Mikä siinä on niin v#tun vaikeata ajaa nopeusrajoituksien mukaan? En ymmärrä laisinkaan.
Jos nopeusrajoitukset olisivat kauttaaltaan 20 km/h nopeammat, olisi tilanne ihan varmasti samanlainen. Taas vinguttaisiin että miksi pitää ajaa näin hiljaa.
Ei nopeusrajoituksien mukaan liikkuminen pitäisi olla mikään ylivoimainen koitos. Toisilla eivät näköjään vain taidot siihen riitä.
Autojen tehot pienemmäksi ja autot sellaiseksi että vauhti tuntuu jo 80 km/h kohdalla, jos mikään muu ei auta.
Jos nopeusrajoitukset olisivat kauttaaltaan 20 km/h nopeammat, olisi tilanne ihan varmasti samanlainen. Taas vinguttaisiin että miksi pitää ajaa näin hiljaa.
Ei nopeusrajoituksien mukaan liikkuminen pitäisi olla mikään ylivoimainen koitos. Toisilla eivät näköjään vain taidot siihen riitä.
Autojen tehot pienemmäksi ja autot sellaiseksi että vauhti tuntuu jo 80 km/h kohdalla, jos mikään muu ei auta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Miksi pitäisi ajaa nopeusrajoitusten mukaan, kun voi ajaa nopeutta joka on turvallinen, sujuvoittaa liikennettä ja vie nopeammin perille?
Mikä siinä on niin vaikeaa?
Nopeusrajoitusta joutuu usein toki rikkomaan, mutta eihän se nyt niin vakavaa ole. :)
.. on aina vakavaa, ystävä hyvä.
Juuri sinäkö olet se yli-ihminen, joka tietää, mikä nopeus on milloinkin turvallista?
Se onnettomuus tulee aina yllättäen ja useimmiten juuri silloin, kun kuljettaja luulee ajavansa turvallista nopeutta.
Kannattaisi vain sinunkin alkaa ottaa nopeusrajoitukset vakavasti ennenkuin rysähtää ja ihmisiä kuolee.
"Juuri sinäkö olet se yli-ihminen, joka tietää, mikä nopeus on milloinkin turvallista?"
Kumpikohan seuraavista yli-ihmisistä tietää paremmin mitä nopeutta tulisi käyttää:
1) Työtuolissaan löhöilevä tiemestari, joka on saanut liikenneministeriöltä ohjeet tiekohtaisten rajoitusten säätämisestä, ja että 25% tiepiirin teistä tulee laskea alempaan rajoitusluokkaan, ja on tämän perusteella määrännyt tien rajoitukseksi 60km/h.
2) Autoilija, joka ajaa tuolla tiellä, havaitsee vallitsevat sääolosuhteet, muun liikenteen ja tien kunnon ja tuntee myös oman autonsa käyttäytymisen ja äärirajat.
Oikea vastaus ilman muuta vaihtoehto 1.
Älä noin helppoja kysele, ainakaan aikuisilta ihmisiltä.
Nopeusrajoitusten tarkoitus tuntuu olevan toisille ihan ylivoimainen asia käsittää.
Me "huippukuskit" voisimme todellakin ajaa useimmilla tieosuuksilla selvästi rajoituksia kovempaa ja vieläpä täysin turvallisesti.
Mutta asia kun on niin että me erinomaiset kuljettajat emme ole tiellä yksin.
Kiitos kovan autoverotuksen, autokanta pitää sisällään kotteroita joiden ajo-ominaisuuksille jo 100km/h maantienopeus on aikamoinen koettelemus.
Lisäksi seassa köröttelee kuljettajia joiden ajotaidot ovat jo 80km/h nopeudessa aivan limiitillä.
Emme ole siis tiellä yksin. On pakko ottaa huomioon nuo hitaammat ja tosiseikka on että se mummo ajaa edelleen kahdeksaakymppiä vaikka rajoitus olisi 150km/h.
Nopeusrajoitusten nosto lisää nopeuseroja joka taas kasvattaa onnettomuusriskiä lisääntyvien ohitusten myötä.
> Ylinopeus... [...] ... on aina vakavaa, ystävä hyvä.
Perusteluja kiitos. Miksi esimerkiksi tavallisella henkilöautolla 120 km/h moottoritiellä jossa on 120 km/h rajoitus, mutta henkilöautosta poistettu takapenkit on vakavaa?
> Juuri sinäkö olet se yli-ihminen, joka tietää, mikä nopeus
> on milloinkin turvallista?
Toivottavasti ainakin paremmin kuin henkilö virastossa. Oikea tilannenopeus ratkaistaan tiellä, ei toimistossa. Nopeusrajoitus on laitettu heikoimman lenkin mukaan, eli tieosuuden hankalimman kohdan mukaan, (keski) huonoja keliolosuhteita ja kovia liikennemääriä ajatellen. Muilla kohti tuota tietä, paremmalla ilmalla tai vähäisemmän liikenteen aikaan tuota rajoitusta voidaan varsin surutta rikkoa.
> Se onnettomuus tulee aina yllättäen ja useimmiten juuri
> silloin, kun kuljettaja luulee ajavansa turvallista nopeutta.
Jeps. Olen kaksi kertaa elämässäni kolhinut autoa ja kerran ajanut melkein ojaankin. Joka kerta luulin nopeuden olevan turvallinen.
- Ensimmäisellä kerralla kolhin peruuttaessani kylkeä puuhun. Nopeutta ehkä 5 km/h.
- Toisella kerralla jäi huomaamatta oikealta ohittanut auto tiellä jonka luulin olleen yksikaistainen, nopeutta ehkä 30 km/h (rajoitus 40 km/h).
- Ja etupyörät sain ojan puolelle eräänä talvena kun nastarenkaista katosi pito lopullisesti mökkitiellä. Nopeutta ehkä 10 km/h, eikä aloittelevalla kuskilla ollut osaamista auton tielläpitoon.
Kertaakaan ei ollut ylinopeutta, tai edes lähellä sitä. Yhden onnettomuuden olisin voinut välttää ajamalla nopeammin, kaksi olemalla tarkkaavaisempi ja yhdessä olisi pitänyt ajaa vielä hitaammin.
> Kannattaisi vain sinunkin alkaa ottaa nopeusrajoitukset
> vakavasti ennenkuin rysähtää ja ihmisiä kuolee.
Nopeusrajoituksilla ei ole mitään tekemistä tuon kanssa. Kyse on tilannenopeudesta, kuten kertomissani tapauksissakin. Oikea tilannenopeus on tärkeintä, eikä sillä ole _mitään_ tekemistä nopeusrajoituksen kanssa.
> Me "huippukuskit" voisimme todellakin ajaa useimmilla
> tieosuuksilla selvästi rajoituksia kovempaa ja vieläpä täysin
> turvallisesti.
Olet väärässä. Me ihan tavalliset kuskit voimme tehdä noin.
> Mutta asia kun on niin että me erinomaiset kuljettajat emme
> ole tiellä yksin.
Kaikki tiet vievät Roomaan. Silti sitä roomassa aasivankkureilla heinäpaaleja vetävää kuskia ei tarvinne huomioida kun lahdentiellä päästelee kirkkaana kesäyönä 140 km/h nopeudella... Ja ihan yksin.
> Lisäksi seassa köröttelee kuljettajia joiden ajotaidot ovat
> jo 80km/h nopeudessa aivan limiitillä.
No näiltähän pitäisi sitten ottaa kortti pois. Teillämme on ajoneuvoja, joilla ei tuota lujempaa oikein pysty ajamaan, ja jopa sellaisia joilla mennään hiljempaa, mutta jos kuskin taidot tulevat tuossa kohtaa vastaan, on aika ottaa ihan aikuisten oikeasti kortti pois.
Jos sitä nyt onkaan. Kyse on todennäköisesti rattijuoposta joka ajelee limiitillä heti kun auton vauhti ylittää 0 km/h.
Oikea tilannenopeus on avain, ja siihen kuuluu muun muassa se muu liikenne. Et voi törmätä kehenkään, jos et aja kenenkään lähellä. Kukaan ei voi törmätä sinuun, jos et päästä ketään lähelle. Kun ollaan lähellä toista kuskia, ratkaisevaa on nopeusero, jonka tulisi olla sopiva (ohituksissa riittävä, perässä ajettaessa pieni tai olematon).
on edes yksi, joka ei vanhene.
Onhan sanottu, että rotat ovat viimeinen
maapallolle jäävä laji.
>> "... jos kuskin taidot tulevat tuossa kohtaa vastaan, on aika ottaa ihan aikuisten oikeasti kortti pois."
Samaa mieltä.
Käytännössä vaan mahdotonta toteuttaa sillä mihin vedetään ajotaidon/-taidottomuuden raja?
>> "Oikea tilannenopeus on avain"
Kyllä vain ja oikea tilannenopeus koostuu monista asioista kuten ajokeli, muu liikenne, ajoneuvo, vireystila, mahdollisten vaaratilanteiden ennakointi jne jne jne.
Oikean tilannenopeuden tulkitseminen vaan on sitten eri juttu.
Aran mummelin mielestä kuudenkympin alueella sopiva tilannenopeus on 50km/h kun taas uhmakkaan ja itseriittoisen amispojan mielestä corollalle sopiva tilannenopeus on 120km/h.
>> "...kun lahdentiellä päästelee kirkkaana kesäyönä 140 km/h nopeudella... Ja ihan yksin."
Kirkkaana kesäyönä 140km/h tuntuu oikein sopivalta nopeudelta niin moottori- kuin maantielläkin. Myönnän että itsekin toimin joskus näin ja uskoisin että 23 vuoden ajokokemuksella osaan arvioida tilannenopeuden oikein kuten varmasti sinäkin. Mutta jos käry käy niin turha valittaa muille kuin peilikuvalleen.
Se samainen corollamies luottaa karvanoppien kosmiseen voimaan ja kolmen kuukauden ajokokemukseen ja päästelee maantiellä mielestään turvallista 160 km/h nopeutta.
Tuosta vauhdista kun kolisee niin kolisee kovaa. Toivottavasti kolisee siellä tyhjällä tiellä muita tappamatta.
Ajellaan varovasti.
Ja lisäksi me tavalliset kuskit olemme melkein jokainen keskimääräistä parempia kuljettajia. Tiedämme myöskin aina milloin on sellaiset olosuhteet missä voi ajaa selvästi rajoituksia nopeammin ja turvallisesti. Siis aina kun olemme liikenteessä. Jos jotakuta pitää rangaista, niin sitä hiljaa ajavaa, varovaista kuljettajaa ottamalla kortti pois, koska he ovat vaarantamassa meidän olosuhteisiin sopeuttamamme nopeuden mukaista liikennettä, sitä rajoitusta nopeampaa.
Eikä kehenkään voi törmätä, jos ei aja kenenkään lähellä. Sen vuoksi pyrimme aina mahdollisimman nopeasti siirtymään siitä takakontista kiinni roikkumisesta ohi sopivaan nopeuseroon ja oikeaan tilannenopeuteen seuraavan liikennettä vaarantavan, nopeusrajoitusten mukaan ajavan takakonttiin kiinni käyttääksemme hetkellisesti pientä nopeuseroa.
Säännöt ja rajoitukset ovat kompromissi että kaiken tasoiset kuskit ja ajoneuvot voivat siellä suhteellisen turvallisesti liikkua. Kaikki on otettava huomioon.
Ei liikenne ole mikään demokratia jossa enemmistö päättää. Liikenne on diktatuuri jossa asiat ovat jo sinun puolestasi päätetty. Ei tarvitse muuta kuin seurata sääntöjä ja rajoituksia.
Eihän mitään lakeja ja sääntöjä tarvittaisi jos kaikki osaisivat käyttäytyä kunnolla.
Nyt vain maailma ei ole niin täydellinen joten sääntöjä ja rajoituksia tarvitaan sekä valvontaa että niitä seurataan.
Kuten kysyin:
> Miksi pitäisi ajaa nopeusrajoitusten mukaan, kun voi ajaa nopeutta
> joka on turvallinen, sujuvoittaa liikennettä ja vie nopeammin perille?
Vastasit, että pitää ajaa turvallisesti, mutta sehän tuli tuossa jo mainittua.
> Ei liikenne ole mikään demokratia jossa enemmistö päättää.
Mielipide tuokin. Minusta liikenne muistuttaa lähinnä anarkiaa jossa kukin tekee mitä lystää - niin minäkin, mutta pyrin tekemisissäni turvalliseen ja sujuvaan liikenteeseen.
Joillekin sekin on kirosana. Pakko vetää sitä omaa ajoa silmät ummessa ja tarkkaan sääntöjä noudattaen.
"Pakko vetää sitä omaa ajoa silmät ummessa ja tarkkaan sääntöjä noudattaen"
Ei vaan liikenteessä pitää harrastaa yhteispeliä sääntöjen ja rajoituksien sisäpuolella.
Ei voi olla niin vaikeata harrastaa yhteispeliä, sääntöjä ja rajoituksia noudattaen kun toiset antavat ymmärtää, vai eikö heillä taidot riitä?
Jos säännöt ovat hyödyllisiä, minä tietysti pyrin parhaani mukaan noudattamaan niitä.
Jos ne ovat merkityksettömiä, pyrin edelleen noudattamaan niitä.
Mutta jos säännöt ovat haitallisia tai jopa vaarallisia, minä rikon niitä. Varsin surutta.
Edelleenkään en ole saanut vastausta kysymykseen miski. Miksi sääntöjä pitäisi noudattaa, jos niiden noudattamatta jättämisestä ei ole sinänsä mitään haittaa, vaan päin vastoin, hyötyä?
Itse en ole vielä 20 vuoden ajo-kokemuksellani törmännyt vaaralliseen sääntöön. Hyödytöntä sääntöäkään ei nyt yhtä äkkiä tule mieleen.
Ihmiset saattavat säätöjä rikkomalla saada niistä vaarallisia.
Kuka sitten muka tietää mitä säätöjä pitää milloinkin noudattaa?! Ei sitä voi valita mitä sääntöjä milloinkin noudattaa! Kaikkia sääntöjä on noudatettava.
Maalaisjärjen käyttö on tosin sallittua eikä sitä saa toiminnallaan estää ketään tai aiheuttaa onnettomuuksia. Jos tilanne sen vaatii, niin ihmishenki menee säännön edelle, mutta ei sitä myöskään saa ”varmuuden vuoksi” rikkoa mitään sääntöjä sillä periaatteella että sillä ehkä estetään onnettomuuksia.
Jääkiekossakin on säännöt jonka mukaan mennään. Sielläkin on niitä rikkojia jotka yrittävät mennä siitä mistä aita on matalin. Jääkiekossa siitä seuraa rangaistus, kuten tapahtuu myös liikenteessä, jos yrittää oikoa sääntöjä.
> Kuka sitten muka tietää mitä säätöjä pitää milloinkin noudattaa?!
Paikanpäällä oleva ja tilanteen tunteva henkilö. Jos epäilyttää, kannattaa ajaa sääntöjen mukaan.
Säännöt ovat ikään kuin hyvä toimintaohje, jota noudattamalla ei yleensä mokaa hirveän pahasti - tai ainakaan sinua ei siitä syyllistetä. Rikkomalla sääntöä otat samalla vastuun omista tekosistasi. Joillekuille tämä soveltuu, toisille ei. Kukin valitkoon itse.
> Kaikkia sääntöjä on noudatettava.
Et noudata itsekään, joten tuo nyt on täysin turhaa uhoamista.
Kukaan ei noudata kaikkia sääntöjä, jo yksin siitäkin syystä, että kukaan - edes tuomarit tai oikeustieteiden proffat - eivät pysty muistamaan kaikkia sääntöjä. Suurinta osaa säännöistä pystyy noudattamaan ihan maalaisjärjellä ajatellen, mutta on niitä aika erikoisiakin viritelmiä...
> Maalaisjärjen käyttö on tosin sallittua
Sääntöjen mukaan taas ei. :)
> Jääkiekossakin on säännöt jonka mukaan mennään. Sielläkin on niitä
> rikkojia jotka yrittävät mennä siitä mistä aita on matalin.
> Jääkiekossa siitä seuraa rangaistus, kuten tapahtuu myös
> liikenteessä, jos yrittää oikoa sääntöjä.
Vertaukset ovat hauskoja. Tuosta on kuitenkin hankala jatkaa, tieliikenteessä kun ei ole vastustajia (ei ainakaan minulla). Siten tieliikenteessä säännönrikkomisesta saatava hyöty (esim. paitsiosta lähtenyt hyökkäys joka jää huomaamatta) on huomattavan erilainen kuin tieliikenteessä vastaava sääntörikkomus - jääkiekossa kun vastustaja selvästi kärsii toisen hyötyessä, mikä ei tieliikenteessä pääsääntöisesti pidä paikkaansa.
Taas tuota egoistista minä, minä, minä asennetta.
"Rikkomalla sääntöä otat samalla vastuun omista tekosistasi. Joillekuille tämä soveltuu, toisille ei. Kukin valitkoon itse"
Kiva jos omalle perheenjäsenelle tai itselle tapahtuu jotakin seurauksena siitä kun sellainen henkilö päätti rikkoa säätöjä jolle sääntöjen rikkominen ei sopinut. Ei sitten parane valittaa kun sopimaton kuski teki valintansa.
Come on! Wake up and smell the roses! Etkö itse huomaa mitä yrität väittää!
Sinä et nyt tainnut ymmärtää.
Jotkut ihmiset uskaltavat ottaa vastuun omista tekemisistään. Tässä se, joillekin sopii ja joillekin ei. Sinä ilmeisesti et halua vastuuta kantaa, ja se on ihan hyvä valinta. Noudata vaan sääntöjä, ne toimivat keskimäärin ihan kohtalaisesti.
Minulle on aika samantekevää telooko esimerkiksi lapseni hengiltä henkilö, joka noudattaa liikennesääntöjä, vai henkilö joka ei niin tee. Lapseni kuolee. Sillä on merkitystä. Syyllistä etsittäessä sitten osoitetaan joko tätä henkilöä (hän rikkoi sääntöjä), lastani (hän rikkoi sääntöjä) tai yhteisöä (kukaan ei rikkonut sääntöjä).
Syyllisten etsintä on kuitenkin niitä viimeisiä vaiheita tuossa prosessissa. Ainakin minulle. Jos sinulla onnettomuustilanteessa ensimmäisenä käy mielessä syyllisyys (oma tai toisen)... No, mieti sitä.
Aina on vastuussa tekemisistään, tekipä mitä tahansa. Vastuu ei kasva väärin tekemisen myötä millään tavoin.
Kukaan ei ole sääntöjen ja lakien yläpuolella vaikka joku sitä haluaisikin. Säännöt ja rajoitukset koskevat kaikkia.
Tarkoitatko väärin tekemisellä sitä, että ei noudata "yhteisesti sovittuja" sääntöjä?
Kyllähän vastuu kasvaa "väärin" tehdessä, jos noin on. Jos ajan ihmisen hengiltä liikennesääntöjä noudattaen, en joudu minkäänlaiseen vastuuseen teostani. Sen sijaan, jos ajan ihmisen hengiltä rikkoen samalla liikennesääntöjä, joudun vastuuseen.
Vastuu on aina muille. Useat väittävät olevansa vastuussa itselleen, mutta se on roskaa. Sekoittavat omantunnon ja vastuun.
> Kukaan ei ole sääntöjen ja lakien yläpuolella vaikka joku
> sitä haluaisikin. Säännöt ja rajoitukset koskevat kaikkia.
Mielenkiintoinen näkemys. Perua Ranskan vallankumouksen ajoilta (sitä ennen pidettiin täysin selviönä että tietyt lait koskevat tiettyä ihmisryhmää). Ei kuitenkaan mikään itsestäänselvyys.
Minä rikon lakia. Päivittäin. Hyväksyn tällöin sen mahdollisuuden, että joudun tekemisiin poliisin kanssa ja saan esimerkiksi sakot ajettuani ylinopeutta. Kyse on voitto-olettamasta.
Ihmisillä tuntuu olevan hirveä tarve toistella kuulemiaan latteuksia niitä tarkemmin miettimättä ("kukaan ei ole lakien yläpuolella"). Muuttuvatkohan ne jotenkin tosiksi jos niitä hokee jatkuvasti? :)
No siksi, koska liikenteessä on lähes pelkästään huonoja kuskeja,
1. jotka pelkäävät liikennettä ja inhoavat autolla-ajoa niin kovasti että heidän on pakko päästä sieltä mahdollisimman nopeasti pois.
2. joiden huomiokyky ja auton hallintalaitteiden käyttötaito on niin heikko, että koko heidän aivokapasiteettinsa tarvitaan kaasupolkimen painamiseen (todisteena espoolaiset, jotka laittavat selkänojan takakenoon, nastan lautaan ja yrittävät sitten ratilla sohia minkä ehtivät).
3. jotka eivät ymmärrä, että fysiikan lait pätevät nimenomaan fyysisessä todellisuudessamme (todisteena perässäroikkujat, joista noin 100% on naisia).
4. joiden on mahdoton ymmärtää, miksei tietyillä säännöillä ole poikkeusta. Suomessa on tämä juttu "Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen?" Eli on aivan ok olla ääliö, aivokuollut ja käyttäytyä lapsellisen vastuuttomasti (vrt. kännääminen, tupakointi, työpaikkakiusaaminen, roskaaminen), kun voi aina vedota siihen että "minkäs minä itselleni mahdan" ja vierittää syyn omaan käytökseen jonkun toisen harteille.
5. jotka purkavat kaikki koti-, työ- ja elämävitutuksensa liikenteessä "kostamalla" pahan olonsa sivullisille. Liikenteessä se on helpompaa kuin esim. marketissa, koska ei olla kasvokkain vastapuolen kanssa. Tulee tunne anonymiteetistä, vaikka itse asiassa rekisterinumeron perusteella jäljille pääsee helposti esim. tekstiviestillä.
6. jotka ovat aivan liian heikkotahtoisia tehdäkseen oikein tilanteissa, joissa kuvittelevat, että pitää pysyä lauman tahdissa. Tämä vain kiihdyttää menoa entisestään, koska AINA on sitten ne tapaukset joilla on NIIIIN paljon parempi auto ja ajotaito kuin kenelläkään muilla, että heidän on AIVAN PAKKO ajaa kovemmin kuin muut. Uusi kansalaistottelemattomuuden muoto voisikin olla "olla tottelematta kansan tahtoa" ja noudattaa jääräpäisesti nopeusrajoituksia ;)
Tuohan se karu totuus on.
Lisäisin tuohon listaan vielä huonot ja epämiellyttävät autot. Varmaan monelle on käynyt niin, että heti autoon istuessaan toivookin, että olisipa jo perillä.
Itse pidän kalloni kasassa juuri sillä, että aina kun joku kaahaa kalliilla autolla, ajattelen vaan, että tyyppiä ottaa aivoon, että on maksanut liikaa huonosta pelistä.
Itse ajelen varsinaisella karvalakkimallilla - toimii, muttei ole mikään "nojatuolimatka".
Mistäs muut sitten tietää että mun auto on parempi kun muiden jos en aja vähä lujempaa ku muut? Perhana ku viimeset pennit autossa kiinni ja velkaaki pitäny vielä ottaa, niin pitäähän sitä vähä päästä pröystäälemähän. Eihän ny huonompien peräs sovi ajaa.... Jos pakko, niin ainaki niin lähellä ettei näytä siltä että mä olisin hitaampi!
Auts, mahaan sattuu. Mä katkean naurusta...
Tulin juuri tuolta liikenteestä ja oli taas tosi mielenkiintoista. Lahdenväylän alkupäässä oli kunnon "onnettomuuden odotusta" ilmassa kun sekopäät poukkoilivat.
Pakko tunnustaa, että ajoin hetken jopa ylinopeutta, koska en päässyt muuten vaihtamaan kaistaa! Toki hiljensin heti väliin päästyäni, mikä tietysti aiheutti hillittömän poukkoilun takaani kaistalta toiselle. Huh huh!
Se on vähän outoa, että vasemmalta kaistalta ei pääse pois "olemasta tulppana", kun oikeaa kaistaa ajetaan 60:n alueella kahdeksaakymppiä ja taakse ei edes näe mitään, kun perseessä roikkuu joku pullakuski möhköautonsa kanssa. Vaihda siinä sitten kaistaa helvetti soikoon - ihan säkälläkö sitä pitää vaan yrittää?
Onneksi satuin lukemaan neanderthalilais-teorian suomalaisista - nyt nauraa hohotan liikenteessä kaiken aikaa, kun ajattelen siitä näkökulmasta kaikkea näkemääni. Toiset varmaan katsoo, että tuo on varmaan niitä mielenterveyskuntoutujia. Eihän kunnon neanderthalilaisen sovi edes hymyillä...
Toinen hyvä naurun aihe on taas tulossa kun ilmat kylmenee: autoaan rapsuttavat mersu- ym. kuskit kadun pielessä. Meikä pisti rahat mieluummin autohallipaikkaan. Ajelen vaatimattomammalla autolla mieluummin kuin aamuvarhaisella raavin sormet kohmeessa auton ikkunoita!
autohallipaikkaan. Kyllä polttoainekäyttöinen lisälämmitin olisi tullut paljon halvemmaksi, ja se toimisi muulloinkin kuin vain yhdestä paikasta lähdettäessä. En käsitä ideaasi, mutta omahan oli valintasi.