Tällä tulee käsitellä monia Lapuaa koskevia asioita. Seinäjoki-Oulu radan uudistustöiden alussa suoritetaan myös mittavat uudistustyöt Lapuan keskustassa. Lisätään tietojamme ja aloitetaan historiasta.
Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.
Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissain yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.
Historia
Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo 1863–64 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere - Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta.
Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:
* 1882: Haapamäki – Seinäjoki
* 1883: Seinäjoki – Vaasa
* 1885: Seinäjoki – Kokkola
* 1886: Kokkola – Oulu – Toppila
Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.
Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.
Sähköistys
Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:
* 1975: (Toijala) – Tampere – Parkano – Seinäjoki
* 1981: Seinäjoki – Kokkola
* 1983: Kokkola – Oulu
* 2001: Tuomioja – Raahe
Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä.
Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissain yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.
Historia
Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo 1863–64 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere - Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta.
Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:
* 1882: Haapamäki – Seinäjoki
* 1883: Seinäjoki – Vaasa
* 1885: Seinäjoki – Kokkola
* 1886: Kokkola – Oulu – Toppila
Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.
Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.
Sähköistys
Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:
* 1975: (Toijala) – Tampere – Parkano – Seinäjoki
* 1981: Seinäjoki – Kokkola
* 1983: Kokkola – Oulu
* 2001: Tuomioja – Raahe
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän lapualla pysähdy junat enää tai muutama, mutta pian ei niitäkään.Tervetuloa Kauhavalle :D
Seinäjoelle
Tammikuussa 1986 asemalta lähtenyt "lättähattu", ja
Seinäjoen suunnasta tullut tavarajuna yhteen nykyisen
maasillan itäpuolella. Veturi kaatui ulkorakennuksen
päälle ja tuhosi lukiolaisen Teemu Mäen taidetta. VR
maksoi niistä korvauksen.
Tavarajunan veturimiehistö pelastui hyppäämällä siltojen välissä ulos.
Lapuan junaturma tapahtui 6. joulukuuta 1986. Helsingistä Ouluun matkalla ollut erikoispikajuna EP 57 Lapponia suistui raiteilta saapuessaan Lapuan asemalle, noin 23 kilometriä Seinäjoelta lähdön jälkeen. Onnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä, junassa oli noin 200 matkustajaa ja junamiehistön jäsentä. Onnettomuus tapahtui lauantai-iltana kello 20.23.
Juna saapui Seinäjoelle kello 20.00, jossa siihen vaihtui veturimiehistö. Juna lähti Seinäjoelta noin kello 20.09.
Aiemmin onnettomuuspäivänä kova tuuli ja runsas lumisade haittasivat junaliikennettä Seinäjoen pohjoispuolella.
Sekä Lapponian veturinkuljettaja että koneapulainen ilmeisesti tulkitsivat esiopastimen näyttämän opasteen väärin, sillä juna jatkoi matkaansa nopeudella 140 km/h.
Juna ohjautui ratapihan eteläpään vaihteissa vasemmalle ja putosi kiskoilta. Veturin etummainen teli pysyi kiskoilla, mutta takimmainen teli putosi kiskoilta heti toisen vaihteen sivuuttamisen jälkeen. Kaikki junan seitsemän vaunua putosivat kiskoilta, mutta pysyivät pystyssä.
Onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita osatekijöitä oli useita. Niistä tärkeimpänä on pidettävä poikkeuksellista liikennetilannetta Lapualla, jolloin kaikki junat jouduttiin ajamaan hitaiden (35 km/h) vaihteiden kautta. Normaalisti onnettomuusjuna EP 57 sivuutti Lapuan pysähtymättä pääraidetta pitkin nopeudella 120 km/h.
Rautatiet muuttivat ihmisten elämää, ja niistä tehtiin elokuvia, lauluja. Kuuntele: Yle.elävä arkisto jukeboksi.
Kupletisti Matti Jurva oli 1930-luvun ykkössuosikki. Hän teki yli neljä sataa levytystä, joista monet ovat edelleen suomalaisen iskelmän klassikoita.
Matti Jurva (1898–1943) hallitsi suvereenisti 1930-luvun humoristista levytuotantoa.
Monet hänen lauluistaan ovat ajankohtaiskupletteja, joissa kommentoidaan jazztanssien, radion, veikkauksen, kylpylöiden yms. kaltaisia muoti-ilmiöitä.
Parhaiten elämään on jäänyt pula-ajan tunnuslaulu ”Tullaan tullaan”. "Hei hulinaa Helsinki" kuvailee pääkaupungin vauhdikasta viihde-elämää.
1930-luvun lopulla Jurva teki joukon muistetuimpia levytyksiään. Niihin kuuluvat "Viipurin Vihtori", "Savonmuan Hilima",”Savotan Sanni”ja ”Pohjanmaan junassa”. Sota-aikana syntyi vielä viimeinen klassikko "Kaunis Veera".
Vuonna 1983 tehdyssä haastattelussa laulaja ja orkesterinjohtaja Eugen Malmstén muistelee kollegaansa. Jurvan improvisointi levytystilaisuuksissa kulutti uhkaavasti äänitysvahoja mutta toi tulkintaan ainutlaatuista vapautuneisuutta.
Montako kertaa henkilöjunat pysähtyy nykyään Lapualla vuorokaudes? Ainaki 7 kertaa?
Pitää lähteä, jotta voi palata. Kiinalainen viisaus.
Ei voi tuntea kotiinpaluun riemua jos ei ole lähtenyt.
Kaksoisraide keskustaan asti.
Ja Ideaparkiin asti.
Tuttuja tapaamaan ja syömään.