Pelkkää valtapolitiikkaa se oli!
Esitelmä 13.2.2004
>>>>Miles Christi. Herran soturi sydänkeskiaikaisena sankarihahmona
Ristiretken käsitteen syntymisen myötä katollinen kirkko antoi siunauksensa uskontoon perustuvalle väkivallankäytölle autuuttavana toimintana.
Hartaudenharjoituksen ja korkeiden moraalisten päämäärien yhdistäminen sotaan oli todellinen aatehistoriallinen uutuus. Vaikka paavit olivat jo kauan ennen ensimmäistä ristiretkeä julistaneet pyhää sotaa kirkon vihollisia vastaan, sodankäynti oli ollut periaatteelisesti vastoin kirkon opetusta. Kristinoppiin avautui miekanmentävä tila.
Ristiretki opillisena uutuutena oli kirkon kädenojennus syntymässä olevalle ritarisäädylle. Clunyn luostarista lähteneen reformiliikkeen asteittain vahvistama paavius halusi liittoutua sotilasluokan kanssa ja mikäli suinkin mahdollista, saattaa sen vaikutusvaltansa piiriin. Yksi tulkintatapa ristiretkien alkuperää pohdittaessa onkin nähdä liikkeen taustalla kirkolliset intressit, jotka pyrkivät säätelemään ritariluokan toimintaa. Ristiretkiaatteeseen ja uuden ritariuden käsitteeseen tuli läheisesti liittymään käsitys ritarista kirkon ja sen suojeluksessa olevien puolustajana. Miles Cristianu, Herran soturi, oli räätälöity roolimalli, jonka puitteissa sotilaille voitiin osoittaa tie pelastukseen näiden tarvitsematta olennaisesti tinkiä elämäntavastaan.
Pyhä sota uskottomia vastaan osoittautui oivalliseksi ratkaisuksi myös ritarisäädyn tarpeisiin. Eurooppa oli 1100 luvun myötä alkanut saavuttaa sisäistä vakautta vahvistuvan keskushallinnon ja vakiintuvien maanomistusolojen myötä. Sotilasluokan kannalta tämä tarkoitti sitä, että Euroopan sydänmailla mahdollisuudet sodankäyntiin ja valloituksiin kävivät aiempaa rajallisimmiksi.Ristiretket tarjosivat kristikunnan ritareille areenan, joilla nämä saattoivat iankaikkisen elämän ohessa voittaa maata, kunniaa sekä sotia xsydämen kyllyydestä.>>>>.Lue lisää......................
http://www.lahdenmuseot.fi/asiakkaat/lahdenmuseot/www.lahdenmuseot.fi/content_images/maakuntamuseo/shp/sini_kangas_2004.pdf
Esitelmä 13.2.2004
>>>>Miles Christi. Herran soturi sydänkeskiaikaisena sankarihahmona
Ristiretken käsitteen syntymisen myötä katollinen kirkko antoi siunauksensa uskontoon perustuvalle väkivallankäytölle autuuttavana toimintana.
Hartaudenharjoituksen ja korkeiden moraalisten päämäärien yhdistäminen sotaan oli todellinen aatehistoriallinen uutuus. Vaikka paavit olivat jo kauan ennen ensimmäistä ristiretkeä julistaneet pyhää sotaa kirkon vihollisia vastaan, sodankäynti oli ollut periaatteelisesti vastoin kirkon opetusta. Kristinoppiin avautui miekanmentävä tila.
Ristiretki opillisena uutuutena oli kirkon kädenojennus syntymässä olevalle ritarisäädylle. Clunyn luostarista lähteneen reformiliikkeen asteittain vahvistama paavius halusi liittoutua sotilasluokan kanssa ja mikäli suinkin mahdollista, saattaa sen vaikutusvaltansa piiriin. Yksi tulkintatapa ristiretkien alkuperää pohdittaessa onkin nähdä liikkeen taustalla kirkolliset intressit, jotka pyrkivät säätelemään ritariluokan toimintaa. Ristiretkiaatteeseen ja uuden ritariuden käsitteeseen tuli läheisesti liittymään käsitys ritarista kirkon ja sen suojeluksessa olevien puolustajana. Miles Cristianu, Herran soturi, oli räätälöity roolimalli, jonka puitteissa sotilaille voitiin osoittaa tie pelastukseen näiden tarvitsematta olennaisesti tinkiä elämäntavastaan.
Pyhä sota uskottomia vastaan osoittautui oivalliseksi ratkaisuksi myös ritarisäädyn tarpeisiin. Eurooppa oli 1100 luvun myötä alkanut saavuttaa sisäistä vakautta vahvistuvan keskushallinnon ja vakiintuvien maanomistusolojen myötä. Sotilasluokan kannalta tämä tarkoitti sitä, että Euroopan sydänmailla mahdollisuudet sodankäyntiin ja valloituksiin kävivät aiempaa rajallisimmiksi.Ristiretket tarjosivat kristikunnan ritareille areenan, joilla nämä saattoivat iankaikkisen elämän ohessa voittaa maata, kunniaa sekä sotia xsydämen kyllyydestä.>>>>.Lue lisää......................
http://www.lahdenmuseot.fi/asiakkaat/lahdenmuseot/www.lahdenmuseot.fi/content_images/maakuntamuseo/shp/sini_kangas_2004.pdf
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei siinä uskosta välitetty, tärkeät alueet vain itelleen, sitä se oli
Ristiretket olivat vastaus muslimien valloitusretkille.
Ilman islamia, ei olisi ollut ristiretkiä.
Eurooppa olisi islamisoitunut, jos katolinen kirkko ei olisi laittanut hanttiin.
Olisiko islamilainen eurooppa kristittyä eurooppaa parempi voi jokainen pohtia mielessään, mutta ei pidä sortua jälkiviisasteluun.
Siitä huolimatta,että antiikin tieteestä vain murto-osa säilyi nykypäivään,on meidän kiitettävä islamin maailmaa siitä, että heidän avullaan kuitenkin kyettiin saavuttamaan se kriittinen massa jolla nykyinen valistuksen aika on luonut saavutuksensa.Ydinvoima, avaruusteknologia,etc...
Ydinvoima on todellisuudessa totaalisen tuhoava voima.
Ymmärsinkö nyt todellakin oikein, että pidät sitä hyvänä?
Kyllä nuo ristiretket olivat aluksi kovasti yksipuolisia. Alkuunhan retkeläiset saivat olla melko vapaasti ja pitää tukikohtansa. Mutta kun aina oli halu tapella, vastaahan toinenkin osapuoli aikanaan.