Uusin messu?

siis Gregorius piti sanomani.

Kyriake kirjoitti:

siis Gregorius piti sanomani.

Tarkoitat varmaan jumalanpalvelusta, joka tunnetaan myös meillä pitkänäperjantaina, jolloin jaetaan kommuunio aikaisemmin pyhitetyistä hostioista. Vastaavaa jumalanpalvelusta voidaan viettää myös muulloin seurakunnassa, jos pappia ei ole saatavilla esim. loma-aikana. Suomessakin tällaisia maallikkovetoisia jumalanpalveluksia on takavuosina vietetty, tietääkseni esim. Kouvolassa.
Em. jumalanpalveluksissa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta messusta, koska eukaristian asetussanoja ei sanota. Hollannin tapauksessa on ymmärtääkseni tarkoitus viettää messua niin, että koko seurakunta yhden maallikon johdolla lausuu asetussanat eli siinä mielessä toimii pappina.

Mä lehden luin... kirjoitti:

Tarkoitat varmaan jumalanpalvelusta, joka tunnetaan myös meillä pitkänäperjantaina, jolloin jaetaan kommuunio aikaisemmin pyhitetyistä hostioista. Vastaavaa jumalanpalvelusta voidaan viettää myös muulloin seurakunnassa, jos pappia ei ole saatavilla esim. loma-aikana. Suomessakin tällaisia maallikkovetoisia jumalanpalveluksia on takavuosina vietetty, tietääkseni esim. Kouvolassa.
Em. jumalanpalveluksissa ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta messusta, koska eukaristian asetussanoja ei sanota. Hollannin tapauksessa on ymmärtääkseni tarkoitus viettää messua niin, että koko seurakunta yhden maallikon johdolla lausuu asetussanat eli siinä mielessä toimii pappina.

on hereettinen, siis se, että seurakunta lausuisi ehtoollisen asetussanat. Ehtoollisen voi pätevästi konsekroida vain vihitty pappi, mutta sen jakajina voivat olla diakonit tai hätätilanteessa jopa maallikotkin.

Olen luullut, että missään kirkossa ei suurena eli pitkänä perjantaina jaeta ehtoollista. Ortodoksisessa kirkossa se on vuoden ainoa päivä jolloin ehtoollista ei yleensä vietetä, poikkeuksena sellainen tilanne, että Marian ilmestyspäivä osuu pitkään perjantaihin. (Tällainen harvinainen poikkeustilanne sattui viimeksi oliko se nyt kolme vuotta sitten. Seuraavan kerran ehkä 500 vuoden kuluttua.)

EPL:ää toimitetaan meillä ortodoksisessa kirkossa suuren paaston arkkipäivinä ja myös suurella viikolla, mutta ei tietenkään suurena eli kiirastorstaina.

Kyriake kirjoitti:

on hereettinen, siis se, että seurakunta lausuisi ehtoollisen asetussanat. Ehtoollisen voi pätevästi konsekroida vain vihitty pappi, mutta sen jakajina voivat olla diakonit tai hätätilanteessa jopa maallikotkin.

Olen luullut, että missään kirkossa ei suurena eli pitkänä perjantaina jaeta ehtoollista. Ortodoksisessa kirkossa se on vuoden ainoa päivä jolloin ehtoollista ei yleensä vietetä, poikkeuksena sellainen tilanne, että Marian ilmestyspäivä osuu pitkään perjantaihin. (Tällainen harvinainen poikkeustilanne sattui viimeksi oliko se nyt kolme vuotta sitten. Seuraavan kerran ehkä 500 vuoden kuluttua.)

EPL:ää toimitetaan meillä ortodoksisessa kirkossa suuren paaston arkkipäivinä ja myös suurella viikolla, mutta ei tietenkään suurena eli kiirastorstaina.

pitkänperjantain liturgiaa niin että silloin messua ei edelleenkään vietetä mutta kommuunio voidaan jakaa kansalle. :-/

tarkemmin miksi et ole yllättynyt että dominikaani olisi esittänyt tuollaisen esityksen?

Itse en tunne yhtään dominikaania joka esittäisi moista ja olisin ennen olettanut moisen ehdotuksen tulevan SJ & SCJ suunnalta.

Toisaalta jos dominikaanit on piispan taholta pakotettu toimimaan kirkkoherroina, ja sitten joku heistä ehdottaisi moista, niin silloin todellinen syylline on piispa joka ei ole tehnyt työtään ja pitänyt huolta siitä, että on riittävästi pappeja tarjolla. Jos näin on niin silloinhan tuo kommentti on "kuitti" piispalle.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

tarkemmin miksi et ole yllättynyt että dominikaani olisi esittänyt tuollaisen esityksen?

Itse en tunne yhtään dominikaania joka esittäisi moista ja olisin ennen olettanut moisen ehdotuksen tulevan SJ & SCJ suunnalta.

Toisaalta jos dominikaanit on piispan taholta pakotettu toimimaan kirkkoherroina, ja sitten joku heistä ehdottaisi moista, niin silloin todellinen syylline on piispa joka ei ole tehnyt työtään ja pitänyt huolta siitä, että on riittävästi pappeja tarjolla. Jos näin on niin silloinhan tuo kommentti on "kuitti" piispalle.

se on piispan vika jos dominikaanit opettaa kirkon opetusta vastaan? Piispa virkajobi on nyt ottaa niskasta kiinni noita holtittomia munkkia ja laittaa ne viralta - mahdollisesta jopa potkia ulos hiippakunnasta.

helkkarissa kirjoitti:

se on piispan vika jos dominikaanit opettaa kirkon opetusta vastaan? Piispa virkajobi on nyt ottaa niskasta kiinni noita holtittomia munkkia ja laittaa ne viralta - mahdollisesta jopa potkia ulos hiippakunnasta.

vatsta trolleille, jotka eivät edes viitsi käyttää nimimerkkiä, mutta väännän asian rautalangasta sinulle. Piispa on hiippakunna pomo ja siksi vastuussa hiippakunnasta. Piispa ei voi yksin viettää messua jokaisessa hiippakuntansa kirkossa. Siksi piispa tarvitsee pappeja, hiippakuntapappeja, toimittamaan nuo messut. Se, että hiippakunnassa on pappeja, on piispan vastuulla. Jos ei ole pappeja piispa on vastuussa.

Dominikaani on sääntökuntapappi. Ei hiippakuntapappi ja OP:n spiritualiteettiin ei kuulu kirkkoherrana toimiminen. Valitettavasti monissa hiippakunnissa dominikaanit ovat joutuneet kirkkoherran tehtäviin, kun piispa ei ole pitänyt huolta, että on riittävästi pappeja.

Tuo "kuitti" on signaali, että hiippakunnan asiat on huonosti ja jotain pitää tehdä asialle. Siis signaali piispasta, joka ei pidä huolta että on tarpeeksi pappeja tarjolla. Itseasiassa on todennäköisempää, että se on signaali useita huonoista piispoista.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

vatsta trolleille, jotka eivät edes viitsi käyttää nimimerkkiä, mutta väännän asian rautalangasta sinulle. Piispa on hiippakunna pomo ja siksi vastuussa hiippakunnasta. Piispa ei voi yksin viettää messua jokaisessa hiippakuntansa kirkossa. Siksi piispa tarvitsee pappeja, hiippakuntapappeja, toimittamaan nuo messut. Se, että hiippakunnassa on pappeja, on piispan vastuulla. Jos ei ole pappeja piispa on vastuussa.

Dominikaani on sääntökuntapappi. Ei hiippakuntapappi ja OP:n spiritualiteettiin ei kuulu kirkkoherrana toimiminen. Valitettavasti monissa hiippakunnissa dominikaanit ovat joutuneet kirkkoherran tehtäviin, kun piispa ei ole pitänyt huolta, että on riittävästi pappeja.

Tuo "kuitti" on signaali, että hiippakunnan asiat on huonosti ja jotain pitää tehdä asialle. Siis signaali piispasta, joka ei pidä huolta että on tarpeeksi pappeja tarjolla. Itseasiassa on todennäköisempää, että se on signaali useita huonoista piispoista.

piispa päättä hankkiutua koko hiippakuntansa dominikaaneista eroon, hän vetää vain maton omien jalkojensa alta on sitten rähmällään omassa nesteessään.

Toinen juttu taasen on pitääkö tuohon dominikaanien ehdotukseen mennä. Nyt alueen kardinaalin ja piispojen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä mitä he ovat tehneet väärin, kun ei ooe kutsumuksia.

Esimerkiksi Suomessa olisi kutsumuksia, mutta ongelma on, että ne suuntautuvat hiippakunnan kannalat usein väärään suuntaan: hiippakuntapaeiksi, OP:n SJ:n etc, eikä Puolaan ja SCJ:n.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

piispa päättä hankkiutua koko hiippakuntansa dominikaaneista eroon, hän vetää vain maton omien jalkojensa alta on sitten rähmällään omassa nesteessään.

Toinen juttu taasen on pitääkö tuohon dominikaanien ehdotukseen mennä. Nyt alueen kardinaalin ja piispojen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä mitä he ovat tehneet väärin, kun ei ooe kutsumuksia.

Esimerkiksi Suomessa olisi kutsumuksia, mutta ongelma on, että ne suuntautuvat hiippakunnan kannalat usein väärään suuntaan: hiippakuntapaeiksi, OP:n SJ:n etc, eikä Puolaan ja SCJ:n.

Joko et tiedä mistä puhut tai sitten levität tahallaan väärää tietoa.

on väärää kirjoitti:

Joko et tiedä mistä puhut tai sitten levität tahallaan väärää tietoa.

väärä?

paroni von Münchhausen kirjoitti:

väärä?

Esim.:

1. "Ei hiippakuntapappi ja OP:n spiritualiteettiin ei kuulu kirkkoherrana toimiminen. Valitettavasti monissa hiippakunnissa dominikaanit ovat joutuneet kirkkoherran tehtäviin, kun piispa ei ole pitänyt huolta, että on riittävästi pappeja."

2. "Esimerkiksi Suomessa olisi kutsumuksia, mutta ongelma on, että ne suuntautuvat hiippakunnan kannalat usein väärään suuntaan: hiippakuntapaeiksi, OP:n SJ:n etc, eikä Puolaan ja SCJ:n."

on väärää kirjoitti:

Esim.:

1. "Ei hiippakuntapappi ja OP:n spiritualiteettiin ei kuulu kirkkoherrana toimiminen. Valitettavasti monissa hiippakunnissa dominikaanit ovat joutuneet kirkkoherran tehtäviin, kun piispa ei ole pitänyt huolta, että on riittävästi pappeja."

2. "Esimerkiksi Suomessa olisi kutsumuksia, mutta ongelma on, että ne suuntautuvat hiippakunnan kannalat usein väärään suuntaan: hiippakuntapaeiksi, OP:n SJ:n etc, eikä Puolaan ja SCJ:n."

1) OP:n spiritualiteettiin ei todellakaan kuulu kirkkoherranana toimiminen. Dominikaanit elävät luostariyhteisöissä, mutta avustavat kyllä hiippakuntaa monella tavalla, mutta heitä ei pitäisi laittaa kirkkoherroiksi kuten esim Ruotsissa Lundissa tapahtui.

2)

Suomessa on kyllä kutsumuksia, mutta ehkä sitten piispa ei ole tietoinen asiasta tai he eivät ole kyllin hyviä piispalle. Kerran vierailin eräässä seminaarissa Saksassa ja kukaan esimmäisen vuoden seminaristeista ei olisi kelvannut Wrobelille, sillä kukaan ei ollut lukenut Vatikaanin toisen konsilin dokumetteja läpi kokonaan.

Lisäksi tiedän, että henkilöitä jotka ovat olleet kiinnostuneita ”vääristä” sääntökunnista tai hiippakuntapappeudesta on yritetty painostaa oikeaan suuntaan, lue SCJ:n.

Piispan kannattaisi ymmärtää, että hiippakunta tarvitsee pappeja ja eritoten suomalaisia hiippakuntapappeja. Kannattaa muistaa, kuten saksalainen sanoisi, että ”Besser ein Spatz in der Hand als ein Taub auf dem Dach.

Sperber kirjoitti:

1) OP:n spiritualiteettiin ei todellakaan kuulu kirkkoherranana toimiminen. Dominikaanit elävät luostariyhteisöissä, mutta avustavat kyllä hiippakuntaa monella tavalla, mutta heitä ei pitäisi laittaa kirkkoherroiksi kuten esim Ruotsissa Lundissa tapahtui.

2)

Suomessa on kyllä kutsumuksia, mutta ehkä sitten piispa ei ole tietoinen asiasta tai he eivät ole kyllin hyviä piispalle. Kerran vierailin eräässä seminaarissa Saksassa ja kukaan esimmäisen vuoden seminaristeista ei olisi kelvannut Wrobelille, sillä kukaan ei ollut lukenut Vatikaanin toisen konsilin dokumetteja läpi kokonaan.

Lisäksi tiedän, että henkilöitä jotka ovat olleet kiinnostuneita ”vääristä” sääntökunnista tai hiippakuntapappeudesta on yritetty painostaa oikeaan suuntaan, lue SCJ:n.

Piispan kannattaisi ymmärtää, että hiippakunta tarvitsee pappeja ja eritoten suomalaisia hiippakuntapappeja. Kannattaa muistaa, kuten saksalainen sanoisi, että ”Besser ein Spatz in der Hand als ein Taub auf dem Dach.

Otsikossa pitäisi olla Dächern

ja möhemmin

eine Taube

Sperber kirjoitti:

1) OP:n spiritualiteettiin ei todellakaan kuulu kirkkoherranana toimiminen. Dominikaanit elävät luostariyhteisöissä, mutta avustavat kyllä hiippakuntaa monella tavalla, mutta heitä ei pitäisi laittaa kirkkoherroiksi kuten esim Ruotsissa Lundissa tapahtui.

2)

Suomessa on kyllä kutsumuksia, mutta ehkä sitten piispa ei ole tietoinen asiasta tai he eivät ole kyllin hyviä piispalle. Kerran vierailin eräässä seminaarissa Saksassa ja kukaan esimmäisen vuoden seminaristeista ei olisi kelvannut Wrobelille, sillä kukaan ei ollut lukenut Vatikaanin toisen konsilin dokumetteja läpi kokonaan.

Lisäksi tiedän, että henkilöitä jotka ovat olleet kiinnostuneita ”vääristä” sääntökunnista tai hiippakuntapappeudesta on yritetty painostaa oikeaan suuntaan, lue SCJ:n.

Piispan kannattaisi ymmärtää, että hiippakunta tarvitsee pappeja ja eritoten suomalaisia hiippakuntapappeja. Kannattaa muistaa, kuten saksalainen sanoisi, että ”Besser ein Spatz in der Hand als ein Taub auf dem Dach.

THE BOOK OF CONSTITUTIONS AND ORDINATIONS
OF THE ORDER OF PREACHERS (LCO)
Art. IV -- On Preaching to the Faithful

"* 127.   Since the apostolate of the Order in many places is carried out effectively in parishes, the brethren to whom this charge is entrusted should devote themselves to this work with great diligence, especially through the ministry of the word.
* 128.   I. Superiors should see to it that a convent to which a parish is entrusted or united has the necessary conditions and a sufficient number of the brethren to combine properly parochial ministry with conventual life.

II. The number of parishes in each province should be regulated in such a way that there remains a sufficient number of the brethren who can be available more fully and more freely for other ministries of the word of God.

III. The competent superior for accepting a parish is the prior provincial with the consent of his council unless the provincial chapter shall have determined to reserve this faculty to itself. (T-58) or the council of a vicariate with the approval of the provincial council.(A-203)"

http://www.op.org/curia/ConstOP/Const1_1.htm

Book of Constitutions kirjoitti:

THE BOOK OF CONSTITUTIONS AND ORDINATIONS
OF THE ORDER OF PREACHERS (LCO)
Art. IV -- On Preaching to the Faithful

"* 127.   Since the apostolate of the Order in many places is carried out effectively in parishes, the brethren to whom this charge is entrusted should devote themselves to this work with great diligence, especially through the ministry of the word.
* 128.   I. Superiors should see to it that a convent to which a parish is entrusted or united has the necessary conditions and a sufficient number of the brethren to combine properly parochial ministry with conventual life.

II. The number of parishes in each province should be regulated in such a way that there remains a sufficient number of the brethren who can be available more fully and more freely for other ministries of the word of God.

III. The competent superior for accepting a parish is the prior provincial with the consent of his council unless the provincial chapter shall have determined to reserve this faculty to itself. (T-58) or the council of a vicariate with the approval of the provincial council.(A-203)"

http://www.op.org/curia/ConstOP/Const1_1.htm

huolimatta olen sitä mieltä, että dominikaania ei pidä laittaa kirkkoherraksi ja olen lähes varma, että yksikään dominikaani ei ota kirkkoherran pestiä mielellään vastaan. Kirkkoherruus kuuluu hiippakuntapapeille ja vain sellaisissa tapauksissa, jossa hippakuntapappeja ei ole saatavilla tulisi käyttää sääntökuntapappia. Samoin olen sitä mieltä, että yhtään sääntökuntapappia ei pitäisi nimittää piispaksi.

Dominikaani voi olla dominikaani, vaikka hän ei ole kirkkoherra taikka millään lailla ole seurakuntatyössä, taikka vaikka hänellä ei olisi edes pappisvihkimytä. Siis kirkkoherruus ei todellakaan ole osa dominikaanispiritualiteettiä, vaikka dominikaani voi hätätilassa toimia kirkkoherrana, kunhan hänellä on pappisvihkimys.

Sperber kirjoitti:

huolimatta olen sitä mieltä, että dominikaania ei pidä laittaa kirkkoherraksi ja olen lähes varma, että yksikään dominikaani ei ota kirkkoherran pestiä mielellään vastaan. Kirkkoherruus kuuluu hiippakuntapapeille ja vain sellaisissa tapauksissa, jossa hippakuntapappeja ei ole saatavilla tulisi käyttää sääntökuntapappia. Samoin olen sitä mieltä, että yhtään sääntökuntapappia ei pitäisi nimittää piispaksi.

Dominikaani voi olla dominikaani, vaikka hän ei ole kirkkoherra taikka millään lailla ole seurakuntatyössä, taikka vaikka hänellä ei olisi edes pappisvihkimytä. Siis kirkkoherruus ei todellakaan ole osa dominikaanispiritualiteettiä, vaikka dominikaani voi hätätilassa toimia kirkkoherrana, kunhan hänellä on pappisvihkimys.

tästä saarnaan. Helpommalla pääsette kun menette keskustelemaan dominikaanien kanssa.

Ihmetyttää vaan kun cp tai mikä se oli mustamaalaa muita sääntökuntia ilman perusteluja.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

tarkemmin miksi et ole yllättynyt että dominikaani olisi esittänyt tuollaisen esityksen?

Itse en tunne yhtään dominikaania joka esittäisi moista ja olisin ennen olettanut moisen ehdotuksen tulevan SJ & SCJ suunnalta.

Toisaalta jos dominikaanit on piispan taholta pakotettu toimimaan kirkkoherroina, ja sitten joku heistä ehdottaisi moista, niin silloin todellinen syylline on piispa joka ei ole tehnyt työtään ja pitänyt huolta siitä, että on riittävästi pappeja tarjolla. Jos näin on niin silloinhan tuo kommentti on "kuitti" piispalle.

Nykypäivän dominikaanisuus tuntuu olevan hieman "kokeellista hengellisyyttä" ,anteeksi.
Silmäys heidän kotisivuilleen ja muille dominikaani sivustoille vahvistaa asian. Maallikkodominikaaneista nyt puhumattakaan.
Samaa kokeellisuuta löytyy myös muilta sääntökunnilta, kuten benediktiineiltä.
Mielikuva hollantilaisesta vapaamielisyydestä ei ole osoittautunut tähän päivään haalistuneeksi, kuten olemme saaneet lukea.
Voinko korjata : Dominikaanien auktoriteetti on kylläkin sääntökunnan esimies, jonka esimies on paavi. Suomen dominikaanien esimies ei ole piispa Wrobel, vaan heidän esimies istuu Pariisissa.
Suomen dominikaanit tottelevat viimekädessä häntä. Tulevat ja menevät, niinkuin hän määrää.
Tosin he luonnollisesti ovat kuuliaisia hiippakunnan piispalle.

CSPB+ kirjoitti:

Nykypäivän dominikaanisuus tuntuu olevan hieman "kokeellista hengellisyyttä" ,anteeksi.
Silmäys heidän kotisivuilleen ja muille dominikaani sivustoille vahvistaa asian. Maallikkodominikaaneista nyt puhumattakaan.
Samaa kokeellisuuta löytyy myös muilta sääntökunnilta, kuten benediktiineiltä.
Mielikuva hollantilaisesta vapaamielisyydestä ei ole osoittautunut tähän päivään haalistuneeksi, kuten olemme saaneet lukea.
Voinko korjata : Dominikaanien auktoriteetti on kylläkin sääntökunnan esimies, jonka esimies on paavi. Suomen dominikaanien esimies ei ole piispa Wrobel, vaan heidän esimies istuu Pariisissa.
Suomen dominikaanit tottelevat viimekädessä häntä. Tulevat ja menevät, niinkuin hän määrää.
Tosin he luonnollisesti ovat kuuliaisia hiippakunnan piispalle.

Kokeellinen hengellisyys? Hmm. En ole koskaan kuullut moista termiä. Annatko yhden konkreettisen esimerkin asiasta niin hahmotus helpottuu.

Dominikaanit ja benediktiinit rukoilevat hetkirukouksesnsa yhdessä ja tämä on erittäin vanha tapa. Ei minusta mitään kokeilevaa ollenkaan. Samoin luostarissa asuminen ei ole kokeilevaa. Kaikki ne (OP) messut joissa olen ollut ovat olleet myös perinteisiä. Sen sijaan SCJ ja SJ ovat huomattavasti kokeellisempia. Tosin erityisesti SJ on kestänyt ihan hyvin ajan kulutusta. Erityisesti ne SJ:n messut ovat erittäin kokeilevia verrattuna OP:n messuihin, joissa olen ollut. Tässä en puhu nyt vain Suomesta.

Maalikkodominikaaneja en viitsi kommentoida.

Niin on. Minusta on erittäin väärin laittaa dominikaania taikka benediktiiniä tms. kirkkoherraksi. Sen sijaan jesuiitta taikka dehoniaani sopii siihen jos sääntökuntansa rakenteen kannalta paljon paremmin.

paronin von Münchhausen kirjoitti:

Kokeellinen hengellisyys? Hmm. En ole koskaan kuullut moista termiä. Annatko yhden konkreettisen esimerkin asiasta niin hahmotus helpottuu.

Dominikaanit ja benediktiinit rukoilevat hetkirukouksesnsa yhdessä ja tämä on erittäin vanha tapa. Ei minusta mitään kokeilevaa ollenkaan. Samoin luostarissa asuminen ei ole kokeilevaa. Kaikki ne (OP) messut joissa olen ollut ovat olleet myös perinteisiä. Sen sijaan SCJ ja SJ ovat huomattavasti kokeellisempia. Tosin erityisesti SJ on kestänyt ihan hyvin ajan kulutusta. Erityisesti ne SJ:n messut ovat erittäin kokeilevia verrattuna OP:n messuihin, joissa olen ollut. Tässä en puhu nyt vain Suomesta.

Maalikkodominikaaneja en viitsi kommentoida.

Niin on. Minusta on erittäin väärin laittaa dominikaania taikka benediktiiniä tms. kirkkoherraksi. Sen sijaan jesuiitta taikka dehoniaani sopii siihen jos sääntökuntansa rakenteen kannalta paljon paremmin.

Yksi esimerkki on dominikaanien kirkkotilat.
Heidän sydäntä lähellä ovat kliiniset ja modernistiset kirkkotilat. Tästä löytyy monia esimerkkejä myös muilta sääntökunnilta. Kirkkotilat ja sen jäsentely kokeellisesti ilmaisevat kokeellista hengellisyyttä. Esim jos alttari voi olla mikä tahansa pöytä tai kalkki mikä tahansa muki. Alttari voi olla muualla kuin keskellä, edessä jne... Dominikaanit löytävät kuitenkin kaikkeen älyttömäänkin aina jonkin selityksen. Joskus on tuntunut, että he ovat oman dogmaattisuutensa vankeina. Hengellisyys on vähän sellaista pakko-selittelyä. Kokemukseni OP:n periinteellisyydestä on vähän toisenlainen.
Usko jos huvittaa, ei ole mikään pakko.
Näin ollen palaan alkuun ja sanon, että en ihmettele avausta hollannin dominikaaneista.

CSPB+ kirjoitti:

Yksi esimerkki on dominikaanien kirkkotilat.
Heidän sydäntä lähellä ovat kliiniset ja modernistiset kirkkotilat. Tästä löytyy monia esimerkkejä myös muilta sääntökunnilta. Kirkkotilat ja sen jäsentely kokeellisesti ilmaisevat kokeellista hengellisyyttä. Esim jos alttari voi olla mikä tahansa pöytä tai kalkki mikä tahansa muki. Alttari voi olla muualla kuin keskellä, edessä jne... Dominikaanit löytävät kuitenkin kaikkeen älyttömäänkin aina jonkin selityksen. Joskus on tuntunut, että he ovat oman dogmaattisuutensa vankeina. Hengellisyys on vähän sellaista pakko-selittelyä. Kokemukseni OP:n periinteellisyydestä on vähän toisenlainen.
Usko jos huvittaa, ei ole mikään pakko.
Näin ollen palaan alkuun ja sanon, että en ihmettele avausta hollannin dominikaaneista.

en pidä kliinisistä kirkkotiloista, mutta yleensä olen törmännyt näihin jesuiittojen tapauksessa. Erityisesti minua on kuitenkin harmittanut jesuiittojen (ja joidenkin dehoniaanien) hällä-väliä suhtautuminen liturgiaan ja pappien ulkonäköön ja käytökseen messussa. Esimerkkinä suomesta voisi mainita Turun kähisemällä pelleilevän parrakkaan pitkätukkaisen kirkkoherran ja ulkomialta erään jesuiitan käytöksestä minulle tuli mieleen, että luuleko tuo menevänsä nyrkkeilykehään.

Sen sijaan dominikaaneista minulla on päinvastaisia kokemuksia. Kaikilla suosikkidominikaaneillani on AINA messussa ja hetkirukouksissa sääntökunta-asu päällä. Kaikki muu olisi epäkohteliasta käytöstä muita kohtaan.

Nähtävästi olemme ollet tekemisissä eri dominikaanien kanssa.

Kunnon teologi pystyy perustelemaan mitä vain, eli siis dominikaanit ovat kunnon teologeja. :)

paroni von Münchhausen kirjoitti:

en pidä kliinisistä kirkkotiloista, mutta yleensä olen törmännyt näihin jesuiittojen tapauksessa. Erityisesti minua on kuitenkin harmittanut jesuiittojen (ja joidenkin dehoniaanien) hällä-väliä suhtautuminen liturgiaan ja pappien ulkonäköön ja käytökseen messussa. Esimerkkinä suomesta voisi mainita Turun kähisemällä pelleilevän parrakkaan pitkätukkaisen kirkkoherran ja ulkomialta erään jesuiitan käytöksestä minulle tuli mieleen, että luuleko tuo menevänsä nyrkkeilykehään.

Sen sijaan dominikaaneista minulla on päinvastaisia kokemuksia. Kaikilla suosikkidominikaaneillani on AINA messussa ja hetkirukouksissa sääntökunta-asu päällä. Kaikki muu olisi epäkohteliasta käytöstä muita kohtaan.

Nähtävästi olemme ollet tekemisissä eri dominikaanien kanssa.

Kunnon teologi pystyy perustelemaan mitä vain, eli siis dominikaanit ovat kunnon teologeja. :)

Suomessa olemme varmasti olleet tekemisissä samojen dominikaanien kanssa tääällä.
Kun heidät on kerran vaatetettu Kristukselle, miksi kulkevat siviileissä? Tässä siis toinen esimerkki. Vielä vanha esimerkki musiikin puolelta. Melodioiden toisintoja vertailemalla on todettu, että dominikaanit olivat kovia leikkelemään musiikkia. "too many notes". Onko tämä sitä hengellistä yksinkertaistamista, mene ja tiedä? Suomessa on vain yksi dominikaani, josta minulla on myönteiset kokemukset. Samaa ei voi sanoa SCJ risupartaritareista.

CSPB+ kirjoitti:

Suomessa olemme varmasti olleet tekemisissä samojen dominikaanien kanssa tääällä.
Kun heidät on kerran vaatetettu Kristukselle, miksi kulkevat siviileissä? Tässä siis toinen esimerkki. Vielä vanha esimerkki musiikin puolelta. Melodioiden toisintoja vertailemalla on todettu, että dominikaanit olivat kovia leikkelemään musiikkia. "too many notes". Onko tämä sitä hengellistä yksinkertaistamista, mene ja tiedä? Suomessa on vain yksi dominikaani, josta minulla on myönteiset kokemukset. Samaa ei voi sanoa SCJ risupartaritareista.

ollut tekemisissä vain kahden dominikaanin kanssa, joista toinen oli täällä vain käymässä. Myönnän kyllä, että tuo toinen ei todellakaan ollut kovinkaan edustava dominikaaniyksilö, mutta syy ei varmasti ollut yksin hänen.

Minusta Tantum Ergo on yksi kauneimmista kirkkomusiikin helmistä.

Kaikesta siitä negatiivisesta huolimatta mitä olen sanonut jesuiitoista, ovat he minun mielestäni koko katolisen kirkon selkäranka dominikaanien kanssa.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

ollut tekemisissä vain kahden dominikaanin kanssa, joista toinen oli täällä vain käymässä. Myönnän kyllä, että tuo toinen ei todellakaan ollut kovinkaan edustava dominikaaniyksilö, mutta syy ei varmasti ollut yksin hänen.

Minusta Tantum Ergo on yksi kauneimmista kirkkomusiikin helmistä.

Kaikesta siitä negatiivisesta huolimatta mitä olen sanonut jesuiitoista, ovat he minun mielestäni koko katolisen kirkon selkäranka dominikaanien kanssa.

ollut tekemisissä ainakin viiden Suomessa asuneen dominikaanin kanssa. Jäitte toiseksi pojat. Kaikki ovat/olivat ihan ok.

voittaja.. kirjoitti:

ollut tekemisissä ainakin viiden Suomessa asuneen dominikaanin kanssa. Jäitte toiseksi pojat. Kaikki ovat/olivat ihan ok.

Toivottavasti nuo viisi eivät ole jääneet ainoiksi dominikaanituttavuuksiksesi.

voittaja.. kirjoitti:

ollut tekemisissä ainakin viiden Suomessa asuneen dominikaanin kanssa. Jäitte toiseksi pojat. Kaikki ovat/olivat ihan ok.

Onnea voittajalle! Montakos SCJ:n poikaa olet tavannut tai neokatekumenaalia. Ovatko nekin kaikki ok?

paroni von Münchhausen kirjoitti:

ollut tekemisissä vain kahden dominikaanin kanssa, joista toinen oli täällä vain käymässä. Myönnän kyllä, että tuo toinen ei todellakaan ollut kovinkaan edustava dominikaaniyksilö, mutta syy ei varmasti ollut yksin hänen.

Minusta Tantum Ergo on yksi kauneimmista kirkkomusiikin helmistä.

Kaikesta siitä negatiivisesta huolimatta mitä olen sanonut jesuiitoista, ovat he minun mielestäni koko katolisen kirkon selkäranka dominikaanien kanssa.

>Minusta Tantum Ergo on yksi kauneimmista >kirkkomusiikin helmistä.

Hymni on oikeastaan Pange lingua ja 400-luvulta C.Mamertuksen käsialaa, josta V.Fortunatus teki toisinnon 500-luvulla.
Tästä taas T.Akvinolainen teki oman versionsa 1200-luvulla.
Oliskos vähän yksinkertaistanut melodiaa ;-)
Lisäisin tuohon oletettuun selkärankaan vielä benediktiinit.

CSPB+ kirjoitti:

>Minusta Tantum Ergo on yksi kauneimmista >kirkkomusiikin helmistä.

Hymni on oikeastaan Pange lingua ja 400-luvulta C.Mamertuksen käsialaa, josta V.Fortunatus teki toisinnon 500-luvulla.
Tästä taas T.Akvinolainen teki oman versionsa 1200-luvulla.
Oliskos vähän yksinkertaistanut melodiaa ;-)
Lisäisin tuohon oletettuun selkärankaan vielä benediktiinit.

Tuo Pange lingua oli paha moka. :|

Mutta joka tapauksessa Tuomaksen versio on hyvä.