Vieläkö helluntaissa on opetuksena se, että hengentäyteys näkyy kielilläpuhumisena?
Eli kielilläpuhumisen lahja on silloin oltava jokaisella ja miten tämä sitten ilmenee noin käytännössä?
Eli kielilläpuhumisen lahja on silloin oltava jokaisella ja miten tämä sitten ilmenee noin käytännössä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuli nyt tänne, mutta kai heitä on täälläkin.
Se ei paljoakaan merkitse, jos helluntailaiset, luterilaiset tai adventistit opettavat jonkin asian omalla tavallaan?
Eikö tule etsiä sitä, mitä Raamattu opettaa asiasta?
Katsotaan tarkemmin..., mutta nyt vain Raamatusta.
Noin 120 Jeesuksen opetuslasta saivat helluntaipäivänä luvatun Pyhän Hengen tulikasteen. ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi” (Apt. 2:1-4).
"Alkoivat puhua kielillä!"
Ensimmäiseen Pyhän Hengen kasteen saamiseen siis liittyi kielilläpuhuminen.
Onko näin?
Niin, mitä tämä kielilläpuhuminen on?
Siis tänään, nyt hetkeä ajatellen.
Sitä haluaisin tietää!
puhutaan paljon Hengellä täyttymisestä, mutta VAIN KOLME(3) KERTAA mainitaan kielilläpuhuminen sen yhteydessä.
Helluntaina Hengen saaneet puhuivat YMMÄRRETTÄVILLÄ kielillä Jumalan suurista teoista.
Missään kohdassa UT:ia ei opeteta, että KAIKILLA TULISI ILMETÄ KIELILLÄPUHUMISEN LAHJA. Opetetaan jopa päinvastoin: "Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?"(1.Kor.12:30.)
Niin Terence hill ym.
Kielilläpuhumisesta puhutaan Raamatussa aina myönteisesti. Tämä on jokaisen ensin tunnustettava. Vasta sitten voidaan ymmärtää Raamatun opetusta siltä osin.
"Soisin (tahtoisin) teidän kaikkien puhuvan kielillä" (1 Kor.14:5).
Kielilläpuhumista on kolmenlaista:
- jonkun maan ymmärrettävä kieli, jota puhujat eivät ole opetelleet (Apt.2)
- selitettävissä oleva kieli (1 Kor.14:12,13)
- kaikille ymmärtämätön kieli (yleisin):
"Sillä kielilläpuhuva EI PUHU IHMISILLE, vaan Jumalalle, EI HÄNTÄ NÄET KUKAAN YMMÄRRÄ, sillä hän puhuu salaisuuksia Hengessä" (1 Kor.14:2). Tässä on kyse ymmärtämättömästä kielestä.
"... älkääkä estäkö kielilläpuhumasta.." 1 Kor.14:39-40.
Kun Paavali kirjoittaa, etteivät kaikki puhu kielillä, on se murheellinen lausunto. Jumalahan tahtoo antaa kaikille uudestisyntyneille tämän lahjan (1 Kor.14:5).
Se, ettei jokaisessa Raamatun kertomassa henkikastetapauksessa mainita kielilläpuhumista, ei tee tyhjäksi muissa kohdissa mainittua siihen kuuluvaa merkkiä.
Raamatun periaate monissa muissakin kohdin on, ettei samaa asiaa toisteta kaikissa samaa asiaa käsittelevissä kohdissa. Näin on esim. kasteen ja parannuksen mainitsemisissa.
Esimerkki:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin..." (Apt.2:41). Siinä ei sanota, että he tekivät parannuksen! Miksi? Eivätkö he tehneet parannusta?
"Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut parannuksen elämäksi" (Apt.11:18). Eikö pakanoita kastettu? Riittikö heille parannus elämäksi?
Jne..
Raamatusta ei pidä ottaa kohtia sieltä sun täältä sillä tavalla, että ne tukisivat omia mielipiteitä.
PS. Miksi raamatussa ei missään kohdin kehoteta anomaan kielilläpuhumisen lahjaa?
Sen tähden, että kielilläpuhuminen liittyy Pyhän Hengen kasteeseen.
SDe, joka on saanut Pyhän Hengen kasteen, on saanut puhua kielillä.
- Pyhän Hengen sinetin saaminen sydämeen taas on tapahtunut uudestisyntymiskokemuksessa. -
Kenenkään ei siis tule anoa kielilläpuhumisen lahjaa, vaan ottaa vastaan henkikaste, josta seuraa kielillläpuhuminen.
On erittäin vaarallista uskotella itselleen, että on täyttynyt Pyhällä Hengellä ellei siitä ole raamatullisia merkkejä.
!!!
Eli tarkoitatko sitä, että kun ottaa vastaan henkikasteen, mitä sillä nyt tarkoitatkaan, niin kielilläpuhuminen on ehdoton merkki?
Henkikaste.
Eikös Pyhä Henki anneta ihmiselle uskon kautta Kristukseen aina, kun ihminen kääntyy ja lähtee seuraamaan todella Jeesusta, tää kait on henkikaste?
Vai rajaako Jumala tästä henkikaste asiasta jonkun uskoontulleen ryhmän ulos, ettei ole tätä kielilahjaa?
että hinnalla-millä-hyvänsä yritetään saada "kielet", esim. läpikiittämismenetelmällä.
Raamattu EI OPETA WEIJO-OPPIA. Suurin osa hänen kirjoituksestaan oli ihmiskeksintöä. Lahjojen ja kokemusten PROJISOIMISTA. (Joku kokee jotain ITSELLEEN hyvältä tuntuvaa, ja ALKAA TUPUTTAA SAMAA ASIAA KAIKILLE MUILLE. Ja antaa SUHTEETTOMAN SUUREN MERKITYKSEN ASIALLE, joka on evankeliumin PÄÄSANOMAAN nähden AIVAN SIVUSEIKKA.)
´
Eipä ne Weijon sanomiset paljoa painaisi...; mutta Raamatun opetukset ovat merkittäviä.
Seuraava vain niille, jotka kykenevät vakavasti tutkimaan asiaa:
Opetuslapset saivat Pyhän Hengen uudestisyntymisessä, Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen:
"Ottakaa Pyhä Henki!", Joh.20:22.
Opetuslapset kokivat uudestisyntymisen ristintyön ja ylösnousemuksen jälkeen: 1 Piet.1:3.
Vasta silloin olivat synnit sovitetut!!!
Pyhän Hengen saamisen jälkeen opetuslapset saivat Pyhän Hengen kasteen: Apt.2.
Pyhän Hengen kaste tapahtui noin kymmenen päivää Pyhän Hengen saamisen jälkeen.
- Jeesuksen taivaaseenastumisesta helluntaihin on 10 päivää. -
On siis osattava erottaa toisistaan Hengen saaminen ja Hengellä täyttyminen.
Pyhän Hengen saamisen ja sitä seuraavan Pyhän Hengen kasteen jälkeen
opetuslapset täyttyivät Pyhällä Hengellä yhä uudestaan: Apt.4:31, Efes.5:18-20.
http://www.Jeesus-on-Herra.com
_________________________________
Kiitos Weijo hyvästä sanan opetuksesta.
Vastasit kysymykseeni, joka on askarruttanut mieltäni.
Milloin opetuslapset uudestisyntyivät? Vastaus oli 1 Pt.1:3 ja Jh.20:22.
Evressolii halleluja! Afraidi tii, hallelluja!
Aamen, aamen. De presidia amra taidis!
Rikot sitä vastaan, mitä itse neuvot:
"Raamatusta ei pidä ottaa kohtia sieltä sun täältä sillä tavalla, että ne tukisivat omia mielipiteitä." SINÄ TEET JUURI NIIN.
PÄTKÄISET ESIN JAKEEN 1.Kor.14:5. Paavalihan selittää siinä kohdassa, ETTEI SEURAKUNTA RAKENNU, jos kaikki vain puhuvat kielillä eikä kukaan ymmärrä niitä sanoja.
PÄTKIT LISÄÄ PAAVALIN AJATUSTA "...älkääkä estäkö kielilläpuhumasta", KUN HÄNEN KOROSTUKSENSA KOKO LUVUSSA ON JÄRJESTYS KOKOUKSESSA JA LAHJOJEN KÄYTTÖ OIKEIN JA RAITTIISTI.
KOKO OPETUS PAAVALILLA ON AIVAN SELVÄ: Kielillä SAA puhua, mutta RAITTIUTTA UNOHTAMATTA! Paavali ITSE tahtoo ENNEMMIN puhua VIISI SANAA YMMÄRRYKSELLÄ kuin 10000 kielillä!
Olen OMIN SILMIN NÄHNYT JA KORVIN KUULLUT, kun eräässä helluntaiseurakunnassa kävi juuri se, mistä Paavali varoitti:
"Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?"(1.Kor.14:23)
Pyhän Hengen KASTEELLA RAAMATTU MYÖSKÄÄN EI TARKOITA mitään muuta kuin Pyhän Hengen SAAMISTA.
JÄLKEENPÄIN uskova voi TÄYTTYÄ HENGELLÄ. Kielilläpuhuminen ei ole sen ainoa merkki. Apostolien Teoissa YLEISIN SEURAUS Hengellä täyttymisestä oli, että siinä sai iloa ja rohkeutta kertoa evankeliumia Jeesuksesta ei-uskoville.
nykyään jo hyvin paljon ymmärretty, ettei kielilläpuhuminen ole mikään välttämättä kaikilla ilmenevä Hengen täyteyden merkki.
Oppi, että vain kielilläpuhuvat olisivat jotenkin muita "korkeammin hengellisiä" ei ole Raamatun opetus, vaan se on Azusa-kadulla (missä helluntailiike nykyinen syntyi) aikoinaan IHMISTEN OMIN PÄIN päätetty merkiksi, jota pitäisi tavoitella itselleen.
Tarkemmin tätä on selitetty esim. Frank Bartlemanin kirjan "Azusa-katu 312" (RV-taskukirja 60) johdannossa. (s.8) "Tammikuussa 1901 yksi Charles Parhamin oppilaista, 18-vuotias tyttö Agnes Ozman koki PH:n "kasteen" ja alkoi puhua kielillä... Tytön KOKEMUKSEN ROHKAISEMANA Parham RAKENSI OPINKÄSITYKSENSÄ..."
Ymmärryksellä ja Hengessä.
1 Kor.14:14-15.
Tyhmänrohkeasti olet noussut Pyhää Henkeä vastaan. Olet kuitenkin vain tietämätön, joten syntisi ehkä vielä annetaan anteeksi.
Kuitenkin on erittäin paha puhua Pyhän Hengen toimintaa vastaan, halventavasti.
Veljet ovat kirjoittaneet oikein ja hyvin tästä aiheesta.
KIELILLÄPUHUMINEN ON AINA PYHÄN HENGEN VAIKUTUSTA, JOS OIKEA PARANNUKSEN TEHNYT USKOON TULLUT ON RUKOILLUT JUMALALTA PYHÄN HENGEN KASTETTA. Luuk.11:13.
Parham ei rakentanut oppia kielilläpuhumisesta muun kuin apostolisen esimerkin mukaan. Minäkin olen lukenut kirjan.
Kokousten rakentava puheiden osuus, jolloin puhutaan ihmisille, on tottakai ymmärryksellä puhuttua.
Sitten, kun puhutaan kielillä, puhutaan Jumalalle, ja itselle rakennukseksi. 1 Kor.14:28.
Tätä eivät käsitä sellaiset, jotka vastustavat Pyhän Hengen toimintaa.
RAITTIUDEN LAIMINLYÖMINEN on Henkeä VASTAAN toimimista!
Jos seurakunnassa kaikki yhteen ääneen alkavat kielillä puhumaan, niin se on vastoin Paavalin opetusta, jonka Pyhä Henki on antanut!
Kaksi tai kolme saa kokouksessa Pyhän Hengen opetuksen mukaan puhua kielillä YKSI KERRALLAAN, ja tähänkin ehtona on, että JOS LÖYTYY MYÖS SELITTÄJÄ! Muuten toimitaan vastoin Pyhää Henkeä.
Kielistä, enkelien? - ja ihmisen.
Tästä kielilläpuhumisesta on tullut esiin kuultuna matkalla tämä puhuminen, että siinä uskova on puhunut itselle vierasta ja oppimatonta kieltä ymmärrettäväksi kuulijalle.
Evankeliumi on näin tullut esille tälle vieraskieliselle todellisena armolahjan toiminnan kautta.
Esimerkiksi tuolla Venäjällä oli mielenkiintoinen tapahtumaa ollut joku todistamassa, niin kuin Israelissa.
En oikein yhdy mielipiteeseesi nim. ”seurakunnan rakentaja” siksi, että se ontuu Kristuksen ruumiin kohdalla, joka on seurakunta, koostuuhan se kaikista uudestisyntyneistä jäsenistä.
Mietipä sitä ryhmää, että on uskovia kuuroja ja kieli on viittomakieli, niin kuinka tuo puhe nimetään se vaikka "enkelien" kieli kuinka se heillä rakentaisi rukouksessa sydäntä?
Kuuroja on maailmassa 70 miljoonaa ja kotimaassammekin 5000. Heitä on uskossa ja rukoilevat aivan varmasti Jumalan kanssa ja rakentuvat siinä, ilman, että he viittoisivat mitä sattuu ”enkeliviittomaa”.
Tätä voisi rinnastaa esitettyyn ja miettiä sitä, että voiko nousta jonkun seurakunnan / uskovien ryhmään identiteettimerkiksi joku ulkoinen merkitys jonka perustus ei aivan niin ole tarkoitettu ammennettavaksi Raamatun sanasta. Jos tämä olisi Raamatullinen, niin miksi tämä rajaantuu määrättyihin ryhmiin, mutta ei kaikkiin?
Jos tämä olisi todellinen merkki, niin jako tapahtuu sitten kovin valikoivasti.
Mitä mieltä olette?
Entäpä jos tällainen kuuro tulisi seurakuntaanne ja alkaisi puhua kielellään, niin kuka sitä ymmärtää? Mutta jos olisi tulkitsija mukana, niin seurakunta voisi ottaa osaa tämän kuuron rukoukseen. Entäpä jos tulkitsijaa ei olisi, niin varmasti syntyisi seurakuntaan epäjärjestys, jos hän rukoilisi siitä huolimatta jota kukaan ei ymmärtäisi. Näin ollen on parempi, että hän on hiljaa, tahi ei viittoisi, vaan rukoilisi Jumalaa sydämessään.
Entäpä jos kuuroja olisi monia, kaikki yhtä aikaa haluaisi puhua, siitä ei kukaan saisi selvää, vaan on parempi, että 2 tahi kolme korkeintaan ja siinä pysyisi tulkki mukana, ainakin jotenkin.
Näin seurakunta saisi yhtyä rukoukseen näiden kuurojen kanssa.
Otin näin maanläheisen esimerkin tähän keskusteluun mukaan, koska se toimii hyvin esimerkkinä.
Jatketaanko tästä?