Sairastan paikallisalkuista epilepsiaa, joka alkoi ns. toonisilla kohtauksilla, eli vasen käteni jäykistyi koukkuun vatsan päälle ja koko vasen puoliskoni tuntui jäykistyvän. Nämä oireet saatiin kuriin lääkkeillä ja nykyään mulle tulee vain ns. auratuntemuksia sekä pienempiä oireita, sormen nykäyksiä ja joskus pään tärinää. Syön trileptal 2100 mg neurontin 2400 mg päivittäin. Teidän keskustelujanne kun olen lukenut niin tuntuu, ettei kukaan syö yhtä paljon, vaikka toki eri lääkkeitä on vaikea verrata keskenään. Olen hieman huolestunut tilastani, jos "tällaistakaan" epilepsiaa ei saada kuriin ilman, että lääkkeitä joudutaan jatkuvasti nostamaan. Kohtahan tässä paukkuu maksa, arvot olivat jo viimeksi koholla. Mitä mieltä olette annoskoostani?
Lääkeannoskokoni (onko se mielestänne suuri?)
huolestunut potilas
7504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuota trileptalin annoskokoa, sillä en ole kuullut aikaisemminn noin suuresta vuorokausi annoksesta. Itsellä vuorokausi annos trileptalin kohdalla on 1200mg
1500mg nyt ja aikovat nostaa lisää.
minä en mielellään halua leuhkia
lääkeannos määrillä toivottavasti
pääsis eroon ainakin absenorista.
nyt on näemmä kroppa tottunut keppraan
ja kohtauksia on alkanut tulla
oli tosi hyvä kausi kesti peräti 3vkoa
Oman kokemukseni mukaan neurontinia saattaa helpostikin joutua syömään suurempaakin määrää. Onneksi itse pääsin eroon siitä lääkkeestä... Mutta samaa luokkaa määrältä söin.
Trileptalia kiskon itse tällä hetkellä 3x600mg... Sekin suht normia. Mulla on aina ollut samankokoisia annosmääriä yhteensä kuin mitä sinulla. Enkä itsekään saa gm-kohtauksia, enkä ole aikoihin saanut kunnollisia poissaolokohtauksiakaan. Nyt enää sellaisia parin sekunnin "kohtausvälähdyksiä" joskus.
Minun lääkitykseni on Lamictal 200mg Keppra 2000mg ja Neurontin 2400mg ja silti kohtauksia tulee varsinki yöllä. Nyt aika lääkärille 2.11.07 ja saapa nähä mitä siellä tuumataan tilanteesta.
Muuten vietän kyllä normaalia perhe-elämää.
En usko että sinun tarvitsee olla huolissaa :)
Älä huolehdi / stressaa liikaa tällä lääkeasialla sillä se voi provosoida kohtauksien tulemista/lisääntymistä
Jaksamista Sinulle =)
Sinullakin on useampia lääkkeitä ja siltikö tulee kohtauksia? Onkos sinulla tietoa tulevasta, jos kohtauksista et pääse eroon?
Olen syntynyt -78 ja lääkitys lähes vastaava, ja poissaolo kohtauksia tulee edelleen. Todennäköisesti minun tilanne ei tule ainakaan paranemaan.
Joskus on lääkärit puhuneet leikkauksesta mutta sen eteen ei ole tehty kuin muutama kuvaus vuosia sitten ja siihen jäi. Murrosiässä olisin ollut valmis lähtemään leikkaukseen samantien, mutta nyt kahden pojan äitinä haluaisin enemmän tietoa jos leikkaukseen menisin. Tulevasta en tiedä, Jos leikkausta suositellaan otan kyllä sen kohteliaasti vastaan mutta haluan tietää siitä paljon ennen kuin menen leikkauspöydälle. Minulla ei tilanne tule tästä muuttumaan sillä tällaisena se on pysynyt jo 25 vuotta. Välillä tietty helpompia kausia mutta silti aina jossain vaiheessaa lääkemuutos edessä! Kuten ehkä nytkin.Onneksi olen oppinut elämään sairauden kanssa kuten myös lapsenikin =) Siinä mielessä kaikki on hyvin. Miten Sinulla menee? Onko sinulle ehdotettu leikkausta? Kaikkea Hyvää SInulle=)
Olen myös elänyt sairauteni kanssa 25v. ja kaikin puolin mennyt kohtuu hyvin. Minulla on 2 tyttöä:) Tuleva kuitenkin pelottaa, koska muistin kanssa tulee ongelmia, jos poissaolokohtauksia tulee jatkossakin useita kertoja kuukaudessa. Kyllähän kohtaukset vie voimia, mutta onneksi vastapainoksi saan voimia lapsista ja työstä. Lääkemuutooksia on tehty useita, mutta nyt alkaa vaihtoehdot olemaan vähissä. Jos, tilanne ei ala paranemaan tai huononee, niin huonolta näyttää. Kyllähän arjesta selviää, mutta hyvin vointi heikkenaa ja aivanvarmasti sillä on vaikutusta mielialaan. Onneksi nyt tilanne on "siedettävä", ainakin lapset voi erittäin hyvin, joka on tärkeintä.
Leikkausta suunnitellaan.