"Maanpuolustusharrastuksen vastakohta: kieltäytyminen reservistä
Siinä missä innokkaimmat lukevat maanpuolustuksen harrastuksekseen, toiset haluavat kokonaan eroon armeijan touhuista.
Aseista kieltäytyminen on mahdollista myös varsinaisen sotilaspalvelun jälkeen. Aliupseerikoulun käyneen Antti Miettusen kotiutumisesta oli kulunut kaksi vuotta, kun hän ilmoittautui reservinkieltäytyjäksi.
- Reservinkieltäytyminen tarkoittaa kieltäytyjän samastamista siviilipalveluksen suorittaneeseen. Kertausharjoitusten sijaan kutsuja satelee täydennyskoulutukseen Lapinjärvelle, josta kieltäytymisestä seuraa sakkorangaistus.
Miettunen arvioi monen astuvan palvelukseen liian nuorena. Hän itse kokee vasta myöhemmin ymmärtäneensä, ettei armeija ole häntä varten. Miettunen kokee ratkaisunsa eettisenä ja periaatteellisena.
Hän ei hyväksy väkivaltaa missään muodossa, eikä etenkään valtiollisten armeijoiden yhteydessä.
- Suomessa armeijan käyminen on liikaa initiaatioriitti, ikään kuin ei voisi olla isänmaallinen muulla tapaa, Miettunen kertoo.
- Armeijaan pakotetaan väkeä, jotka siellä eivät pärjää, kuten huume- ja mielenterveysongelmaisia.
Miettusella on tällaisista tapauksista muistoja omalta varusmiesajaltaan. Ongelmana hän näkee enemmän poliitikot kuin ammattisotilaat.
- Poliitikkojen pitäisi epäisänmaallisuussyytöstenkin pelossa uskaltaa tarttua myös asepalveluksen vaikeisiin kysymyksiin.
Sami Vahtero, yrittäjä, on niin ikään kieltäytynyt reservin palveluksesta. Hän selvitti armeijan kuudessa kuukaudessa, eikä kokenut palveluaikaa järkevänä tai kiinnostavana. Omasta palvelusajasta on jäänyt mieleen lähinnä mielivaltaiset rangaistukset ja autoritaarisuus.
Vahtero muistelee myös, ettei erityisemmin pitänyt edes ampumisesta.
Vapaaehtoinen reserviläistoiminta on hänen mielestään harrastus, joka sopii toisille. Hän arvioi, että harrastamassa käy luultavasti paljon henkilöitä, jotka eivät ole täysin selvillä mihin käytännössä sitoutuvat.
- 18-vuotiaana kutsunnoissa on auttamatta vähän liian nuori, Vahtero alleviivaa. (IV)"
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8903&main=12
(Lainattu osuus artikkelin lopussa)
Siinä missä innokkaimmat lukevat maanpuolustuksen harrastuksekseen, toiset haluavat kokonaan eroon armeijan touhuista.
Aseista kieltäytyminen on mahdollista myös varsinaisen sotilaspalvelun jälkeen. Aliupseerikoulun käyneen Antti Miettusen kotiutumisesta oli kulunut kaksi vuotta, kun hän ilmoittautui reservinkieltäytyjäksi.
- Reservinkieltäytyminen tarkoittaa kieltäytyjän samastamista siviilipalveluksen suorittaneeseen. Kertausharjoitusten sijaan kutsuja satelee täydennyskoulutukseen Lapinjärvelle, josta kieltäytymisestä seuraa sakkorangaistus.
Miettunen arvioi monen astuvan palvelukseen liian nuorena. Hän itse kokee vasta myöhemmin ymmärtäneensä, ettei armeija ole häntä varten. Miettunen kokee ratkaisunsa eettisenä ja periaatteellisena.
Hän ei hyväksy väkivaltaa missään muodossa, eikä etenkään valtiollisten armeijoiden yhteydessä.
- Suomessa armeijan käyminen on liikaa initiaatioriitti, ikään kuin ei voisi olla isänmaallinen muulla tapaa, Miettunen kertoo.
- Armeijaan pakotetaan väkeä, jotka siellä eivät pärjää, kuten huume- ja mielenterveysongelmaisia.
Miettusella on tällaisista tapauksista muistoja omalta varusmiesajaltaan. Ongelmana hän näkee enemmän poliitikot kuin ammattisotilaat.
- Poliitikkojen pitäisi epäisänmaallisuussyytöstenkin pelossa uskaltaa tarttua myös asepalveluksen vaikeisiin kysymyksiin.
Sami Vahtero, yrittäjä, on niin ikään kieltäytynyt reservin palveluksesta. Hän selvitti armeijan kuudessa kuukaudessa, eikä kokenut palveluaikaa järkevänä tai kiinnostavana. Omasta palvelusajasta on jäänyt mieleen lähinnä mielivaltaiset rangaistukset ja autoritaarisuus.
Vahtero muistelee myös, ettei erityisemmin pitänyt edes ampumisesta.
Vapaaehtoinen reserviläistoiminta on hänen mielestään harrastus, joka sopii toisille. Hän arvioi, että harrastamassa käy luultavasti paljon henkilöitä, jotka eivät ole täysin selvillä mihin käytännössä sitoutuvat.
- 18-vuotiaana kutsunnoissa on auttamatta vähän liian nuori, Vahtero alleviivaa. (IV)"
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8903&main=12
(Lainattu osuus artikkelin lopussa)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.