneet ja jäätyneet mielestäni kylmän laskelmoivaksi kilpailuksi nokkimisjärjestyksestä. Lapsuuteni koulukiusaamisesta tuli näin koko yhteiskunnan yleinen normi.