Häivyn nyt täältä netin keskustelupalstoilta muutamaksi viikoksi "todelliseen elämään"!
Tässä muutama linkki teille, toivottavasti syntyy vilkas keskustelu!
Tieto, usko, henkisyys, rationaalisuus - kriittisen ja tieteellisen maailmankuvan puolesta. Lue lisää.........
http://www.parse-error.com/index.php
Aivotoiminta ja mielen manipulointi: miten yliluonnolliset ilmiöt syntyvät ja selittyvät?
Hypnoosi, edelliset elämät, Jumalan äänen kuuleminen, kuolemanrajakokemukset analyysissä. Lue lisää..................
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=146
Tiede, terveys, yhteiskunta :: Mullistukset evoluution välttämättömiä moottoreita
Älykäs suunnittelu" ja kaiken tarkoitus-oletuksien rationaalista ja luonnontieteellistä kritiikkiä
Mullistukset, kärsimys ja kuolema ennen ihmisiä ongelma syntiinlankeemus-myytille
Lue lisää................
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=137#top
Tässä muutama linkki teille, toivottavasti syntyy vilkas keskustelu!
Tieto, usko, henkisyys, rationaalisuus - kriittisen ja tieteellisen maailmankuvan puolesta. Lue lisää.........
http://www.parse-error.com/index.php
Aivotoiminta ja mielen manipulointi: miten yliluonnolliset ilmiöt syntyvät ja selittyvät?
Hypnoosi, edelliset elämät, Jumalan äänen kuuleminen, kuolemanrajakokemukset analyysissä. Lue lisää..................
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=146
Tiede, terveys, yhteiskunta :: Mullistukset evoluution välttämättömiä moottoreita
Älykäs suunnittelu" ja kaiken tarkoitus-oletuksien rationaalista ja luonnontieteellistä kritiikkiä
Mullistukset, kärsimys ja kuolema ennen ihmisiä ongelma syntiinlankeemus-myytille
Lue lisää................
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=137#top
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja hyvää lomaa ;). Tuu sitte takas.
Tuun tuun, tulee varmaan ikävä näitä keskuteluja, mutta sittenpähän riittää lukemista!
Niitä lukiessa menee tosin aikaa, mutta tuntuvat mielenkiintoisilta. Jos reissulle lähdet, niin varo dinoja.
Ei olisi enää ollut aikaa, mutta halusin tuoda vielä vähän lisää.
Toki haluan varovasti tutustua dinoihin, jos vastaan tulee!
>>Uskova mieli on ulkoisesti läpäisemätön järjellisille todisteille. Se mitä tällaiselle mielelle
enemmillään saa aikaan on heikentää sitä korvaamalla illuusio toisella, toinen toisensa jälkeen. Se
kieltää kaikki suorat todisteet kieroina...- H. L. Mencken.
Usko yliluonnolliseen palautuu lapsuuden eriytymättömiin käsityksiin
maailmasta
Suomessa on hiljattain tutkittu eri koulutusasteiden opiskelijoiden käsityksiä yliluonnollisista asioista ja yliluonnolliseen uskomisen syitä. Syyt, miksi ihmiset, jopa osa akateemisesti koulutetuista ihmisistä, uskovat yliluonnollisiin ilmiöihin tai jumaliin ja niiden vaikutuksiin maailmassa perustuu lapsuuden aikaisiin eriytymättömiin käsityksiin maailmasta. Lapsuudenkäsitykset selittävät yliluonnolliseen uskomisen parhaiten. Uusi tieto on aina vienyt poispäin yliluonnollisesta, eikä tieteellinen tieto ole koskaan vahvistanut minkään yliluonnollisen olennon tai ilmiön olemassaoloa ja väitettyjä vaikutuksia maailmassa. "Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla. Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa
"Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella. Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnänvoimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä. Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunneelämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin. Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."
Suomen Akatemian viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä
Lähde (lihavoinnit minulta). Uskominen on samanlainen mielen rakenne kuin mikä muu tahansa, ja sitä voidaan tutkia kehityspsykologian ja kognitiopsykologian keinoin (ja muillakin tavoilla). Ei ole mitään asiaperusteita olettaa, että uskontoa pitäisi käsitellä autonomisena, omalakisena ilmiönä, jota voi ymmärtää hyväksymällä uskonnon metafyysiset oletukset ja opinkappaleet totuutena.
Ihmismieli on sellainen, että toimijantunnistimensa avulla se keksii jumalan lähes vääjäämättä ja luonnostaan. Kuinka ollakaan, jumalan mielikin uskotaan yleisesti toimivan kuten ihmisen mieli. Ihminenhän on kristinuskon mukaan Jumalan kuva, joten Jumalan täytyy olla jotenkin samanlainen kuin ihminen. Uskonnollisessa uskossa ilmenevä ajattelu muistuttaa pikkulapsien käsitystä psyykestä, jota he eivät vielä osaa yhdistää kehollisuuteen: psyyke on pienen lapsen ajattelussa samanlainen kuin uskonnossa kuviteltu jumaluuden mieli eli ruumiiton ja sillä on tahtoa, suunnitelmia, tietoa. Uskonnossa jumaluuden mieli on vain täydellinen.
Erilaisille jumalakuville on yhteistä, että jumala nähdään ihmiskuntaan ja eläinkuntaan kuulumattomana ruumiittomana, ei-biologisena olentona, jolla on tietoa, tahtoa, suunnitelmia, ja jonka mieli on ihmisen mielen kaltainen. Ihmisen tavoin jumala tekee suunnitelmia, toimii uskomuksiensa pohjalta ja toteuttaa päätöksiään päämäärään pyrkien. Ihminen ei osaa kuvitella jumalaa, jonka mieli olisi erilainen kuin omansa. Raamatussahan ihmistä väitetään ”Jumalan kuvaksi”, joten Jumalan täytyy olla ihmisen kaltainen jollakin tavalla.
Niinpä tämä kaikki osaltaan tukee sitä, että jumala on ihmismielen luomus, jonka ihmisen aivot tuottivat lähes väistämättä. Simpanssin aivot eivät pysty tuottamaan jumala-ideaa, mutta ihmisen aivoista huomattava alue käsittelee toisten ihmisten toimintaa, aikeita ja keskinäisiä suhteita. Evoluutio tuotti ihmisen ja ihminen kehittyi kreationistiksi aivojensa yliaktiivisen toimijantunnistimen tähden, kansoittaen kosmoksen jumalilla ja muilla hengillä, joita ihminen alkoi pelätä ja luulemaan elämänsä olevan niistä riippuvaista – vailla mitään objektiivisia todisteita oletuksen tueksi.
>>Kristinuskon lähes kaikki opinkappaleet löytyvät Assyrian uskonnosta
Kuuluisa suomalainen assyriologi Simo Parpola on kirjoittanut, että Jeesusta lukuun ottamatta lähes kaikki kristillisen uskon keskeiset opinkohdat löytyivät jo Assyrian uskonnosta ja ovat kulttuurilainaa, joka on vain päätynyt eri teitä pitkin kristinuskoon (Simo Parpola: Länsimaisen kulttuurin mesopotamialainen sielu, s.56 Teoksessa Tutkimuksen etulinjassa).
Näin ollen, mitä perusteita - tai edes tarvetta - on olettaa Raamattua ja kristillistä uskoa jumalallista alkuperää olevaksi, saati uniikiksi, ainutlaatuiseksi ja jotenkin muka ”ihmisluonnon vastaiseksi” uskonnoksi kun sen henkinen sisältö on itämaista kulttuurilainaa (jota sitten on sovellettu ja muokattu vain uudeksi kokonaisuudeksi, vaikkakin tulos on oppirakennelmaltaan sekava, monimutkainen ja johdonmukaisuudeltaan kyseenalainen)? Raamattu sekä juutalais-kristillinen uskonnollisuus selittyy pätevästi luonnollisilla (historiallisilla, psykologisilla ja yhteiskunnallisilla) syillä.
Sijaissovitus, synti, perisynti, viimeinen tuomio ja ikuinen elämä Jumalan armosta vanhurskaille ovat jo Mesopotamian muinaisuskonnossa
Lisäksi on vielä kiinnostavaa viitata assyriologi Simo Parpolan katsaukseen koskien Kaksoisvirranmaan sijaiskärsijä-riittiä ja siihen liittynyttä sijaissovitus-ajattelua. Kristillisyytemme on mesopotamialaisempaa kuin arvaammekaan.
”Tämän Kristuksen kärsimystä muistuttavan riitin alkuperä on Mesopotamiassa, mutta sitä harjoitettiin laajasti koko muinaisen Lähi-idän alueella. Se oli hovirituaali, mutta silti hyvin tunnettu myös kansan keskuudessa, sillä sijaiskuninkaan kruunaaminen ja hautaus olivat julkisia tapahtumia; muistumia siitä esiintyy vielä Tuhannen ja yhden yön tarinoissa, ja myös juutalaiset joutuivat sen todistajiksi
Baabelin vankeudessa ollessaan. Riitin taustalla oleva ajatus kuolemansyntien sovituksesta viattoman ja avuttoman sijaiskärsijän kautta tunnetaan eri muodoissaan muualtakin mesopotamialaisesta kulttuurista. Assyrian kuningasta vastaan kapinoivat vasallit joutuivat sovittamaan syntinsä polttamalla rakkaimpansa, viattomat poikansa elävältä (vrt. kertomusta Abrahamin uhrista, Genesis 22).
”Ihmisen sijainen” – nimisessä parannusrituaalissa karitsa uhrataan kuolemansairaan sijasta manalan jumalille, jotta tämä pelastuisi. ”Ištarin manalanmatkassa” jumaläiti joutuu luovuttamaan syyttömän poikansa (Tammuz)tuonelaan, jotta rakkaudettomuuden tilaan joutunut maailma pelastuisi. Yhtymäkohdat Kristuksen kärsimyskuoleman taustalla olevaan ajatteluun ovat ilmeiset”.
Simo Parpola teoksessa Pentikäinen -Pentikäinen (toim.): Uskonnot maailmassa, 2. painos, s. 241. Lihavoinnit minulta).
Näin on siten selvää, missä uusitestamentillisen ”Jumalan karitsa”- ja sijaissovituskuolema 42 – teologian juuret ja alkuperä ovat (muinaisessa Mesopotamiassa, josta se levisi laajalti Lähi-itään).
Huomaamme, että Uusitestamentillisessa teologiassa (paavalilaisessa ja johanneslaisessa pelastusopissa varsinkaan) ei ole mitään ”ihmisluonnon vastaista” ajattelua, joka ei perustuisi ikivanhoihin inhimillisen uskonnollisen ajattelun tuotteisiin ja sijaissovitus-riitteihin. Kuoleminen toisen syntien puolesta, viattoman kärsimys ja kuolema sijaisena, oli päinvastoin yleinen käsitys Lähi-idässä ja uusitestamentillinen ”ristin evankeliumi” ei ole inhimilliselle ajattelulle mitään ”hullutusta”, vaan pikemminkin muinaisitämaista standardiajattelua synti-kysymyksen ratkaisemisessa tuon vanhan ajattelutavan yhtenä juutalaisperäisenä sovellutuksena.
Samoin henkisen uudistumisen, uudesti henkisesti syntymisen ja katumuksen käsitykset sekä kokonaisvaltainen synti-oppi ja käsitys perisynnistä, tekojen kirjoittamisesta kirjaan ja ihmisten tuomitseminen kirjaan kirjoitettujen tekojen mukaan viimeisellä tuomiolla sekä ikuisen elämän saaminen jumalan armosta vanhurskaalle annettuna palkkiona taivaassa: nuo kaikki opit palautuvat Mesopotamian muinaisuskontoon, eikä ainoakaan niistä ole Paavalin tai muiden alkukristittyjen ainutlaatuinen teologinen keksintö.
Nabu-jumala vastaa VT:n Neboa ja hän on Marduk-jumalan poika, pelastaja, taivasten valtakunnan perillinen ja hän pitää kirjaa ihmisten teoista kirjaten ne ”kohtalon tauluun” viimeisellä tuomiolla tutkittaviksi. Nabun symboli on risti sekä kirjoituspuikko (hänet samastettiin Aššurin ja Enlilin poikaan Ninurtaan, joka on pimeyden, kuoleman, tautien ja demonien voittaja, suuri parantaja, jonka vertauskuva oli samoin risti).
Ei ole näin ollen mitään tarvetta olettaa, että ”Pyhän Hengen” piti ”ilmoittaa” ne kristityille jonain ennenkuulumattomana ”valona”). Juutalaiset ja sitä myöten kristityt eivät voineet mitenkään olla ainoat ihmiset Lähi-idässä, joille tämä mesopotamialainen armo- ja sijaissovitususko olisi ollut tuntematonta! Vanhaan testamenttiinkin se ajattelu päätyi, Jesajan lauluun (Jes.53) kärsivästä Herran palvelijasta, joka kärsii kansan puolesta. Mutta jo muinaisessa sumerilaisessa Inanna (myöhemmin Ištar) ja Dumuzi (Tammuz babylonialaisilla) – jumalamyytissä esiintyy sekä tuonelaan alas astuminen, jumaluuden tappaminen seivästämällä (ristiinnaulitsemalla) ja viattoman pojan (Tammuz) luovuttaminen kuolemaan manalaan maailman pelastuksen tähden.
Miksi siis tarvittiin Jumalaa/Pyhää Henkeä ilmoittamaan yliluonnollisesti sitä samaa yleisesti tuttua uskonnollista ajattelua, joka oli paljon vanhempaa kuin mitkään Raamatun kirjat, saati kristillinen
42 Lisätietoa http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=147 :synnitön jumalallis-inhimilinen sijaisovittaja, pelastaja ja välittäjä Lähi-idän uskontoperinteissä. Uudessa artikkelissa tutkimustietoa kristinuskon kristologian ja sovitusopin historiallisista juurista Lähi-idän uskontotraditioissa. Kristus-uskon liittyminen Lähi-idän uskontoperinteiden jatkumoon kristillisen uskon ydinopeissa.
alkukirkko? Tämä kaikki tukee vahvasti sitä, että kristinusko (kuten juutalaisuuskin) on vain yksi uskonto uskontojen joukossa ja inhimillisen teologisen ajattelun tuotetta.
Olen huomannut, että useillakin tuntemillani ihmisillä on käsitys, että kuoleman jälkeen omaisilla on kykyjä ja mahdollisuus vaikuttaa elossa olevien elämään. Kuolleet läheiset esim. junailevat raha-asioita, vaikka eläessään heillä ei ollut mitään mahdollisuutta auttaa taloudellisesti, tai heillä ei ollut taitoja antaa neuvoja.
Elämässä on monta kertaa ahdinkotiloja, joihin ei pysty kovinkaan paljon vaikuttamaan. Olisi tietysti kätsää, jos oma kotikummitus tai mummovainaja tekisi pieniä järjestelyjä, 'kun on saanut kuolemassa ylimaallisia' kykyjä. Tämä jeesaavan kummituksen rooli myös poistaa eron surua ja henkilöön todellisuudessa liittyneitä pettymyksiä.
Itsekiin olen joskus leikkisästi heittänyt: 'Olisikohan isävainaja suuttunut jostain, kun tuon istuttamansa puunkin meni kaatamaan.' Myrskyhän sen kaatoi. Fantasiana haamun kosto on kuitenkin jännittävämpi, kuin pelkkä syysmyrsky. Itselläni oli alle kouluikäisenä varsin omalaatuisia käsityksiä ukonilman ja itseni välisistä suhteista. Sillä on varmaan vaikusta mielikuvitukseeni.
asioita joihin törmää jatkuvasti. Ihmiset päästelevät suustaan ehkä joskus tiedostamattaankin kaikenlaisia fraaseja kuolleista. Voidaan sanoa kuolleesta, että nyt hänellä on hyvä olla, tai että hän pääsi lepoon, tai nyt hän katselee sieltä pilven reunalta.
Kuolemaa jotenkin romantisoidaan, kun ei haluta ajatella, että se on lopullinen. Kun äitini kuoli kävin katsomassa häntä ruumishuoneella. Vanhin siskoni sanoi, että kyllä äiti varmaan tietää, että kävit häntä katsomassa. En iljennyt sanoa, että eikö äiti olekaan kuollut, vaikka mieli teki.