http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id71617.html
...eli Haloska ehdottaa naisyrittäjille enemmän tukia erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ilmeisesti siis enemmän kuin "miesyrittäjille".
Ilmeisesti miehet osaavat hoitaa sitten kasvun ja kansainvälistymisen jo nyt tarpeeksi hyvin, ja jotenkin yrittäjä"järjestelmä" "sortaa" naisia tässä, jos naisilla on tuille enemmän tarvetta?
Itse näkisin, että naisyrittäjille olisi kasvun ja kansainvälistymisen sijasta miehiä enemmän syytä tukea vaikkapa sijaisten työllistämistä - ymmärtääkseni esim. naisyrittäjän on hankala perustaa perhettä. Siinä vaiheessa ihan aidosti mielestäni tukea tarvittaisiin.
Muutoin mielestäni yritystuet vääristävät kilpailua noin yleensä, niin nais- kuin miesyrittäjienkin kohdalla.
Tuo on mielenkiintoinen juttu, että naistoimitusjohtajat ovat kymmenen prosenttia kannattavammissa yrityksissä kuin miesyrittäjät keskimäärin. Tässä olisi mielenkiintoinen longitudinaalisen tutkimuksen paikka, jossa olisi syytä tutkia:
a) onko kannattavuus kasvanut juuri naistoimitusjohtajan aikana?
b) ottavatko naiset esim. kannattavuuslukujen kannalta epäkiitollisien saneerattavien yritysten johtopaikkoja vastaan siinä missä miehet?
c) mikä on kannattavuuden mittari? (sitä ei tuossa kerrota - onko se esim. kannattavuus per liikevaihto, kannattavuus per työntekijä tms?)
Minulla itselläni on teoria, että naisten sijoittuminen kannattaviin yrityksiin johtuu siitä, että pätevällä ja johtotehtäviin halukkaalla naistoimitusjohtajalla on nykyisin enemmän kysyntää kuin miehellä (kyllä vain, näin olen kuullut, kun pätevistä on kyse), ja he voivat vähän valitakin mihin haluavat johtelemaan :-)
Mutta on mielenkiintoista, että on ihan oikeita yrittäjiä ja sitten olisi naisyrittäjiä, joita pitäisi tukea "enemmän" (kuin niitä muita). Jännä asetelma.
...eli Haloska ehdottaa naisyrittäjille enemmän tukia erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ilmeisesti siis enemmän kuin "miesyrittäjille".
Ilmeisesti miehet osaavat hoitaa sitten kasvun ja kansainvälistymisen jo nyt tarpeeksi hyvin, ja jotenkin yrittäjä"järjestelmä" "sortaa" naisia tässä, jos naisilla on tuille enemmän tarvetta?
Itse näkisin, että naisyrittäjille olisi kasvun ja kansainvälistymisen sijasta miehiä enemmän syytä tukea vaikkapa sijaisten työllistämistä - ymmärtääkseni esim. naisyrittäjän on hankala perustaa perhettä. Siinä vaiheessa ihan aidosti mielestäni tukea tarvittaisiin.
Muutoin mielestäni yritystuet vääristävät kilpailua noin yleensä, niin nais- kuin miesyrittäjienkin kohdalla.
Tuo on mielenkiintoinen juttu, että naistoimitusjohtajat ovat kymmenen prosenttia kannattavammissa yrityksissä kuin miesyrittäjät keskimäärin. Tässä olisi mielenkiintoinen longitudinaalisen tutkimuksen paikka, jossa olisi syytä tutkia:
a) onko kannattavuus kasvanut juuri naistoimitusjohtajan aikana?
b) ottavatko naiset esim. kannattavuuslukujen kannalta epäkiitollisien saneerattavien yritysten johtopaikkoja vastaan siinä missä miehet?
c) mikä on kannattavuuden mittari? (sitä ei tuossa kerrota - onko se esim. kannattavuus per liikevaihto, kannattavuus per työntekijä tms?)
Minulla itselläni on teoria, että naisten sijoittuminen kannattaviin yrityksiin johtuu siitä, että pätevällä ja johtotehtäviin halukkaalla naistoimitusjohtajalla on nykyisin enemmän kysyntää kuin miehellä (kyllä vain, näin olen kuullut, kun pätevistä on kyse), ja he voivat vähän valitakin mihin haluavat johtelemaan :-)
Mutta on mielenkiintoista, että on ihan oikeita yrittäjiä ja sitten olisi naisyrittäjiä, joita pitäisi tukea "enemmän" (kuin niitä muita). Jännä asetelma.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"eli Haloska ehdottaa naisyrittäjille enemmän tukia erityisesti kasvuun ja kansainvälistymiseen."
"ymmärtääkseni esim. naisyrittäjän on hankala perustaa perhettä. Siinä vaiheessa ihan aidosti mielestäni tukea tarvittaisiin."
Puhutaanko eri asiasta, josta yksi ei johtaisi toiseen?
Sitten muuten niasjohtoisten yritysten kannattavuustuloksista. Yleinen tulkinta on ollut se, että naiset käyvät läpi kovemman seulan kuin miesvastaavat.
Kuka on muuten Haloska? Mielenkiintoinen sanavalinta sinulta.
...lisätä yleensä esim. äitiyden mahdollistamista myös naisyrittäjille (vrt. naistyöntekijöille), kuin puhua yleensä lisätuista kaikille naisyrittäjille.
Asia on selvä kuin päivä.
Tuosta linkistä käy selville, ketä kuvasin haloska-termillä, mikäli lukaisit.
miksi sanoit "haloska".
...maanläheisestä pressaskasta voinee käyttää maan- ja kansanomaisia lempinimiä. Vrt. "urkki", "manu" ja "mara".
Olen myös tietysti käyttänyt "tarsku"-nimikettä, samoin kuin "sahtivaaria" joskus kun se on sopinut maran kohdalta kyseeseen.
Eikös ole hienoa, että lintukotoisissa demokratioissa voi maan "äiteestä" käyttää semmoisia maanläheisiä lemppareita puhekielessä - vai pitäisikö juuri darskun kohdalla olla mielestäsi virallisempi?
Olen käsittänyt, että -ska/ä sukuniemen perässä tarkoittaa aina naista, joka on jonkun kanssa naimissa, jolloin viitataan hänen aviomieheensä. Näin ollen nimityksesi koskien presidentti Haloseen ei ollut mitenkään perusteltua. :)
Sanamuotuoa käytetään myös naisiin kohdistuen silloinkin, kun jostain syystä halutaan väheksyä kyseistä naista. Mikä onkin aika mielenkiintoista, eikö vain?
...mielestäni jo ihan nimensä pohjalta sopii haloska-lemppari paremmin kuin vaikkapa tuomiojaska.
oman halusi väheksyä. Mutta edelleen se on mielenkiintoista miksi se katsotaan väheksyvänä määritteenä ylipäätään. :)
Tai, kyllähän me sen tiedämme.
Enpä tiedä väheksyykö Nari Tavjaa vaiko ei mutta omalta osaltani täytyy sanoa että nolompaa pvessan tapaista meillä ei ole ennen ollutkaan.
Seuraavna pvessan pallille vielä neiti Erkki Tuomioja niin kaikki hyvin ja loputkin suomen uskottavuudesta on mennyttä.