Mietis tätä… Teknologia kehittyy, automatisointi lisääntyy, lääketiede kehittyy, populaatio kasvaa… Lopputulos on pattitilanne.
Tehtaat tarvitsevat aina vaan vähemmän työvoimaa koska koneet hoitavat tuotantoprosessia, maatalous hoituu pienellä työvoimalla koneellistumisen myötä, kaikelle tuotannolle on käynyt samoin.
Teollisuudessa YT-neuvottelut ovat arkipäivää kaikkialla. Tiukentunut valvonta ja korkeat standardit vaikeuttavat uusien yritysten syntyä. Mistä tulevaisuudessa työtä ja palkkaa kasvavalle populaatiolle? Vuonna 2050 maapallon väkiluku on noin 10 miljardia?!
Teollistuminen on joskus, kauan kauan sitten mahdollistanut hyvinvoinnin kasvun. Siksi kauan kauan sitten koska ihmisille on aivan sama onko jostain kulunut sata, vai tuhat vuotta, ihmisen tähän hetkeen vaikuttavat vain tämän hetken asiat.
Teollistumisaikakauden alussa insinöörit suunnittelivat tehtaan jonne tarvittiin työvoimaa, nykyisin insinöörit suunnittelevat automatiikkaa korvaamaan ihmiset.
Ennen teollisuus siis mahdollisti hyvinvoinnin kasvua koska ihmiset ja kaupungit vaurastuivat teollisuuden myötä. Nykyisin, hyvin usein, teollisuuden työllistävä vaikutus on varsin vaatimaton ja globalisaation myötä myös rahavirrat kulkevat muualle. Vastaavasti tilalle on jäänyt muhivia ympäristöpommeja, joiden korjauksista joutuvat maksamaan ne jotka eivät teollisuudesta suoranaisesti ole hyötyneet mitenkään.
Tuotannon tehostuminen ei tapahdu siksi että kuluttaja saisi edullisemmin hyödykkeitä. Mikään yritys ei ajattele kuluttajan parasta, jos ajattelisi niin silloinhan voitolla ei olisi väliä, tuote voitaisiin myydä omakustannushintaan, sehän olisi kuluttajalle parasta. Tuote pyritään tekemään siksi mahdollisimman hyvin koska reklamointi ja huono palaute aiheuttaa tappioita kun taas hyvä tuote myy ja tuottaa rahaa. Ihminen on niin kauan tärkeä kuin sillä on valuuttaa…
Tuotannon tehostuminen ei ole ilmaista, käytännössä se tarkoittaa että maasta revitään entistä enemmän entistä lyhyemmässä lyhyemmässä ajassa. Lannoittamalla ja geeniteknologialla sadot saadaan suuremmiksi, hormoneilla ja geeniteknologialla karja saadaan kasvamaan ja tuottamaan nopeammin…
Ennen Mansikki ja Mustikki elivät kolme kertaa pidempään ja asuivat kesät laitumilla, nykyisin lehmän käyttöikä on noin kuusi vuotta ja sillä on numero ja mikrosiru nimen sijaan. Tuotannon tehostaminen tarkoittaa siis tehokkaampaa ja lyhyempää käyttöikää, eläke hoituu sähköpistoolilla.
Luonnontuotteen elinkaari menee usein näin. Vihannes- ja hedelmätuotannossa sadot revitään tiheämmin, tuotteet jalostetaan tasalaatuisiksi, poiminta hoidetaan entistä useammin koneilla ja automaatiolla. Vialliset luonnontuotokset eli ylisuuret, ”omituisen” muotoiset, jne. hävitetään heti tuhoamalla. Kuljetus saattaa olla tuhansia kilometrejä, litistyneet ja vaurioiset hävitetään. Kaupoissa myymättä jääneet ja vioittuneet heitetään roskiin. Mitään ei anneta ilmaiseksi tai halvalla, kaikki joko myydään voitolla tai hävitetään. Motto on tehokkuus ja voitto, viis ihmisestä.
Samoin koko muu teollisuus, hirvittävän saastuttava taikka luontoa kuormittava kaivostoiminta, kemianteollisuus, voimalaitokset, autoteollisuus, metsien hakkuut, ryöstökalastus, öljyteollisuus, metalliteollisuus…
Fysiikan lait tulevat vastaan myös talouden kasvussa, perustuuhan talouden kasvu fysiikan lakeihin.
Tehtaat tarvitsevat aina vaan vähemmän työvoimaa koska koneet hoitavat tuotantoprosessia, maatalous hoituu pienellä työvoimalla koneellistumisen myötä, kaikelle tuotannolle on käynyt samoin.
Teollisuudessa YT-neuvottelut ovat arkipäivää kaikkialla. Tiukentunut valvonta ja korkeat standardit vaikeuttavat uusien yritysten syntyä. Mistä tulevaisuudessa työtä ja palkkaa kasvavalle populaatiolle? Vuonna 2050 maapallon väkiluku on noin 10 miljardia?!
Teollistuminen on joskus, kauan kauan sitten mahdollistanut hyvinvoinnin kasvun. Siksi kauan kauan sitten koska ihmisille on aivan sama onko jostain kulunut sata, vai tuhat vuotta, ihmisen tähän hetkeen vaikuttavat vain tämän hetken asiat.
Teollistumisaikakauden alussa insinöörit suunnittelivat tehtaan jonne tarvittiin työvoimaa, nykyisin insinöörit suunnittelevat automatiikkaa korvaamaan ihmiset.
Ennen teollisuus siis mahdollisti hyvinvoinnin kasvua koska ihmiset ja kaupungit vaurastuivat teollisuuden myötä. Nykyisin, hyvin usein, teollisuuden työllistävä vaikutus on varsin vaatimaton ja globalisaation myötä myös rahavirrat kulkevat muualle. Vastaavasti tilalle on jäänyt muhivia ympäristöpommeja, joiden korjauksista joutuvat maksamaan ne jotka eivät teollisuudesta suoranaisesti ole hyötyneet mitenkään.
Tuotannon tehostuminen ei tapahdu siksi että kuluttaja saisi edullisemmin hyödykkeitä. Mikään yritys ei ajattele kuluttajan parasta, jos ajattelisi niin silloinhan voitolla ei olisi väliä, tuote voitaisiin myydä omakustannushintaan, sehän olisi kuluttajalle parasta. Tuote pyritään tekemään siksi mahdollisimman hyvin koska reklamointi ja huono palaute aiheuttaa tappioita kun taas hyvä tuote myy ja tuottaa rahaa. Ihminen on niin kauan tärkeä kuin sillä on valuuttaa…
Tuotannon tehostuminen ei ole ilmaista, käytännössä se tarkoittaa että maasta revitään entistä enemmän entistä lyhyemmässä lyhyemmässä ajassa. Lannoittamalla ja geeniteknologialla sadot saadaan suuremmiksi, hormoneilla ja geeniteknologialla karja saadaan kasvamaan ja tuottamaan nopeammin…
Ennen Mansikki ja Mustikki elivät kolme kertaa pidempään ja asuivat kesät laitumilla, nykyisin lehmän käyttöikä on noin kuusi vuotta ja sillä on numero ja mikrosiru nimen sijaan. Tuotannon tehostaminen tarkoittaa siis tehokkaampaa ja lyhyempää käyttöikää, eläke hoituu sähköpistoolilla.
Luonnontuotteen elinkaari menee usein näin. Vihannes- ja hedelmätuotannossa sadot revitään tiheämmin, tuotteet jalostetaan tasalaatuisiksi, poiminta hoidetaan entistä useammin koneilla ja automaatiolla. Vialliset luonnontuotokset eli ylisuuret, ”omituisen” muotoiset, jne. hävitetään heti tuhoamalla. Kuljetus saattaa olla tuhansia kilometrejä, litistyneet ja vaurioiset hävitetään. Kaupoissa myymättä jääneet ja vioittuneet heitetään roskiin. Mitään ei anneta ilmaiseksi tai halvalla, kaikki joko myydään voitolla tai hävitetään. Motto on tehokkuus ja voitto, viis ihmisestä.
Samoin koko muu teollisuus, hirvittävän saastuttava taikka luontoa kuormittava kaivostoiminta, kemianteollisuus, voimalaitokset, autoteollisuus, metsien hakkuut, ryöstökalastus, öljyteollisuus, metalliteollisuus…
Fysiikan lait tulevat vastaan myös talouden kasvussa, perustuuhan talouden kasvu fysiikan lakeihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aikeissa kirjoittaa samantapaisen viestin mutta kiitos sinun säästyin vaivalta :D