TYÖLLISYYSLAKIIN lisämaininta/kehotus!

Työkykyiset/työhaluiset työttömät heille on annettava mahdollisuus työllistyä Suomen Lain edellyttämällä tavalla, mutta lisäksi tätä asiaa olisi vuosittain hallituksen toimin muistuttaminen yhtenäisen kansalaistunnon ja hengen ylläpitämiseksi ja siten työttömän työllistämisen kokemisen yhteiseksi kansalaisasiaksi!

Niinpä ehdotan, että Työllisyyslakiin [Katso: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870275 ]
saataisiin tällainen uusi työllisyyttä edistävä lisämaininta pykälä!

… joka voisi kuuluisi näin:
”””Kansalaisten työnsaannin/työhönsijoittumisen turvaamiseksi työllisyyslaki ehdottaa ja suosittelee kaikkia kansalaisia/yhtiöitä/työllistäjiä, joilla katsotaan olevan siihen riittävää edellytystä, lisäämään työvoimaa; jakamalla/lisäämällä työtä, kuitenkin turvaamalla se riittävällä toimeentulolla, valtion tätä hanketta avustaen ja takauksellaan (vrt. pankkitakaus) suojeleman.”””

*
Onko meissä enää tuota yhteenkuuluvaisuuden ”sisuhenkeä"? Sillä nyt sitä tarvitaan, jotta suomenkansa voisi nousta joka alalla ja taholla ”yhteen hiileen puhaltajaksi”, kaikkien onneksi ja siunaukseksi, sillä näin Suomen äidit ja isät ovat toimineet ennenkin:
"Sotien jälkeistä aikaa kutsuttiin pula-ajaksi. Velat ja jälleenrakentaminen kuormittivat koko maata. Yhteishenkeä ja talkoohenkeä korostettiin kuten sota-aikanakin. Esimerkiksi vuoden 1942 Suomen Kuvalehti kirjoittaa Suomen koko arkkitehtikunnan työskennelleen kaksi viikkoa palkatta jälleenrakennusurakan hyväksi.
Yhteisvastuukeräys käynnistettiin vuonna 1950.

Vuoden 1940 pika-asutuslaki ja vuoden 1945 maanhankintalaki velvoittivat ensisijaisesti Suomen kuntia, seurakuntia sekä maatiloja luovuttamaan maitaan valtiolle, joka puolestaan luovutti ne asutettaville karjalaisille, sotainvalideille, sotaleskille ja -orvoille. Tavoitteena oli asuttaa noin 430 000 henkeä, joista siirtokarjalaisia oli yli 400 000. Asutettavia riitti lähes kaikkiin Suomen kuntiin. Asuttaminen jatkui läpi 1950-luvun.”
katso lisää:
http://www.paimio.fi/sauvo/tekstit/historia/1950.htm
2304
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat
  • aina vararikkoa taloudellisesti! Ette kai halua uutta lamaa? Demarit haluavat, samoin kokoomuslaiset.. he äänestivät viime vaaleissa Ahtisaarta, joka on sama kuin äänestäisi kansallista lamakautta.. onko tämä reilua? Ei ole.. :/

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Työttömänääni kirjoitti:

Työkykyiset/työhaluiset työttömät heille on annettava mahdollisuus työllistyä Suomen Lain edellyttämällä tavalla, mutta lisäksi tätä asiaa olisi vuosittain hallituksen toimin muistuttaminen yhtenäisen kansalaistunnon ja hengen ylläpitämiseksi ja siten työttömän työllistämisen kokemisen yhteiseksi kansalaisasiaksi!

Niinpä ehdotan, että Työllisyyslakiin [Katso: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870275 ]
saataisiin tällainen uusi työllisyyttä edistävä lisämaininta pykälä!

… joka voisi kuuluisi näin:
”””Kansalaisten työnsaannin/työhönsijoittumisen turvaamiseksi työllisyyslaki ehdottaa ja suosittelee kaikkia kansalaisia/yhtiöitä/työllistäjiä, joilla katsotaan olevan siihen riittävää edellytystä, lisäämään työvoimaa; jakamalla/lisäämällä työtä, kuitenkin turvaamalla se riittävällä toimeentulolla, valtion tätä hanketta avustaen ja takauksellaan (vrt. pankkitakaus) suojeleman.”””

*
Onko meissä enää tuota yhteenkuuluvaisuuden ”sisuhenkeä"? Sillä nyt sitä tarvitaan, jotta suomenkansa voisi nousta joka alalla ja taholla ”yhteen hiileen puhaltajaksi”, kaikkien onneksi ja siunaukseksi, sillä näin Suomen äidit ja isät ovat toimineet ennenkin:
"Sotien jälkeistä aikaa kutsuttiin pula-ajaksi. Velat ja jälleenrakentaminen kuormittivat koko maata. Yhteishenkeä ja talkoohenkeä korostettiin kuten sota-aikanakin. Esimerkiksi vuoden 1942 Suomen Kuvalehti kirjoittaa Suomen koko arkkitehtikunnan työskennelleen kaksi viikkoa palkatta jälleenrakennusurakan hyväksi.
Yhteisvastuukeräys käynnistettiin vuonna 1950.

Vuoden 1940 pika-asutuslaki ja vuoden 1945 maanhankintalaki velvoittivat ensisijaisesti Suomen kuntia, seurakuntia sekä maatiloja luovuttamaan maitaan valtiolle, joka puolestaan luovutti ne asutettaville karjalaisille, sotainvalideille, sotaleskille ja -orvoille. Tavoitteena oli asuttaa noin 430 000 henkeä, joista siirtokarjalaisia oli yli 400 000. Asutettavia riitti lähes kaikkiin Suomen kuntiin. Asuttaminen jatkui läpi 1950-luvun.”
katso lisää:
http://www.paimio.fi/sauvo/tekstit/historia/1950.htm

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu