Millaista käytänössä sodan aikaan mustan pörssin kauppa oli?
Eikö se ollut aika moraalitonta touhua samalla, kun osa kansaa näki nälkää ja joutui sotimaan rintamalla?
Eikö se ollut aika moraalitonta touhua samalla, kun osa kansaa näki nälkää ja joutui sotimaan rintamalla?
Vastaukset 21
Vanhimmat
4.4. MUSTA PÖRSSI JA SALAKAUPPA
Talvisodan aikana ei mustan pörssin kauppiaita ollut yksinkertaisesti siitä syystä, että heitä ei olisi vallinneessa tilanteessa suvaittu. Talvisodan henki oli voimakas kaikkialla. Jatkosodan aikana tilanne oli jo toinen ja mustan pörssin kauppa kukoisti. (Kallioniemi 1998: 26) Syynä mustan pörssin syntyyn oli pula elintarvikkeista ja kaikista perustarvikkeita aina sukkalangasta hehku-lamppuun. Kansa oli tottunut korkeampaan elintasoon ja syömään muutakin kuin perunaa ja suolasilakkaa. Monet rikastuivat mustan pörssin avulla muiden kustannuksella eikä se tehnyt hyvää yhteisavun hengelle. Mustasta Pörssistä sai melkeinpä mitä vain halusi. Sieltä sai myös monia laillisesta kaupasta kadonneita elintarvikkeita ja tavaroita. Se vaati vain rahaa. Hinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin laillisessa kaupassa. Kun rahan arvo aleni sodan jatkuessa, ei aina edes raha riittänyt, vaan vastineeksi oli annettava viinaksiakin. Joillakin mustan pörssin tuottajilla oli rahaa niin paljon, että he eivät sitä enää lisää tarvinneet. Joidenkin laskelmien mukaan sodan aikana noin kolmannes viljoista ja rasvasta päätyi kuluttajien pöytään mustan pörssin kautta. (Kallioniemi 1998: 107) Hamstraus, keinottelu, salakuljetus ja kaikenlainen epärehellisyys liittyen ruokatavaroihin olivat ikäviä tosiasioita. Ei auttanut, vaikka maanviljelijöiden oli luetteloitava joka ainut sika, lehmä, lammas ja vielä kanatkin. Kyllä he aina keksivät jonkun piilon, jossa kasvatettiin sikaa salakauppaa varteen. Poliisit tarkastivat junia ja linja-autoja. Tarkastuksissa löydetyt luvattomat elintarvikkeet takavarikoitiin ja hamstraaja sai sakot. Sekään ei huomattavasti vähentänyt salakuljetusta, sillä ihmiset tulivat ovelammiksi ja häikäilemättömämmiksi. Ruumisautossa, ambulanssissa ja lastenvaunuissa kuljetettiin suuria ruokamääriä. Haaparannasta salakuljetusliigat toimittivat viinaa, tupakkaa ja kahvia, jotka vaihdettiin voihin ja läskiin. Voi ja läski taas myytiin kiskurihinnoilla eteenpäin. Postissa kulkivat ruokapaketit, jotka lapun mukaan sisälsivät kirjoja ja kenkiä. (Seppälä 1997) Kauppiaat myivät saamiaan elintarvikkeita tiskin alta omille tutuille vakio-asiakkailleen saaden korvaukseksi hieman paremman hinnan.
http://koti.mbnet.fi/siivola/talous.htm
-Ei auttanut, vaikka maanviljelijöiden oli luetteloitava joka ainut sika, lehmä, lammas ja vielä kanatkin. Kyllä he aina keksivät jonkun piilon, jossa kasvatettiin sikaa salakauppaa varteen-.
tosi mukavata. Rahhoo tuli ovista ja ikkunoista. Sosialistit anelivat sian sivua. En antanut.
Sain vapautuksen rintamalta kun särki päätä niin kovin pelkkä ajatus ammuskelusta. Piti sika antaa lahtarille. Vieläkin harmittaa.
Sodan aikana monet viljelijät vapautettiin palveluksesta.
Varmaan järkevää, mutta moni huomasi siinä helpon raon sekä piileskellä kotinurkissa että käyttää tilannetta hyväkseen.
Ja tosiaan moraalitonta touhua se oli, vaikka moraaliton touhu on aika lievä ilmaisu.
Maanpetturuutta ehkä paremmin?
ruveta välittömiin rankaisutoimiin. Mitä ehdotat?
Mutta, jos haluat alkaa rankaisemaan, kyselepä näiltä joiltain palstalle kirjoittelevista, jotka maanpetturuudesta usein puhvat, mikä olisi heidän mielestään sopiva rangaistus?
Ehkä vaikkapa Seppo Hietanen osaa vastata, hän on tarjonnut niin monille saunan taka taluttamista ja vastaavia, että ehkäpä hänen lakikirjastaan löytyy vastaus sinullekin?
Voi oli kovaa valuuttaa silloin mustassa pörssissä ja sillä sai vaihdettua jopa mekkokretonkia tiskin alta.
Voita säästeltiin niille, joilla oli vara maksaa ylihintaa, ei siinä sen kummemmasta ollut kyse.
Köyhien kysellessä kaupasta voita sanottiin, ettei ole, kun sitä pimitettiin rikkaille ylihintaan myytäviksi.
sunnuntailounaaksi. Maksoi 25 ekkeriä kilo, mikä voi joillekin kansalaisille olla "melko paljon".
Mikä on muuttunut? Maailman sivu toiset ovat olleet paremmin toimeentulevia kuin toiset.
Mutta eikö ole aika arveluttavaa, että sodan aikana keplotellaan noin?
Ehkä se on maailman sivu ollut sellaista, mutta kannattaisi sitten ottaa tuollainenkin toiminta huomioon ennen kuin nimetään tietty ryhmä rehellisiä ihmisiä maanpettureiksi, punikeiksi ja epäkelvoiksi kansalaisiksi joidenkin Seppo Hietasten toimesta.
Näiden punikeiksi haukuttujen isät olivat samaan aikaan rintamalla, kun suojeluskunnan ampumaharjoituksissa rauhan aikana ravanneet isäntämiehet selittivät suu vaahdossa, kuinka juuri heidän panoksensa kotirintamalla on niin tärkeä, että heidät on vapautettava rintamapalveluksesta.
Meni ampumaharjoitukset hukkaan, kun pupu loikki pöksyyn tosipaikan tullen.
tämän epäkohdan korjaamiseksi. Puristella nyrkkiä perstaskussa vai?
Sitäpaitsi ei tainnut se sodanajan vähäinenkään elintarvikehuolto toimia ilman maaseudun ihmisten ponnistuksia elintarvikkeiden tuottamiseksi rintamalle ja kaupunkeihin.
Ajattelin tuoda tuollaisenkin näkökannan esiin, kun joillain on mielestäni kovin mustavalkoinen näkökanta asioihin.
Elintarvikehuolto ja mustan pörssin kauppa on ihan eri asioita.
mihinkään mutta ajattelin vielä kysäistä musta- valkomieheltä, että eri ihmisetkös ne sitä ruokahuoltoa teki kuin möi tavaraa mustaan pörssiin?
Se on jo uutta historian tulkintaa a'la jorkkikkorhonen.
Ruokahuollosta vastasi tietysti ne, jotka ruokaa tuottivat.
Mutta kuten jo on todettu, vaikka joka kanakin oli luetteloitu, salakauppaankin tuottaja onnistui kasvattamaan ruokaa, josta otettiin kalliimpi hinta.
Ei tämä ole uutta historiaa, ei edes uutta historian tulkintaa.
>Joillakin mustan pörssin tuottajilla oli rahaa niin paljon, että he eivät sitä enää lisää tarvinneet. Joidenkin laskelmien mukaan sodan aikana noin kolmannes viljoista ja rasvasta päätyi kuluttajien pöytään mustan pörssin kautta.
Kyllä myös moni kaupungin virkamies- ja työläisperhe kasvatti jossain salaa kanaa tai sikaa, eikä ilmoittanut siitä elintarvikehuoltolautakunnalle.
Pistivät sitten sian omiin suihinsa, vaikka se olisi kuulunut jakaa muiden suomalaisten kesken. Härskeimmät kaupunkilaiset jopa myivät läskikimpaleita ystävilleen.
Olisi Suomen sitä sotimistaan kannattanut hillitä, kun vanha raja lähestyi.
Tai mistäpä sitä tietää, olisko tuo toiminu, mutta olishan tuota voinut kokkeilla.
Suurin osa suomalaissotilaista oli maatalojen isäntiä ja poikia, kuten itse väestöstäkin heidän osuutensa oli.
Maatilat olivat enimmäkseen naisten, vanhusten ja lasten hoidossa. Elintarvikepula johtui pitkälle juuri tästä, että tilanhoidossa kokeneet ja fyysisesti vahvat isännät joutuivat olemaan rintamalla.
Sinä juuri myönnät nyt sen, että sodan aikana maaseudulla harjoitettiin toimintaa, joka ei päivänvaloa siedä.
Tuossahan oli puhe virkamies- ja työläisperheiden kaupungeissa kasvattamista kesäpossuista ja -kanoista.
Ennen kaikkea musta pörssi oli paljon muutakin kuin vain elintarvikkeiden kauppaa. Salaa myytiin myös kankaita, kenkiä, kahvia, tupakkaa, jne., joiden myyntiin nimenomaan kaupunkilaiset olivat erikoistuneet.
Maaseudun mustaa pörssiä en kiellä. Mustassa pörssissä myytiin ja ostettiin erilaisia tuotteita niin maalla kuin kaupungeissakin.
Kaupungeissa kasvatettiin elikoita korkeintaan omaan suuhun.
Maalla taas niitä kasvatettiin omaan suuhun, lailliseen kauppaan ja laittomaan kauppaan.
Kaupungeissakaan ei olisi tarvinnut kasvattaa omaan suuhun kanoja, jos maalaiset olisivat myyneet kasvattamansa otukset laillisesti eivätkä ahneuttaan kasvatelleet salaa niitä rikkaimmille ihmisille myydäkseen.
Maallahan kai olisi ollut otollisemmat olosuhteet isänmaallisesti pitää koko maan ruokahuollosta huoli kuin kaupungeissa, jotka nyt alkujaankin ovat huonoja paikkoja maatalouden harjoittamiseen, varsinkin, kun kaupunkeja vielä pommittivat.