Menkää pojat armeijaan. Kerran se vaan kirpaisee.
Heh heh
DarkNinjaHiiri
11482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sivari on suoritettu, kirpaisut on kirpaistu.
Sen kerran jälkeenhän se elämän kestävä kirpaiseminen vasta alkaa, kun odotat sotaa ja komennusta kuolemaan maasi puolesta. Sivari/totaali ja kirpaisu todella vain ainutkertainen.
Nykyaikaisessa sodassa siviilitappiot ovat merkittävästi suuremmat sotilastappioihin verrattuna.
Siviilihaavoittunut joutuu kärsimään tuskissaan ilman hoitoa ja vieläpä nälissään rauhanajan sairaanhoitojärjestelmän romahtaessa. Sotilasorganisaation loukkaantuneet hoidetaan välittömästi.
Koska nykyaikaisessa sodankäynnissä ei välttämättä ole kiinteitä rintamalinjoja, sivari/totaali voi joutua työvelvollisena sellaisiin tehtäviin, joissa hengenmenon vaara on sama sotilaisiin verrattuna. Tykkituli ei erottele kohteitaan ideologian perusteella.
"Nykyaikaisessa sodassa siviilitappiot ovat merkittävästi suuremmat sotilastappioihin verrattuna."
Helppo sanoa, kun nykyaikana ei ole sodittu muualla kuin jossain Lähi-Idässä.
"Koska nykyaikaisessa sodankäynnissä ei välttämättä ole kiinteitä rintamalinjoja, sivari/totaali voi joutua työvelvollisena sellaisiin tehtäviin, joissa hengenmenon vaara on sama sotilaisiin verrattuna. Tykkituli ei erottele kohteitaan ideologian perusteella."
Vihollinen tulittaa sellaisia kohteita, joilla on sotilaallista merkitystä -> mitä ilmeisimmin tällaisissa kohteissa on huomattavasti enemmän sotilastyöntekijöitä kuin siviilejä.
Miksiköhän nämä ns. pasifistit tämän tästä ilmeisen tarkoituksllisesti sivuuttavat sen historiallisen tosiseikan että keskellä eurooppaa 90-luvulla käytiin verinen sota etnisine puhdistuksinen ja jonka haavat eivät vielä ole edes arpeutuneet paranemisesta puhumattakaan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kroatian_sota
"""""""""""""""""""""" Sodan vaiheet lyhyesti
Kroatian sota alkoi voimistuvien yhteenottojen sarjana hiljalleen. Sodan moottorina toimi serbitshetnikkien lisääntynyt aktiivisuus jota liittoarmeija JNA tuki alusta pitäen. Huhtikuussa 1991 liittoarmeija koulutti ja aseisti serbejä avoimesti. Ensimmäiset kolme yhteenottoa sattuivat Pakracissa, Plitvicessä ja Borovo Selossa. Pakracissa taisteltiin poliisiaseman valvonnasta. Kroaatit ajoivat poliisiaseman vallanneet serbit pois, minkä jälkeen liittoarmeija puuttui peliin serbejä tukien. Plitvicen välikohtauksessa serbit valtasivat kansallispuiston, joka johti suureen kroaattipoliisin vastaiskuun ja yhden kroaattipoliisin kuolemaan. Vasta Borovo Selon välikohtaus oli vakava, siinä kuoli 12 kroaattipoliisia väijytykseen. Toukokuussa ja kesäkuussa tshetnikkien harjoittamat pommiräjähdykset, ammuskelu ja terrori voimistuivat Itä-Slavoniassa. Tenjasta (Osijekin lähellä) ja Mirkovcista (Vinkovcin lähellä) tuli serbitshetnikkien tukikohtia.
Kroatian sota voidaan katsoa alkaneeksi 25. kesäkuuta 1991, jolloin Kroatia julistautui itsenäiseksi Jugoslavista, mutta merkkejä sodasta oli jo vuoden 1990 kesällä ja aseellisia välikohtauksia vuoden 1991 talvella ja keväällä. Suurimmat Kroatian sodan taistelut käytiin kesäkuusta joulukuuhun 1991, jolloin serbit pyrkivät estämään Kroatian irrotautumista Jugoslavian liittovaltiosta. Tarkoituksena oli luoda Kroatiaan suuria yhtenäisiä serbialueita Belgradissa tehdyn suunnitelman mukaan ja liittää ne osiksi suunniteltua Suur-Serbiaa.
Sota laajeni asteittain uusille alueille ja voimistui hitaasti kesäkuun lopun pienistä paikallisista välikohtauksista laajaksi sodaksi. Serbijohtoinen Jugoslavian liittoarmeija oli mukana serbien puolella alusta asti, vaikka olikin aluksi virallisesti "puolueettoman erotuomarin" roolissa. Taistelut kiihtyivät merkittävästi heinäkuun lopulla. Elokuun puolivälissä ja syyskuussa koettiin uudet laajentumisvaiheet. Elokuun lopussa serbeillä oli hallussaan noin kolmasosa Kroatiasta, ja rintamalinjat hahmottuivat syyskuun puolen välin jälkeen. Syyskuun puolessa välissä kroaatit alkoivat vallata serbien johtaman liittoarmeijan kasarmeja estääkseen armeijan operoinnin niihin tukeutuen.
Jugoslavian liittoarmeijan operaatiosuunnitelma vuodelta 1991
Jugoslavian liittoarmeijan operaatiosuunnitelma vuodelta 1991
Merkittäviä Kroatian sodan tapahtumia olivat Vukovarin piiritys ja tuhoutuminen tykistötulessa sekä Dubrovnikin piiritys ja Osijekin taistelut. Valtaamistaan kylistä ja kaupungeista serbit ajoivat väkivalloin kroaatit pois suorittaen etnisiä puhdistuksia ja ei-serbeihin kohdistuvia kansanmurhia. Myös jotkut kroaattikomentajat määräsivät serbeihin kohdistuvia etnisiä puhdistuksia.(HUOM! Erityisesti tälle väitteelle olisi syytä olla viite. Asiaa ei ole ainakaan tuomioistuimissa toteennäytetty.) Aluksi kroaatit kärsivät huomattavia tappioita, mutta alkoivat saavuttaa pieniä voittoja aivan vuoden 1991 lopussa.
Sodassa vesitornit joutuvat usein kohteeksi kun vihollisen infrastruktuuria tuhotaan. Vukovarin vesitorni joka tuhoutui Kroatian sodassa 1991.
Sodassa vesitornit joutuvat usein kohteeksi kun vihollisen infrastruktuuria tuhotaan. Vukovarin vesitorni joka tuhoutui Kroatian sodassa 1991.
YK:n rauhanturvaajat, jotka partioivat alueella vuodesta 1992 eivät pystyneet estämään serbien ja kroaattien sotatoimia. Lopulta länsivallat alkoivat salaa tukea Kroatiaa, koska pelkäsivät venäläisten laajentavan valtaansa Balkanilla. Serbithän ovat olleet pitkään Venäjän liittolaiskansa. Kroaattien tekemä suurhyökkäys Operaatio Myrsky elokuussa 1995 työnsti serbi- ja liittoarmeijan joukot maasta ja lopetti Kroatian ja Bosnian sodat. Suur-Serbiasta ei tullut mitään, minkä Slobodan Milošević lienee huomannut viimeistään vuonna 1994. Liittoarmeijan heikkous ja Kroatian jatkuvasti vahvistuneet joukot estivät Miloševićia toteuttamasta suunnitelmaansa loppuun asti.
Kohteita, joilla on sotilaallista merkitystä, ovat mm energianjakelu, veden ja ruoan tuotanto ja jakelu, liikenne (tiet, rautatiet), tietoliikenneyhteydet, radio- ja TV-ohjelmien tuotanto ja jakelu, teollisuus jne.
Valitettavasti on niin, että nuo ovat usein alueilla, joilla on enemmän siviilejä kuin sotilaita. On totta, että nykyaikaisissa sodissa siviilit eivät ole yhtään sotilaita paremmassa turvassa.
Terrorismi-iskut ovat tietysti asia erikseen. Niillä pyritään vaikuttamaan kansan sotaa tukevaan moraaliin (esim. Venäjän toisen maailmansodan pommitukset Helsingissä). Näitä rajoittamassa on kuitenkin ymmärtääkseni kansainvälisiä sopimuksia. Sodat ratkotaan loppupeleissä rintamalla (jossa nykyisellä aseiden kehittyneisyydellä tuho on entistä pahempaa).
Nykyisissä sodissa ei enää ole varsinaisia rintamia vaan taisteluita käydään koko valtakunnan alueella, mukaanlukien asutuskeskukset. Nykyisin vihollinen yleensä pyrkii yhteiskunnan nopeaan lamauttamiseen, jolloin iskut kohdistetaan kaikkiin yhteiskunnan infran kannalta tärkeisiin kohteisiin
Miksi Suomessa sitten koulutetaan edelleen lähes pelkästään korpisotilaita? Ymmärtääkseni kaupunkisotaa harjoitellaan melkoisen vähän. Ja kaupunkisota on sen verran pro-hommaa, ettei siihen ketä tahansa amista kannata kouluttaa. Vaikuttaa siltä, että Suomessa kuitenkin edelleen uskotaan rintamasotaan.
SPOL eli sotilaspoliisit on koulutettu kaupunki sotaan ja ennalta arvaamattomiin konflikteihin.
Koulutus on jopa huppuluokkaa ja aseetkin ovat erilaiset.
Sitten tulis tietoa/faktaa joka ei sivarille/mummon pesijälle kuulu.
Mihin perustuu käsityksesi, ettei Suomessa harjoiteltaisi myös kaupunkisodankäyntiä?
Siviiliyhteiskunnan keskellä sijaitsevian strategisten kohteiden tuhoaminen on eri asia kuin varsinaiset taistelut. Vihollinen kannattaa pyrkiä sitomaan taisteluihin asutuskeskusten ulkopuolella jo siviilitappioidenkin minimoimiseksi.
Ilmatorjuntaupseerilehti viimeisimmän selonteon uhkamalleista, jotka ovat nykyisen suunnittelun ja koulutuksen lähtökohtina:
"Puolustuksen suunnittelussa käytettävät kriisi- ja uhkamallit ovat:
- alueellinen kriisi, jolla voi olla vaikutuksia Suomeen
- poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö ja
- sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku tai strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi.
Malleissa on pieniä muutoksia aikaisempiin verrattuna, mm. laajamittainen hyökkäys on jätetty pois ja sen tilalla on »hyökkäys alueiden valtaamiseksi».
Tällaiseen strategiseen iskuun voi liittyä lento- ja laivaliikenteen häirintää ja estämistä. Isku voidaan toteuttaa kaikkien puolustushaarojen erillisinä tai yhteisinä toimina käyttäen kaukovaikutteisia asejärjestelmiä sekä erikoisjoukkoja. Toimintaan sisältyy oleellisena osana informaatio-operaatioita.
Strategisen iskun käsitettä on nyt selvitetty tarkemmin kuin edellisessä selonteossa. Selonteon mukaan maaleja olisivat yhteiskunnan elintärkeät järjestelmät, kohteet ja toiminnot sekä sotilaskohteista tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät, ilmapuolustus, lentokentät ja satamat."