Marxismi ei aseta tiedossa olevaa ja tiedostamatontta ehdottomasti vastakohdiksi. Marxismi tuntee käsitteet Suhteellinen ja Absoluuuttinen Totuus. Tiedostaminen on aina prosessi, jossa ensin saadaan suhteellista totuutta olevaa tietoa. Tiedostaminen lähtee aina ensin ilmiöiden tiedostamisesta ja vasta myöhemmin se päätyy asian olemuksen tiedostamiseen. Esim, tutustuessamme ihmiseen näemme ensimmäisenä hänen ulkonäkönsä ja ikänsä ja vasta myöhemmin pääsemme perille hänen muista ominaisuuksistaan.
Suhteellinen totuus osoittatuu usein vääräksi, jolloin sen korvaa joku toinen yhtä suhteellinen totuus. Uuusi tieto voi kuitenkin täydentää jo olemassa olevaa tietoa.
Näin tieto ei kokonaisuudessaan ole kumoutunut.
Se on kantanut itsessään absoluuttisen tiedon aineksia.
Marxilaisessa opissa totuuden Käytännöllä on keskeinen merkitys.
Tieto ei synny erillään jokapäiväisestä käytännöstä.
Jokainen tieteen ja tekniikan ala saa kiittää syntymistään ja kehittymistään käytännön alueella olleita ongelmia.
Tieto on aina konkreettista. On suuri vaara käsitellä käsitteitä irrallaan konkreettisuudesta.
Annetaan esim. käsitteille vapaus ja demokratia etukäteen sovittu käytännöstä irrallaan oleva sisältö, ei kysytä esim vapaus kenelle, demokratia.
Tällä tavoin eri ideologiat antavat käsitteille erilaisia sisältöjä.
porvarillinen ideologia nostaa nuo käsitteet absoluuttisiksi, kokemuksen ja käytännön yläpuolelle leijuviksi, suoraan Mooseksen savitauluista reväistyiksi.
Marxilaisuus puolestaan sitoo ne yhteiskunnallisiin, aineellisiin edellytyksiin, tällaiset seikat ovat usimmiten ideologisen taistelun taustalla!
V.I Lenin: Materialismi ja EMPIRIOKRITISISMI
Teodosr Oizerman: Filosofian pääsuuntauksia,erilaisia otteita heidän kirjoituksistaan.
konttipesonen
Suhteellinen totuus osoittatuu usein vääräksi, jolloin sen korvaa joku toinen yhtä suhteellinen totuus. Uuusi tieto voi kuitenkin täydentää jo olemassa olevaa tietoa.
Näin tieto ei kokonaisuudessaan ole kumoutunut.
Se on kantanut itsessään absoluuttisen tiedon aineksia.
Marxilaisessa opissa totuuden Käytännöllä on keskeinen merkitys.
Tieto ei synny erillään jokapäiväisestä käytännöstä.
Jokainen tieteen ja tekniikan ala saa kiittää syntymistään ja kehittymistään käytännön alueella olleita ongelmia.
Tieto on aina konkreettista. On suuri vaara käsitellä käsitteitä irrallaan konkreettisuudesta.
Annetaan esim. käsitteille vapaus ja demokratia etukäteen sovittu käytännöstä irrallaan oleva sisältö, ei kysytä esim vapaus kenelle, demokratia.
Tällä tavoin eri ideologiat antavat käsitteille erilaisia sisältöjä.
porvarillinen ideologia nostaa nuo käsitteet absoluuttisiksi, kokemuksen ja käytännön yläpuolelle leijuviksi, suoraan Mooseksen savitauluista reväistyiksi.
Marxilaisuus puolestaan sitoo ne yhteiskunnallisiin, aineellisiin edellytyksiin, tällaiset seikat ovat usimmiten ideologisen taistelun taustalla!
V.I Lenin: Materialismi ja EMPIRIOKRITISISMI
Teodosr Oizerman: Filosofian pääsuuntauksia,erilaisia otteita heidän kirjoituksistaan.
konttipesonen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaan kaikki hylkää sen.
On muuten aika hyvä kysymys ja kaikenlisäksi
tiivistää teidät kommunistit näsäviisastelijoiksi ja höpöukoiksi..
Marxismi on täysin ei-empiirinen oppisuuntaus. Se perustuu vain kirjallisuuteen ja Marxin yksityisajatteluun. Siksi se ei toimi.