Onko kenelläkään tietoa miten suomalaiset panssarimiehet suhtautuivat vaunuihinsa?
Pitivätkö enemmän Sotkasta vaiko sakemannien peleistä?
Haluaisin myös tietää hyviä kirjoja aihetta koskien.
Pitivätkö enemmän Sotkasta vaiko sakemannien peleistä?
Haluaisin myös tietää hyviä kirjoja aihetta koskien.
Vastaukset 8
Vanhimmat
panssarivaunu-veteraanejamme kirjaa varten ja yleinen mielipide kaikilla on ollut, että Sotkat
(T-34-76 ja T-34-85) olivat parasta mitä aseteollisuus tarjosi toisen maailman sodan aikana.
Sturmi oli vaikeuksissa metsämaastossa ja Pzkfw IV
ei soveltunut tänne myöskään. Neuvostoliittolaiset vaunut ovat sunniteltu huonoja kelejä varten.
Lue: T-34 Mythical Weapon, Panssari-lehti.
En usko Leopardien pärjäävän metsätaistelussa,
koska vaunu ei pysty kääntämään valtavaa torniaan
ahtaissa paikoissa.
"Yksinkertaisuus on nerokasta"
MarttyyriMallari-TTt
Venäläiset rakentavat tankkinsa sodankäyntiä varten. Euroopassa otetaan huomioon suunnittelussa jopa ulkonäkö! mikä on täysin naurettavaa.
Leopard 2A4:n kanuuna on itseasiassa lähes metrin lyhyempi kuin T-72M1:n. Leopardin mitat ovat pituus 770cm, leveys 370cm ja pituus tykin kanssa 870cm. T-72:n mitat pituus 690cm, leveys 360cm ja pituus tykin kanssa 950cm. Leon torni on toki kookkaampi mutta eipä T-72:n pitkä putki tee siitä ainakaan näppärämmin käsiteltävää metsämaastossa. Voipi itseasiassa olla niinkin, että Leo on kätevämpi pyöritellä puiden seassa koska tornin/tykin pituus jakautuu tasaisemmin eteen ja taakse, toisin kuin T-72:n jonka torni on varsin mitätön tykkiin verrattuna eli kääntöympyrän lakipiste on kauempana.
Koska T-72 oli PV:n virallisen liturgian mukaan oikein sopiva "meidän olosuhteisiin" niin voisi päätellä ettei Leopard nyt ainakaan tykin kääntymisen osalta yhtään huonompi ole.
että kerrankin saadaan täysin pulueeton historiallinen kirja. Yksinkertaisuus ja nerous ei koske ihmistä, kuten MartyyriMallari-TTt:n kohdalla voimme todeta. Tosin hulluuden ja nerouden raja on häilyvä.
Olen haastatellut lukuisia panssariveteraaneja ja minulla on satoja sodan aikaisia valokuvia suomalaisista panssarivaunuista. Missään aikaisemmin
julkaistussa teoksessa en ole niitä nähnyt, eli kuvat ovat ennennäkemättömiä isolle yleisölle.
Jonain päivänä julkaistaan mahtiteos suomen armeijan
sotilaskalustosta 1918-1945.
"Historiaa on vaalittava"
MarttyyriMallari-TTt
Ainakin Erillisen Panssarikomppanian miehillä riitti remonttia ja murheita kotimaassa modattujen BT42 rynnäkkötykkien kanssa.Näin on ko. yksikön veteraanit henkilökohtaisesti minulle kertoneet.
Kirjallisuutta Erkki Käkelän "Laguksen miehet -Marskin nyrkki " ja "Laguksen rynnäkkötykit"
Nämä venäläisistä sotasaalisvaunuista ja T-34:n esiversiosta BT-7:stä Warkaudessa modifioidut BT-42 -rynnäkkötykit - ei siis panssarivaunut - tuhoutuivat käytännöllisesti katsoen Viipurin menetyksen yhteydessä.
Ja kysymyksessä oli siis luutnantti Sippelin komentama Erillinen Rynnäkkötykkikomppania, joka oli erotettu erilliseksi yksiköksi panssaridivisioonan saatua Saksasta loppuvuonna 1943 StuG -rynnäkkötykkejä - 30 (29) kappaletta.
"Viipurin viimeisenä päivänä 20.6.44 Sippel miehineen yritti 20. Pr:lle alistettuna parhaansa mukaan puolustaa kaupunkia jalkaväen irtautuessa omia aikojaan joka puolella. BT-42:n 114-millisen haupitsin ammukset kimpoilivat neuvostovaunujen pinnasta, joten tuli keskitettiin vihollisjalkaväkeen."
"Luutnantti Sippelin komentovaunu oli asemissa lääninsairaalan luona, kun päätien suunnasta lähestyi Sotka. Ajaja, kersantti Virtanen, yritti ajaa mutkitellen pois tulen alta, mutta Kannaksenkadulla Virtanen tunsi tornin tärähtävän, jotain lentävän selkäänsä ja torninluukun kolisevan kauas kadulle. Sotkan 76-millinen kranaatti oli osunut, ja taakseen katsova Virtanen näki, että tornissa olleista oli jäljellä enää jalat."
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html