Pitääkö raitiovaunua aina väistää?

-väistät
-mikäli on vähänkään itsesuojeluvaistoa

Kerrankin joku asiaa tunteva vastaa asiallisesti asialliseen kysymykseen. Päiväni pelastus ja ilo.

Muuten, onko muitakin spårahalleja kuin Hämeentien varrella oleva?

ei ap kirjoitti:

Kerrankin joku asiaa tunteva vastaa asiallisesti asialliseen kysymykseen. Päiväni pelastus ja ilo.

Muuten, onko muitakin spårahalleja kuin Hämeentien varrella oleva?

Lue lisää

on yksi. Sitten Hämeentien jatkeella, olikohan Kustaa Vaasantie (Koskelan halli) ja Töölössä Mannerheimintien ja Eino Leinonkadun kulmassa (entinen "Sipoon kirkon" kortteli).

*** Raitiovaunu kulkee keskellä katua samaan suuntaan kanssasi ja kääntyy kulkusuunnassaan oikealle edestäsi. Tämä poikkeus käsittääkseni vain silloin kun kiskot jatkavat myös suoraan (esim. Helsinginkatu-Läntinen Brahenkatu). Jos kiskot vain kääntyvät niin raitiovaunu ei pysty noudattamaan "soveltuvin osin ajoneuvon kuljettajia koskevia sääntöjä" ja ajaa ensin (esim. Mechelininkatu-Caloniuksenkatu). Tästä on eri mielipuolia.

Edellä olevaa lukuunottamatta vastauksesi ansaitsee 10 ja papukaijamerkin hienoa. Mutta
tuo sitaatti perustuu urbaani legendaan muutaman ylemmön oikeusasteen ennakkopäätöksen perusteella. Mannerheimintieltä, ajosuunnastaan oikealle, Nordenskjöldinkadulle kääntynyt rv. ajoi risteykseen pysähtyneen auton päälle, rv.n kuljettaja vetosi oikeuteensa esteettömään kulkuun ja vaati ha.n kuljettajalle rangaistusta. raitiovaununkuljettaja hävisi jutun lopulta. Päätös perustui yleisen varovaisuusvelvollisuuden laiminlyönnistä.Samanlaisia juttuja oli aikoinaan muutama, ennakkopäätökset jäivät elämään omaa elämäänsä....

Muilta osin kirjoitit HIENOSTI JA ASIAA

Raitiovaunua pitää väistää paitsi, kun se tulee "kotoa" tai "kolmion takkaa"

lukea kirjoitti:

*** Raitiovaunu kulkee keskellä katua samaan suuntaan kanssasi ja kääntyy kulkusuunnassaan oikealle edestäsi. Tämä poikkeus käsittääkseni vain silloin kun kiskot jatkavat myös suoraan (esim. Helsinginkatu-Läntinen Brahenkatu). Jos kiskot vain kääntyvät niin raitiovaunu ei pysty noudattamaan "soveltuvin osin ajoneuvon kuljettajia koskevia sääntöjä" ja ajaa ensin (esim. Mechelininkatu-Caloniuksenkatu). Tästä on eri mielipuolia.

Edellä olevaa lukuunottamatta vastauksesi ansaitsee 10 ja papukaijamerkin hienoa. Mutta
tuo sitaatti perustuu urbaani legendaan muutaman ylemmön oikeusasteen ennakkopäätöksen perusteella. Mannerheimintieltä, ajosuunnastaan oikealle, Nordenskjöldinkadulle kääntynyt rv. ajoi risteykseen pysähtyneen auton päälle, rv.n kuljettaja vetosi oikeuteensa esteettömään kulkuun ja vaati ha.n kuljettajalle rangaistusta. raitiovaununkuljettaja hävisi jutun lopulta. Päätös perustui yleisen varovaisuusvelvollisuuden laiminlyönnistä.Samanlaisia juttuja oli aikoinaan muutama, ennakkopäätökset jäivät elämään omaa elämäänsä....

Muilta osin kirjoitit HIENOSTI JA ASIAA

Raitiovaunua pitää väistää paitsi, kun se tulee "kotoa" tai "kolmion takkaa"

Lue lisää

että tarkensit.

Vuonna 1967 oli viimeinen vuosi, jolloin tuossa tilanteessa (rv keskellä katua, kääntyy oikealle samansuuntaisen ajoneuvoliikenteen edestä) tehtiin rv:lle myönteinen päätös, vaikka laki oli ollut sama jo vuodesta 1957.
Muutokseen vaikutti eniten tapaus, jossa tarpeeksi isokenkäisen poika törmäsi Morris Mini-merkkisellä autollaan Arabiassa Hämeentien ja Kustaa Vaasantien risteyksessä raitiovaunun kanssa.
Molemmat tulivat keskustan suunnasta ja raitiovaunu kääntyi oikealle suoraan Lahdentien suuntaan ajaneen Morriksen edestä.

HKL:lle kielteinen päätös herätti piireissä suurta kohua.
Liikenneopettajiakin kehotettiin pitämään tapauksesta matalaa profiilia ja mieluimmin vaikenemaan asiasta kokonaan opetuksessaan. Olihan 10 vuotta tehty "vääriä" päätöksiä HKL:n hyväksi tässä tilanteessa.
Näin kertoi minulle nykyisin eläkkeellä oleva liikenneopettaja K., terveiseni sinne pohjoiseen mökille.

"Lukea" kirjoitit

En nyt heitä pelkkää "legendaa", heh-heh.
Tänään on paljon muuta puuhasteltavaa, mutta palataan asiaan vielä.

Desert Storm

yritän kuitenkin kirjoitti:

että tarkensit.

Vuonna 1967 oli viimeinen vuosi, jolloin tuossa tilanteessa (rv keskellä katua, kääntyy oikealle samansuuntaisen ajoneuvoliikenteen edestä) tehtiin rv:lle myönteinen päätös, vaikka laki oli ollut sama jo vuodesta 1957.
Muutokseen vaikutti eniten tapaus, jossa tarpeeksi isokenkäisen poika törmäsi Morris Mini-merkkisellä autollaan Arabiassa Hämeentien ja Kustaa Vaasantien risteyksessä raitiovaunun kanssa.
Molemmat tulivat keskustan suunnasta ja raitiovaunu kääntyi oikealle suoraan Lahdentien suuntaan ajaneen Morriksen edestä.

HKL:lle kielteinen päätös herätti piireissä suurta kohua.
Liikenneopettajiakin kehotettiin pitämään tapauksesta matalaa profiilia ja mieluimmin vaikenemaan asiasta kokonaan opetuksessaan. Olihan 10 vuotta tehty "vääriä" päätöksiä HKL:n hyväksi tässä tilanteessa.
Näin kertoi minulle nykyisin eläkkeellä oleva liikenneopettaja K., terveiseni sinne pohjoiseen mökille.

"Lukea" kirjoitit

En nyt heitä pelkkää "legendaa", heh-heh.
Tänään on paljon muuta puuhasteltavaa, mutta palataan asiaan vielä.

Desert Storm

Lue lisää

Korkeimman Oikeuden päätökset ovat päätöksiä, joihin vedotaan päätöksenteossa muissa oikeusasteissa ja niiden mukaan toimitaan ellei laki ole sillävälin muuttunut.
Tämä päätös koskee nimenomaan Helsinginkadun-Läntisen Brahenkadun risteystä.
Tekstissä puhutaan 14§ 4. momentista, joka on sama kuin aikaisemmin puheenaollut 5. momentti johtuen siitä, että 1.6.97 tuli voimaan lisäys 4. momentiksi pyöräilijän velvollisuus väistää muuta liikennettä tietyissä tilanteissa

ja vanha 4. momentti vaihtui 5. momentiksi.
Kannattaa pitää mielessä, ko. tilanteessa rv:llä on mahdollisuus ajaa myös suoraan. Päätös ei siis välttämättä koske tilannetta, jossa kiskot kääntyisivät vain oikealle, koska 47§:ssä on tuo ikääävä "soveltuvin osin".
47 §
Raitiovaunuliikenne
Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajia koskevia säännöksiä, jollei 14 §:stä muuta johdu.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1988/19880015

Desert Storm

Mikä tuosta Läntisestä Brahenkadusta tekee niin poikkeuksellisen? Tarkoitat ilmeisesti sitä kun ratikka ajaa hesaria pitkin ja kääntyy oikealle autojen edestä Brahen kentän kulmalla? Koska jos ratikka tulee Läntiseltä Brahenkadulta niin sittenhän se toki väistää (tai kuuluisi) kun tulee kolmion takaa. Mutta samanlaisia risteyksiä kuin Läntinen Brahenkatu ja Helsinginkatu on muitakin kuten Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu, kyllähän siinäkin kiskot jatkaa suoraankin? Miksi kiskojen jatko suoraan ratkaisisi mitään? Siksikö ettei autoilija voi tietää mikä numero ratikka menee suoraan ja mikä kääntyy? Entäs kun ajat Viidettä linjaa alas karhupuiston kohdalla ja ratikka kääntyy edestäsi oikealle Porthaninkadulle, kuka tässä väistää? Ratkaiseeko se kuinka pitkään kiskot ovat kulkeneet auton kanssa samaan suuntaan siinä vaiheessa kun ratikka kääntyy eteen? Olen ajatellut lähettää tästä kysymyksen ja valokuvia TM:n liikenne palstalle.

Selvin tapaus lienee Runeberginkatu kun ajat sitä ylös manskun jälkeen ja ratikka poikkeustapauksessa kääntyy oikealle ruusulankadulle kohti hallia? Tässä jos missä luulis että autolla on etuajo oikaus ratikan poikkeusreittiä vastaan.

Pasi kirjoitti:

Mikä tuosta Läntisestä Brahenkadusta tekee niin poikkeuksellisen? Tarkoitat ilmeisesti sitä kun ratikka ajaa hesaria pitkin ja kääntyy oikealle autojen edestä Brahen kentän kulmalla? Koska jos ratikka tulee Läntiseltä Brahenkadulta niin sittenhän se toki väistää (tai kuuluisi) kun tulee kolmion takaa. Mutta samanlaisia risteyksiä kuin Läntinen Brahenkatu ja Helsinginkatu on muitakin kuten Mannerheimintie ja Nordensköldinkatu, kyllähän siinäkin kiskot jatkaa suoraankin? Miksi kiskojen jatko suoraan ratkaisisi mitään? Siksikö ettei autoilija voi tietää mikä numero ratikka menee suoraan ja mikä kääntyy? Entäs kun ajat Viidettä linjaa alas karhupuiston kohdalla ja ratikka kääntyy edestäsi oikealle Porthaninkadulle, kuka tässä väistää? Ratkaiseeko se kuinka pitkään kiskot ovat kulkeneet auton kanssa samaan suuntaan siinä vaiheessa kun ratikka kääntyy eteen? Olen ajatellut lähettää tästä kysymyksen ja valokuvia TM:n liikenne palstalle.

Selvin tapaus lienee Runeberginkatu kun ajat sitä ylös manskun jälkeen ja ratikka poikkeustapauksessa kääntyy oikealle ruusulankadulle kohti hallia? Tässä jos missä luulis että autolla on etuajo oikaus ratikan poikkeusreittiä vastaan.

Lue lisää

mikään poikkeuksellinen ole.
On vaan eräs niistä tilanteista, jossa raitiovaunulla on _mahdollisuus_ jatkaa suoraan tai kääntyä oikealle ajoneuvoliikenteen edestä.
Ja lisäksi tästä nimenomaisesta risteyksestä on mukavasti ylimmän oikeusasteen päätös. Kait luit sen ja sen perustelut?

Miksi kiskojen jatko suoraan ratkaisisi mitään?

Olen parissakin kohtaa perustellut sitä:



ja toinen



Sillä, kuinka pitkään kiskot ovat kulkeneet samaan suuntaan ajoneuvoliikenteen kanssa, ei ole merkitystä.

Ajattelit lähettää TM:n liikennepalstalle kysymyksen. Ajatus on mielestäni h-vetin hyvä, siellä on asiantuntemusta ja perusteellisuutta.
Älä vaan jätä sitä vain ajatukseksi.
Voisitko Pasi aloittaa heidän vastauksesta täällä uuden ketjun, kun TM ei ole tilattujen listalla?
Asiaan näyttäisi olevan lukijoiden määrän perusteella mielenkiintoa vaikka tämä vain helsinkiläisten pulma onkin.

ettet vaivaudu luettelemaan kaikkia väistötilanteita kun sulla tuntuu tietoa kuitenkin olevan.
Tätä palstaa katselen joskus vaikka kortti onkin ja hesalaisena asia kovasti kiinnostais.

Yksi monien puolesta

- jos se ratikka tulee huoltohallista, pysäkkialueelta, torilta, tien tai kadun ylitse paikasta, missä ei ole ajoneuvoille tarkoitettua ajorataa / tietä, kääntyy nopeammin ajavana eteesi ajaessaan vierelläsi vasemmalla tai oikealla puolellasi, tulee suoralla sinua vastaan ja kääntyy kulkusuunnassaan vasemmalle eteesi, peruuttaa muualle kuin risteykseen ets.
Nää on mun panostani. Toivon, ettei mitään unohtunut.
Myös ope.

Taidat olla se sama ope, joka järjesti tietokilpailu n tällä palstalla, eikä koskaan saanut tehtyä yhteenvetoa oikeista vastauksista.
Huomaa, että tämä on autokoulupalsta, eikä täällä pidä saivarrella joistakin ainoastaan lakikirjasta löytyvistä detaljeista, koska niitä ei kuitenkaan opeteta autokoulussa. Liikennepalsta on saivartelijoita varten. Tällä palstalla pitää antaa yksinkertaiset ja selvät ohjeet eikä jättää vastausta puolitiehen, niin kuin nytkin teit.
Sun vastauksesi vain sekoittaa autokoululaisten päät.

ajattelija Aatu kirjoitti:

- jos se ratikka tulee huoltohallista, pysäkkialueelta, torilta, tien tai kadun ylitse paikasta, missä ei ole ajoneuvoille tarkoitettua ajorataa / tietä, kääntyy nopeammin ajavana eteesi ajaessaan vierelläsi vasemmalla tai oikealla puolellasi, tulee suoralla sinua vastaan ja kääntyy kulkusuunnassaan vasemmalle eteesi, peruuttaa muualle kuin risteykseen ets.
Nää on mun panostani. Toivon, ettei mitään unohtunut.
Myös ope.

Lue lisää

Tästä yhtä mieltä. Säilytys- ja huoltohallit ovat sen kotia. Niin kuin ”lukea” tuolla osuvasti ilmaisi ”tulee kotoa”.


En tunne tai tunnista. Ei lakikaan.


Tämä onkin jo kinkkisempi juttu.
Hiukan taustaa. Jotkut teistä muistavat ajan jolloin pyöräilijää piti väistää sen tullessa pyörätietä oikealta. Pyörätie oli tie ja muodosti tasa-arvoisen risteyksen ajoradan kanssa kunnes 14§ 4. momentin lisäys 1.6.97 muutti asian. Pyörätien määritelmä ennen ja jälkeen tuon päivämäärän

13) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Verrataan raitiotien määritelmään

14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä;

Määritelmänä se on sama paitsi sitä ei ole liikennemerkillä osoitettu. Se on tie ja muodostaa risteyksen. Tasa-arvoisen ellei väistämisvelvollisuuden merkillä ole muuta osoitettu ja välittämättä siitä ovatko kiskot ajoradalla vai ei. Tai onko ajorataa edes lähimainkaan.
En nyt just saa mieleen kuin jo puretun Töölöntorin rv 5:n kääntöpaikan, jossa rv tuli takaisin kadulle. Joku muu kertoo muuta vastaavaa paikkaa nykyisin.
Yllä oleva väite ettei sitä tarvitse väistää ao. tilanteissa ei siis pidä paikkaansa.


Tästä yhtä mieltä, mutta miksi sen täytyisi nopeammin ajaa? Kysehän on ajoneuvon ja raitiovaunun samanaikaisesta tulosta samasta suunnasta, mutta raitiovaunu kääntymistilanteeseen. Nopeuksilla/keskinäisillä nopeuseroilla ei ole merkitystä.


Kääntyessämme ajoneuvolla vasemmalle missä tahansa, siis muuallakin kuin risteyksessä esim. pihaan, huoltoasemalle, pysäköintipaikalle jne., joudumme väistämään samaa tietä päinvastaiseen suuntaan kulkevaa liikennettä.
Tämä säädetään väistämisvelvollisuuspykälässä 14, sen 2. momentissa. Aika monta kertaa jo tässä esiintynyt, mutta selvyyden vuoksi vielä
-------
14 §
Väistämisvelvollisuus

Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
-------

Tässä mainitun pykälän 1. ja 2. momentti. 2. momentin viimeinen lause ei puhu mistään risteyskääntymisestä kuten 1. momentti vaan kaikesta vasemmalle tapahtuvasta kääntymisestä.
Saman pykälän 5. momentti
-------
Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.
-------
Toisin sanoen raitiovaunun ajaessa tiellä ja kääntyessään vasemmalle, _muuallakin kuin risteyksessä_, täytyy vastaantulevan muun liikenteen väistää sitä.


Herää kysymys milloin raitiovaunu peruuttaa. Jotta raitiovaunu pystyy muuttamaan kulkusuuntaansa on kuljettajan vaihdettava paikkaa ja sijoituttava raitiovaunun ”takapäähän”, jossa on samat hallintalaitteet, mutta vain toiseen suuntaan ajamiseen kuin ”etupäässä”. Ts. raitiovaunua ei pysty ajamaan taaksepäin rv:n etupäästä käskyttämällä. Se ei ”peruuta”.

yritän kuitenkin kirjoitti:

Tästä yhtä mieltä. Säilytys- ja huoltohallit ovat sen kotia. Niin kuin ”lukea” tuolla osuvasti ilmaisi ”tulee kotoa”.


En tunne tai tunnista. Ei lakikaan.


Tämä onkin jo kinkkisempi juttu.
Hiukan taustaa. Jotkut teistä muistavat ajan jolloin pyöräilijää piti väistää sen tullessa pyörätietä oikealta. Pyörätie oli tie ja muodosti tasa-arvoisen risteyksen ajoradan kanssa kunnes 14§ 4. momentin lisäys 1.6.97 muutti asian. Pyörätien määritelmä ennen ja jälkeen tuon päivämäärän

13) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Verrataan raitiotien määritelmään

14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä;

Määritelmänä se on sama paitsi sitä ei ole liikennemerkillä osoitettu. Se on tie ja muodostaa risteyksen. Tasa-arvoisen ellei väistämisvelvollisuuden merkillä ole muuta osoitettu ja välittämättä siitä ovatko kiskot ajoradalla vai ei. Tai onko ajorataa edes lähimainkaan.
En nyt just saa mieleen kuin jo puretun Töölöntorin rv 5:n kääntöpaikan, jossa rv tuli takaisin kadulle. Joku muu kertoo muuta vastaavaa paikkaa nykyisin.
Yllä oleva väite ettei sitä tarvitse väistää ao. tilanteissa ei siis pidä paikkaansa.


Tästä yhtä mieltä, mutta miksi sen täytyisi nopeammin ajaa? Kysehän on ajoneuvon ja raitiovaunun samanaikaisesta tulosta samasta suunnasta, mutta raitiovaunu kääntymistilanteeseen. Nopeuksilla/keskinäisillä nopeuseroilla ei ole merkitystä.


Kääntyessämme ajoneuvolla vasemmalle missä tahansa, siis muuallakin kuin risteyksessä esim. pihaan, huoltoasemalle, pysäköintipaikalle jne., joudumme väistämään samaa tietä päinvastaiseen suuntaan kulkevaa liikennettä.
Tämä säädetään väistämisvelvollisuuspykälässä 14, sen 2. momentissa. Aika monta kertaa jo tässä esiintynyt, mutta selvyyden vuoksi vielä
-------
14 §
Väistämisvelvollisuus

Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.

Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
-------

Tässä mainitun pykälän 1. ja 2. momentti. 2. momentin viimeinen lause ei puhu mistään risteyskääntymisestä kuten 1. momentti vaan kaikesta vasemmalle tapahtuvasta kääntymisestä.
Saman pykälän 5. momentti
-------
Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.
-------
Toisin sanoen raitiovaunun ajaessa tiellä ja kääntyessään vasemmalle, _muuallakin kuin risteyksessä_, täytyy vastaantulevan muun liikenteen väistää sitä.


Herää kysymys milloin raitiovaunu peruuttaa. Jotta raitiovaunu pystyy muuttamaan kulkusuuntaansa on kuljettajan vaihdettava paikkaa ja sijoituttava raitiovaunun ”takapäähän”, jossa on samat hallintalaitteet, mutta vain toiseen suuntaan ajamiseen kuin ”etupäässä”. Ts. raitiovaunua ei pysty ajamaan taaksepäin rv:n etupäästä käskyttämällä. Se ei ”peruuta”.

Lue lisää

en viitsi vastata ja korjata rundiasi. Täynnä virheitä ja moskaa hienen selostusyrityksen takana. Et tiedä etkä osaa asioita. Vaikene. Onneksi siellä esiintyi oikea asiantuntijakin. Terve.

Mäkelä T kirjoitti:

en viitsi vastata ja korjata rundiasi. Täynnä virheitä ja moskaa hienen selostusyrityksen takana. Et tiedä etkä osaa asioita. Vaikene. Onneksi siellä esiintyi oikea asiantuntijakin. Terve.

Lue lisää

joka tuossa aikaisemmin merkillä "liikenneope"