Minulla on suvussa sekä jääkäreitä että punikkeja. Olen seurannut keskustelua ja yrittänyt tutkia historian kirjoja. Olen tullut siihen tulokseen, että: HALOO, onko sillä merkitystä, miten me sitä nimitämme. Pääasia on, että olemme tässä ja nyt, sillä tulevaisuuttamme ei olisi pystyneet kuvittelemaan edes jääkärit saati punikit.
Vapaussota vai kapina?
punavalko/valkopuna
191208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
kaikista paras ja korrektein, ketään loukkamaton, hajuton ja mauton ilmaisu on kansalaissota. Se kuvaa parhaiten sitä mitä v.-18 tapahtumat olivat. Saman kansakunnan eri osat taistelivat toisiaan vastaan. Punaiset saivat apua ja aseita Venäjältä ja valkoiset saivat apua ja aseita Saksalta. Suurin taistelu, siihen astisen pohjoismaisen sotahistorian suurin taistelu, käytiin Tampereella jossa valkoiset apunaan ruotsalaisia vapaaehtoisjoukkoja kukistivat pitkällisen piirityksen jälkeen kaupunkia puolustaneet punaiset. Tosin kuolonuhreista suurin osa menetti henkensä sodan jälkinäytöksissä eri puolilla maata sodan jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina. Valkoiset voittajan oikeudella tuomitsivat pikaoikeuksissa kuolemaan ja teloittivat tuhansia punaisia huolimatta siitä olivatko olleet ase kädessä kapinoimassa vai eivät. Vasta ulkovaltojen asiaan puuttuminen esti vieläkin pahemman verilöylyn. Mutta varsinaisen teloitusaallon loputtua kuoli vielä tuhansia punaisia vankileireillä nälkään ja tauteihin. Ja ajatelkaa. Siitä ei tosiaan ole kuin 85 vuotta kun sellainen sota täällä käytiin. Veli veljeä vastaan. Sivistyksen pinta on ohut kuin sipulinkuori. Väitänkin, että v.18 tapahtumat voisivat sopivissa olosuhteissa vieläkin tapahtua. Aivan kuten vastaavanlaista tapahtui 92-99 balkanilla.
Minullakin toinen isovaari virui Tammisaaressa punikkina, toinen taisteli Helsingissä jääkärinä. Eikö tämä voisi jo loppua. Sillä nykyiset sukupolvet ovat syyttömiä. Luulen, että jos oisivat voineet,niin oisivat estäneet verilöylyn. Siinä sodassa ei ollut voittajia.
Jos valkoinen puoli ei olisi kukistanut kapinaa ei mekään kirjoiteltaisi täällä palstalla sanan vapauden suomalla oikeudella!!
Ilman muuta vapaussota. Jos punaiset olisivat venäläisten avustamana voittaneet, olisi Suomi liitetty Venäjään takuuvarmasti.
Kyllä tuolla Venäjällä nykyään aika sananvapaata nykyään taitaa olla, ja mikä olisi estänyt Suomea julistautumasta itsenäiseksi, samoin kuin monet muut maat Neuvostoliiton kaaduttua, ja luoda sananvapaata ja demokraattista järjestelmää?
odottamaan Neuvostoliiton romahtamista ja sen jälkeistä itsenäisyyttä, niin suomalaisia olisi jäljellä 2,5 miljoonaa ja niistäkin puolet palaisi Siperiasta. Stalin olisi teloittanut meidät kaikki.
Kyllä valkoisten voitto 1918 oli yhtä tärkeätä tämän päivän Suomelle kuin Kollaan ja Tali-Ihantalan torjuntataistelut 1940-luvulla.
Mutta ei niitä punikkeja ehkä olisi tarvinnut niin paljon tappaa sodan jälkeen. Se on aiheuttanut turhaa kärsimystä ja katkeruutta.
/Kalle
Kyllä se kapina oli.
Kansalaissota on paras ja kuvaavin nimi sodalle. Jos kansalaissota aiheuttaa liikaa porua jossain piireissä, sodan nimenä voisi olla vuoden -18 sota.
Se oli oikeaoppinen, marxilainen luokkataistelu eikä mikään vellihousujen kansalaissota. Köyhää kyykyttäneet pantiin lujille, ja sitten ne yritti tappamalla saada köyhät takaisin kyykkyyn. Vaan eipä onnistu, täältä tullaan.
Mitä tulee, kun sekoitetaan punainen ja valkoinen, vaaleanpunaista tietenkin. Siitä olemme saaneet nauttia itsenäisyytemme ajan. Milloin vihreällä kepulaisuudella tai sinisellä kokoomuksella höystettynä eli punamultaa tai violettia.
Olisiko jo aika unohtaa v:n 18 rintamat, kun ne suurimmalta osalta kansaa on kuitenkin unohtuneet. Vääryyttä tehtiin, puolin ja toisin, mutta nykyisellä vuosituhannella voisi jo asioita käsitellä neutraalisti.
Sota syttyi vapaussotana, jonka tarkoitus oli vapauttaa Suomi venäläisistä joukoista, riisumalla heidät aseista ja karkoittamalla heidät Suomesta. Tämä siksi että Itsenäisyysjulistuksella ei ollut merkitystä ennenkuin venäläiset saataisiin pois, sillä Suomen hallituksen oli mahdotonta pitää huolta määräystensä toimeenpanosta, kun sillä ei ollut omaa poliisia tai armeijaa tukenaan. Tammikuussa 1918 suojeluskunnat tulivat tähän tehtävään.
Tarkoituksena ei todellakaan ollut sotia suomalaisia punaisia vastaan. Mutta punakaartien ryhdyttyä kapinaan, suojeluskuntien tehtäväksi tuli MYÖS kapinan tukehduttaminen.
Ikävintä kapinan tukahduttamisessa oli se että useat tavalliset työläiset maksoivat hengellään hinnan osallistumisesta kapinaan, kun taas heidän johtajansa pakenivat hyvissä ajoin Venäjälle turvaan. Otto V. Kuusinen, Rahjan veljekset, Yrjö Sirola, Kullervo Manner, Inkeri Lehtinen, Tuure Lehen, Hertta Kuusinen, Toivo Antikainen...
Tosin suurin osa heistä sai kuolemanrangaistuksen Stalinin vainoissa.
Syy siihen miksi punaiset ryhtyivät kapinaan oli Lenin. Hän oli luvannut tukensa Suomen punaisille, joita hän kehotti ryhtymään aseelliseen vallankumoukseen.
Lähtiessään Suomesta maanpaosta takaisin Venäjälle, Lenin oli kehottanut jäähyväissanoissaan: "Nouskaa, nouskaa välittömästi ja ottakaa valta järjestäytyneiden työläisten käsiin".
Lenin pyrki aktiivisesti käynnistämään vallankumouksen Suomessa ohjelmansa mukaisesti.
Lenin määräsi jopa Stalinin agitoimaan Suomessa työläiset kapinaan, mutta Stalin epäonnistui tehtävässään isänmaallisen Tannerin vastustaessa ajatusta.
Kun sosiaalidemokraattien valtuuskunta kävi Pietarissa pyytämässä Suomen itsenäisyyden tunnustamista, Lenin kehotti heitä viipymättä käynnistämään Suomessa vallankumouksen, ja ilmaisi samalla harmistumisensa siitä, ettei sitä ollut tehty jo marraskuussa 1917.
Suomen sosiaalidemokraattien johtajiin kuulunut K.H. Wiik ennusti "Bolshevikit pakottavat meidät vallankumoukseen, tahdommepa sitä tai ei".
Useimmat eivät tahtoneet. SDP tuomitsi punakapinan ja suhtautui myönteisesti isänmaan puolustamiseen. SDP sitoutui vallitsevaan järjestelmään ja halusi toimia parlamenttaarisesti.
Vain ne sosiaalidemokraateista jotka olivat läheisessä yhteydessä bolsevikkeihin halusivat kapinaa ja toimivat sen mukaisesti. Esim. eduskunnan puhemies Kullervo Manner ei halunnut estää Senaatintorilla päivästä toiseen pidettyjä yhteiskunnan vastaisia kiihotuspuheita, joissa hyökättiin yksityisomistusta vastaan ja lietsottiin väkivaltaisuuksia. Hän oli eräs punakapinan johtajista joka pakeni Venäjälle ja jätti tavalliset työläiset selviämään yksin.
Surullisinta on että Lenin ja kommunistit onnistuivat huijaamaan osan suomalaisista käymään toisten suomalaisten kimppuun, vain toteuttaakseen kommunismin periaatteita.
Hertta Kuusinen tuskin oli punaisten korkeinta johtoa vuonna 1918. Silloin hän oli 14-vuotias.
Vähän myöhemmin oli:
"Kansalaissodan lopputulos vaikutti ratkaisevalla tavalla myös nuoren Hertta Kuusisen elämänvaiheisiin. Hertan isä, Otto Ville Kuusinen, pakeni muiden punaisten johtomiesten tapaan Neuvosto-Venäjälle keväällä 1918. O-V Kuusinen kävi 1919 salaa Suomessa ja tapasi mm. vanhimman tyttärensä, joka sen jälkeen palvoi isäänsä vallankumoussankarina. Kun O-V Kuusisen avioliitto Suomessa hajosi, Hertta muutti juhannuksena 1922 isänsä luo Neuvostoliittoon. Neuvostoliitossa hän solmi nopeasti avioliiton punaupseeri Tuure Lehenin kanssa. Nuori Hertta sai työpaikan kirjastonhoitajana, mutta hänen mielensä paloi vallankumoustoimintaan. Hän siirtyi pian Kominternin kansainvälisen yhteysosaston (OMS) palvelukseen."
"Hertan toiminta-alueeksi määrättiin Suomi. Hän saapui keväällä 1934 Helsinkiin Iris Petterssonin nimellä. "Petterssonin" vakoilijan ura Helsingissä jäi lyhyeksi, sillä hänet pidätettiin jo kuukauden kuluttua. Hertta sai 4 vuoden 8 kuukauden vankeustuomion. Toisaalta vankilatuomio Suomessa saattoi pelastaa hänen henkensä, sillä Stalinin terrori hävitti juuri tuohon aikaan lähes täysin koko OMS:n organisaation."
"Hän piileskeli talvisodan ajan yhdessä toisen kommunistin ja tulevan aviomiehensä Yrjö Leinon kanssa. Välirauhan aikana Hertta johti taustalta kommunistien toimintaa."
"Kuusisesta tuli eräs suomalaisten kommunistien kärkihahmoista."
Sanattomaksi vetää oikeat asiat!
Ei taida tällä jälki "Hertallakaan" olevan mitään sanottavaa tähän nm. "Tiedoksi" kertomukseen?
Kommunismi oli Suomelle historian suurin onnettomuus!
Sanoin, että Hertta Kuusinen tuskin oli kommunistien johtokaartia vuonna 1918, neljäntoista vuoden iässä, eikä vastaajankaan tiedoista ilmene, että Hertta Kuusinen olisi ollut suomalaiskommunistien johtohenkilö neljäntoista vuoden iässä!
puheenollen sana veljessota on aika kuvaava.
Suomalaisten pitäisi pitää yhtä kuin iso perhe, jossa tuskin pistetään ihmisiä arvojärjestykseen. Näin ei käynyt ja ihmisen alennustila oli sanoinkuvaamaton.
Mikään ei oikeuta suunnattomiin mittasuhteisiin yltäviin murhatöihin. Tämän häpeän kanssa suomalaisten on vain elettävä.
Eiköhän tavallinen kansa voisi jättää jo kansalaissodan penkomisen historiantutkijoille. Onhan siitä kulunut jo lähes sata vuotta.
Isoviha oli itseasiassa paljon pahempi ja pitkäkestoisempi murhenäytelmä. Se ei kuitenkaan enää herätä tunteita. Määräväliajoin joku aina huomaa ettei kansalaissodasta muka ole keskusteltu. Itse asiassa siitä on puhuttu paljonkin ja asiaa on tieteellisesti tutkittu ainakin 60-luvulta lähtien. Kansalaissota oli traaginen tapahtuma Suomen historiassa joka ei repostelemalla muuksi muutu.
Jälkiviisas voisi tietenkin todeta että onneksi valkoiset voittivat koska kommunismin saldo Suomen lähipiirissä on kammottava. Yksistään Stalinin vainoissa Karjalan SNTL:ssa tuhottiin jo 30-luvulla enemmän suomalaisia ja karjalaisia kuin kansalaissodassa. Moni näistä murhatuista oli itse asiassa kommunisti ja tullut Neuvostoliittoon rakentamaan sosialismia. Kaikken absurdeinta olikin se ettei työläisten valtiossa Neuvostoliitossa samaisilla työläisillä ollut todellisuudessa mitään oikeuksia. Lakko tai jopa pelkästään työmaalta poistuminen johti helposti kuolemantuomioon ja myös lähisukulaisten karkoitukseen vankileireille. Stalinko sitten olisi tuonut Suomen kansalle vaurautta ja hyvinvointia?