ajatuksia?

"VÄITÄN siis että pitää olla jotain mikä ei muuttuu."

Tässä uusin tieto JUMALASTA!

Pitää olla jotain joka ei muutu?
Miksei voi vaan suoraan hyväksyä että kaikkea ei tiedetä ja sillä selvä?
Kaikki kuitenkin muuttuu, niin ihmiset ja teoriat aina kun saadaan parempaa tietoa, ympäristö jossa elämme.. ihan kaikki.

Oli hyvä että itse älysit laittaa siihen sen kysymysmerkin (ajatuksia?), kun ei niitä ajatuksia siinä sitten todellakaan ollut.

Mikään ei ole pysyvää ja kaikki muuttuu koko ajan, halusimmepa sitä tai emme. Ainut asia mikä ei näköjään koskaan muutu on hihhuleiden kyky normaaliin loogiseen ja kriittiseen ajatteluun.

Normaali tervejärkinen ihminen ei kaipaa kuvitteellisia mytologisia taruolentoja eikä mielikuvitusystäviä. Surullista kyllä sinua ei tuon kirjoituksesi perusteella voi mitenkään laskea kuuluvaksi tähän tervejärkisten ryhmään.

Oletko harkinnut jotain ammattiapua? Pieni lukihäiriö kun ei näet millään riitä selittämään sinun "järjenjuoksuasi". Minun esimiehellänikin työpaikallani on myös pieni lukihäiriö, mutta hän on siitä huolimatta erittäin fiksu, paljon lukenut ja laajalti sivistynyt ihminen - siis täsmälleen päinvastainen ihminen kuin sinä.

mielessä ilman isoja kirjaimia,mutta ihan ajatuksia tästä perusturvalisuudesta,eikö ole kuitenki hyvä asia että on joku juttu joka pitää,antaa turvaa,rauhoitaa ja niin edeleen,esim vakituinen työ on ollut monelle ja on edelleen jonka varaan rakentaa tätä lyhyttä elämää varten,mutta kuitenki sellainen rauha joka kestää kaiken elämän myrskyn,,,

En ainakaan minä kaipaa. Muutokset ja niihin sopeutuminen notkistavat henkisesti. Itse olen esimerkiksi asunut aikuisiässä 8:lla eri paikkakunnalla. Hienointa on silloin, kun on yksin entuudestaan tuntemattomalla paikkakunnalla, eikä osaa vielä edes kulkea ilman karttaa. Ekoilla kerroilla uuden paikkakunnan aiheuttama vapaudentunne oli uskomaton. Samalla tavalla muutokset virkistävät ja vapauttavat muissakin asioissa.

Tieteessä ja tiedossa on jotain, mikä ei muutu: todisteet ja tulokset. Me voimme saada lisää todisteita ja tuloksia, jotka koettelevat vanhat ajatusjärjestelmät ja luovat maata uusille ajatuksille.

Jos ihminen löytää jotain mikä ei muutu ja perustaa elämänsä sille, ihminen ei kykene enää kehittymään. Päinvastoin, ihminen näivettyy ja lopulta kuolee. Staattisuus on huono vaihtoehto dynaamisessa maailmassa.

näkökulman. Tämänhän huomaa lapsilla: heille on tärkeää, että päivärytmi toistuu samanlaisena ja hoitaja pysyy samana. Perusturvallisuus on asia, jota ei aikuisenkaan kannata ylenkatsoa. Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuisi, jos joka päivä töihin mentyä siellä olisi paikat erilailla, työpiste olisi erilainen, työtehtävät olisi erilaisia ja joutuisi joka päivä opettelemaan ne uudelleen, ei olisi mitään rutiineja.

Olen itse muuttanut nuorempana useasti paikkakuntaa. Nuorena se on mukavaa, mutta tuskin haluat koko elämääsi elää vaihtaen asuntoa muutaman vuoden välein. Keikkatöitäkin on tullut tehtyä, jonka vapauden tunne oli aluksi huippuhienoa, mutta pitemmän päälle se alkaa tuntua pelkästään rasittavalta: ei ole varmuutta työn jatkumisesta, ei voi suunnitella mitään isompia hankintoja. En usko että löytyy ihmistä, jota tämä ei rassaisi. Kyllä aikuisenkin ihmisen psyyke reagoi jatkuviin muutoksiin jollakin tavalla. On ihan turha esittää kovaa jätkää, heikkoutta löytyy jokaisesta ihmisestä.

Minusta kirjoittaja ei tarkoittanut etteikö tieto saisi muuttua — tiedon muuttumisella hän ohjasi ajatukset vähän syvemmälle ihmisen olemassaolon kysymyksiin.