Sairaat maksavat kovan hinnan
terveyspalvelujen yksityistämisestä
Ovatko arvoisat kansanedustajat tietoisia siitä, että Suomessa bruttokansantuotteesta käytetään terveysmenoihin vähemmän kuin rikkaiden sijoittajien verottomiin osinkoihin?
Suomen hallitus on huolehtinut siitä, että lääketehtaiden osakkeisiin sijoittavat hankkivat sairaiden kustannuksella verottomia tuottoja. Hallitus ei ole huolehtinut siitä, että sairaat saisivat asianmukaista hoitoa nopeasti ja lääkkeitä siedettävään hintaan. Lääketehtaat perivät kehitys-, palkkaus- ja raaka-ainekulut suoraan sairailta ja ylihinnoittelemalla uudet lääkkeet 10 vuodeksi.
Esim. vanhusten alzheimer-lääkkeet maksavat 100 € - 150 € kuukaudessa. Nämä lääkkeet estävät valkuaisen kerääntymisen aivosoluihin ja siten lääkkeet estävät vanhusten dementoitumisen. Kymmenen vuotta lääketehtaat perivät lääkkeiden tutkimus-, tuotekehitys- ym. kustannukset sairailta vanhuksilta ja samaan aikaan maksavat huikeita sijoitustuottoja rikkaille sijoittajille.
Suomea pienemmät terveyskustannukset ovat OECD-maista ainoastaan Irlannilla, Puolalla ja Slovakialla. Suomi ei ole sivistysvaltio. Suomi ei huolehdi sairaista kansalaisistaan. Suomessa terveysmenot ovat pienentyneet kaikkia muita teollisuusmaita eniten.
Suomessa julkinen terveydenhuolto on ajettu ahdinkoon ja verorahoista maksetaan yhä lisääntyvään yksityiseen terveyshuoltoon sijoittavien verottomat tuotot.
Tämä ei ole oikeuenmukaista. Tähän on kansanedustajien puututtava kovalla kädellä - mikäli ovat kansan edustajia eivätkä rikkaiden sijoittajien edustajia.
terveyspalvelujen yksityistämisestä
Ovatko arvoisat kansanedustajat tietoisia siitä, että Suomessa bruttokansantuotteesta käytetään terveysmenoihin vähemmän kuin rikkaiden sijoittajien verottomiin osinkoihin?
Suomen hallitus on huolehtinut siitä, että lääketehtaiden osakkeisiin sijoittavat hankkivat sairaiden kustannuksella verottomia tuottoja. Hallitus ei ole huolehtinut siitä, että sairaat saisivat asianmukaista hoitoa nopeasti ja lääkkeitä siedettävään hintaan. Lääketehtaat perivät kehitys-, palkkaus- ja raaka-ainekulut suoraan sairailta ja ylihinnoittelemalla uudet lääkkeet 10 vuodeksi.
Esim. vanhusten alzheimer-lääkkeet maksavat 100 € - 150 € kuukaudessa. Nämä lääkkeet estävät valkuaisen kerääntymisen aivosoluihin ja siten lääkkeet estävät vanhusten dementoitumisen. Kymmenen vuotta lääketehtaat perivät lääkkeiden tutkimus-, tuotekehitys- ym. kustannukset sairailta vanhuksilta ja samaan aikaan maksavat huikeita sijoitustuottoja rikkaille sijoittajille.
Suomea pienemmät terveyskustannukset ovat OECD-maista ainoastaan Irlannilla, Puolalla ja Slovakialla. Suomi ei ole sivistysvaltio. Suomi ei huolehdi sairaista kansalaisistaan. Suomessa terveysmenot ovat pienentyneet kaikkia muita teollisuusmaita eniten.
Suomessa julkinen terveydenhuolto on ajettu ahdinkoon ja verorahoista maksetaan yhä lisääntyvään yksityiseen terveyshuoltoon sijoittavien verottomat tuotot.
Tämä ei ole oikeuenmukaista. Tähän on kansanedustajien puututtava kovalla kädellä - mikäli ovat kansan edustajia eivätkä rikkaiden sijoittajien edustajia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kokoomuksen tavoite. Sen lempilapsi, kun kauniisti sanotaan. Se on on ollut yksityistämässä terveydenhoitoa oikein urakalla. Demarit ovat antaneet asian valua kuin hiekan sormien välistä. Ei se koske kansanedustajan palkkatasolla eläjää eli ns. eliittiä, mistä syystä kosketus todelliseen elämään katoaa.
Nouseeko kansalaisten terveys kohisten,
kun hoitajien palkat nousevat kohisten
pilviin - vai löytyiskö ratkaisu
hyvään hoitoon jostain muusta
kuin pelkistä palkankorotuksista.
Pitäisi varmaankin alan ihmisten
miettiä, koska kuulostaa siltä,
että mm. tarpeettomia leikkauksia
tehdään aikamoinen määrä,
ja mitä kaikkea epäkohtia
löytyikään, kun alkoi oikein
tutkimalla tutkimaan.
Tutkipa sinäkin mikä on todellinen
tilanne tänä päivänä Suomessa.
Alla vaikka aloitusteksti,
netistähän löytyy lisää
tarpeellista tietoa:)
"Rämettynyt järjestelmä
Myös Suomen terveydenhuollossa on paljon parannettavaa. Tuottavuus laskee vuosi vuodelta, vaikka resursseja lisätään jatkuvasti.
”Tilanne on hälyttävä. Suomen järjestelmä on kokonaisuutena aika rämettynyt ja epätasa-arvoinen”, sanoo Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.
”Hoitokäytännöt ja seuranta vaihtelevat valtavasti. Tilanne ei ole täysin käsissämme.”
Hänen mukaansa
>kunnissa ja
>kaupungeissa
>ei ole tarkkaa tietoa eri potilasryhmien
hoitojen tarpeesta
ja
niiden kustannuksista.
”Kunnat eivät yksinkertaisesti tiedä,
mihin rahat menevät.
Eikä hoitojen tuloksista saada tietoja,
koska meillä ei ole minkäänlaista
seurantajärjestelmää”, Hanhijärvi sanoo."
Kilpailu ja laatu
Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa nopeimmin kilpailuttamalla palveluja ja
tarjoamalla potilaille erilaisia vaihtoehtoja.
Kilpailuttaminen EI ole ristiriidassa tasa-arvon ja hoidon laadun kanssa.
Kilpailun ja markkinahintojen tuominen terveydenhuoltoon ei tarkoita sitä,
että yksityiset palvelut asetettaisiin julkisten edelle vaan sitä,
että niiden tehokkuutta mitataan avoimilla menetelmillä.
Näin voidaan arvioida, mikä sairaala toimii tehokkaasti ja mikä ei.
Tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Hollannissa.
>Monet klinikat ja sairaalat ovat yksinkertaisesti menettäneet potilaansa,
koska ihmiset eivät halua huonoa hoitoa.<
Toimiva terveydenhuolto EI ole kiinni yksinomaan siihen käytetystä rahamäärästä
vaan myös siitä,
kuinka viisaasti varat käytetään.
Miten terveydenhoitopalveluja voidaan tehostaa kilpailuttamalla?
Oikeus määräsi erään tamperelaisen hoitokodin palkkaamaan yli 100 hoitajaa lisää erään hoitajan tekemän kantelun johdosta. Hoitajan mukaan hoitoresurssit olivat henkilöstöpulan vuoksi ala-arvoiset ja avunsaajat jäivät näin heitteille.
Miten mielestäsi kyseisen hoitokodin terveydenhuoltoa ja hoivaa olisi voitu kilpailuttamalla parantaa.
Oikeuden mielestä paras ja ainoa keino oli palkata yli sata hoitajaa lisää.
Koska Suomessa terveydenhuolto on annettu yksityisen pääoman ja sijoittajien temmellyskentäksi, pitää lailla säätää normit minimihoidon turvaamiseksi.
Hoitotakuun lisäksi pitää säätää laki, joka määrää montako hoitajaa on palkattava esim. 50 potilasta tai vanhusta varten. Lakisääteisesti on myös määrättävä lääkärien määrät sekä kokeneisuus. Yhtäaikaa päivystämässä ei saa olla pelkästään opiskelijoita tai sijaisia.
Kun yksityiset sijoittajat käytännössä päättävät hoidon laadusta, tulokset ovat karmeita. Sairaat eivät saa asianmukaista hoitoa, vanhukset jätetään heitteille, puhumattakaan terveyskasvatuksesta tai ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta, mikä myös kuuluu terveyspalveluihin.
Syömishäiriöisille ym. riippuvuussairauksista kärsiville on järjestettävä asianmukaista hoitoa. Syömishäiriöisten klinikoita ja ennaltaehkäisevää työtä on tehostettava, mikä ei sekään todennäköisesti tapahdu kilpailuttamalla.
Miten käy niille sairaille ja vanhuksille, joilla ei ole mahdollisuuksia maksaa mainostamiasi "markkinahintoja"? Markkinahinnat ovat korkeita, koska sijoittajien on saatava kilpailukykyinen tuotto sijoittamalleen pääomalle.
Kerropa Suomesta esimerkki sairaalsta, joka olisi menettänyt potilaansa huonon hoidon takia ja nimenomaan sen vuoksi, koska hoitoa ei ole kilpailutettu?
Terveydenhuoltoon tarkoitettuja rahoja ei pidä käyttää rikkaiden terveydenhuoltoon sijoittamien voittojen maksimointiin - vaan ja ainoastaan terveydenhuoltoon.
Sairaiden on saatava ajanmukaista hoitoa ja parhaita lääkkeitä. Lääketutkimukseen on satsattava, ei lääketehtaiden osakkeisiin sijoittaneiden voittojen maksimointiin.
Ehkäpä sinun kannattaisi lukea se vanha kirja: Rahat tai henki (olikohan kirjoittaja Saara Finne), jotta ymmärtäisit mistä kirjoitat.
Mitähän pitäisi tehdä
Kirjoittanut: Suomen terveydenhuollossa 8.10.2007 klo 16.44
Nouseeko kansalaisten terveys kohisten,
kun hoitajien palkat nousevat kohisten
pilviin - vai löytyiskö ratkaisu
hyvään hoitoon jostain muusta
kuin pelkistä palkankorotuksista.
Pitäisi varmaankin alan ihmisten
miettiä, koska kuulostaa siltä,
että mm. tarpeettomia leikkauksia
tehdään aikamoinen määrä,
ja mitä kaikkea epäkohtia
löytyikään, kun alkoi oikein
tutkimalla tutkimaan.
Tutkipa sinäkin mikä on todellinen
tilanne tänä päivänä Suomessa.
Alla vaikka aloitusteksti,
netistähän löytyy lisää
tarpeellista tietoa:)
"Rämettynyt järjestelmä
Myös Suomen terveydenhuollossa on paljon parannettavaa. Tuottavuus laskee vuosi vuodelta, vaikka resursseja lisätään jatkuvasti.
”Tilanne on hälyttävä. Suomen järjestelmä on kokonaisuutena aika rämettynyt ja epätasa-arvoinen”, sanoo Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.
”Hoitokäytännöt ja seuranta vaihtelevat valtavasti. Tilanne ei ole täysin käsissämme.”
Hänen mukaansa
>kunnissa ja
>kaupungeissa
>ei ole tarkkaa tietoa eri potilasryhmien
hoitojen tarpeesta
ja
niiden kustannuksista.
”Kunnat eivät yksinkertaisesti tiedä,
mihin rahat menevät.
Eikä hoitojen tuloksista saada tietoja,
koska meillä ei ole minkäänlaista
seurantajärjestelmää”, Hanhijärvi sanoo."
SUOMEN KUVALEHTI:
26.6.2007 10:39:14
"Rahat katoavat mustaan aukkoon"
Kuopion yliopiston tutkimuksen mukaan Suomen terveydenhuollossa on paljon ylikapasiteettia.
Helmikuussa 2007 Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox sanoi Suomen Kuvalehdessä
eurooppalaista terveydenhuoltoa rahat nieleväksi mustaksi aukoksi.
Kuopion yliopistossa tehtävän terveydenhuollon HumanRe-resurssitutkimuksen tuloksien mukaan
Suomen terveydenhuollossa on laajaa ylikapasiteettia.
Esimerkiksi leikkauksista 30-40 prosenttia on sellaisia, joista ei ole hyötyä potilaalle.
Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että terveyskeskuksissa on kaksi tai kolme kertaa enemmän henkilöstöä ja
virkoja kuin tarvittaisiin. Sairaalapaikkojakin on viisituhatta liikaa. (STT)
SK:ssa 7/2007 Pat Cox etsi terveydenhuoltoon uusia toimintamalleja,
jotta rahat riittäisivät väestön ikääntyessä: Kilpailuttaminen säästää kustannuksia
Asian kääntöpuoli on kuitenkin se, että terveydenhuollon henkilökunta on pitkään valitellut uupumusta ja
resurssipulaa. SK:ssa
26.6.2007 11:01:49
Kilpailuttaminen säästää kustannuksia
SK 7/2007: Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox etsii terveydenhuoltoon uusia toimintamalleja, jotta rahat riittäisivät väestön ikääntyessä.
Teksti Teppo Tiilikainen
"Rahat katoavat mustaan aukkoon. Emme tiedä, käytetäänkö ne tehokkaasti tai mitä niillä loppujen lopuksi saamme”, Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox puuskahtaa.
Hän kuvaa ”mustalla aukolla” eurooppalaisen terveydenhuollon tilaa. Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, ja koko järjestelmä uhkaa ajautua kriisiin. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä, ellei toimintaa tehosteta. Se on vaikeaa, koska varojen käytöstä ei ole tarkkaa tietoa.
Coxin mukaan tilanne on hankalin Saksassa, Italiassa sekä itäisen Keski-Euroopan uusissa EU-maissa. ”Ongelma kaatuu käsiin siellä aikaisemmin kuin muualla. Mutta kyllä tämä koskettaa koko Eurooppaa.”
Irlantilainen Cox ajaa työkseen Euroopan terveydenhuollon uudistamista. Hän isännöi viime viikolla Finlandia-talossa Sitran järjestämää kansainvälistä konferenssia, jossa etsittiin uusia keinoja terveyspalveluiden tehostamiseksi. Konferenssi liittyi pari vuotta sitten EU:ssa käynnistettyyn hankkeeseen, jonka puuhamiehenä Cox on ollut alusta alkaen.
Coxin mukaan kustannusten kasvuun on monia syitä. Uudet hoitokeinot, tekniikka ja tutkimus maksavat. Ihmiset elävät vanhemmiksi, ja elämän loppupuolella terveyspalveluiden tarve on kaikkein suurin.
”Me emme saa nostaa käsiä pystyyn ja ryhtyä vain säästämään. Meidän on kehitettävä uusia keinoja, jotta resurssit saadaan järkevämpään käyttöön”, Cox sanoo.
Kilpailu ja laatu
Coxin komitea on laatinut neljä raporttia, jotka hän luovutti viime tiistaina Brysselissä EU:n komissiolle. Hänen mielestään terveydenhuoltoa voidaan tehostaa nopeimmin kilpailuttamalla palveluja ja tarjoamalla potilaille erilaisia vaihtoehtoja. Hän korostaa, ettei kilpailuttaminen ole ristiriidassa tasa-arvon ja hoidon laadun kanssa.
”Kilpailun ja markkinahintojen tuominen terveydenhuoltoon ei tarkoita sitä, että yksityiset palvelut asetettaisiin julkisten edelle vaan sitä, että niiden tehokkuutta mitataan avoimilla menetelmillä. Näin voidaan arvioida, mikä sairaala toimii tehokkaasti ja mikä ei”, Cox sanoo.
Hänen mukaansa tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Hollannissa. ”Monet klinikat ja sairaalat ovat yksinkertaisesti menettäneet potilaansa, koska ihmiset eivät halua huonoa hoitoa.”
Cox korostaa, ettei toimiva terveydenhuolto ole kiinni yksinomaan siihen käytetystä rahamäärästä vaan myös siitä, kuinka viisaasti varat käytetään. EU-maat kuluttavat terveydenhuoltoon lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi kuuluu 7,5 prosentilla säästäväisimpiin maihin, mutta sen järjestelmä ei silti ole huonoimmasta päästä.
Tehokkuutta voidaan parantaa myös uudella teknologialla. Cox korostaa tässä yhteydessä kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Euroopan maat voisivat ottaa nykyistä enemmän oppia toisistaan, jotta parhaat menetelmät saataisiin laajempaan käyttöön.
Aktiiviset potilaat
Cox puhuu myös ”potilaiden aktivoimisesta”. Se tarkoittaa, että ei tyydytä pelkkiin lääkeresepteihin, vaan potilaat ohjataan läheiseen yhteistyöhön lääkäreiden ja terveydenhoitajien kanssa.
Suomessa tätä kokeillaan parhaillaan kakkostyypin diabeetikoille. Potilaille annetaan lääkkeiden lisäksi tietoa heidän sairaudestaan. Heihin pidetään jatkuvasti yhteyttä ja heitä valmennetaan, jotta he pystyvät elämään paremmin sairautensa kanssa.
Cox kiirehtii EU-maita panostamaan myös sähköisiin tietokantoihin. Jos kaikkien potilastiedot olisivat sähköisessä arkistossa, eri lääkkeiden toimivuutta voitaisiin seurata reaaliaikaisesti. Se karsisi tehokkaasti turhia kustannuksia.
”Nykyisin potilas saa lääkäriltä reseptin, mutta lääkkeiden tehoa ei seurata kunnolla. Kun potilas muuttaa muualle tai vaihtaa työpaikkaa, hän joutuu jonkin toisen lääkärin vastaanotolle, eikä tämä tiedä mitään aikaisemmista hoidoista. Tämä on iso ongelma”, Cox sanoo.
Hänen mukaansa sähköisessä terveydenhuollossa on edetty pisimmälle Tanskassa. Potilaiden tiedot on talletettu kansalliselle palvelimelle, jossa ne ovat lääkärien nähtävissä. Kullakin potilaalla on oma pin-koodinsa, jonka avulla hänen tietonsa löytyvät järjestelmästä.
”On hämmästyttävää, ettei tällaista järjestelmää ole pystytty luomaan aikaisemmin. Eurooppalaisessa talouselämässä käytetään laajalti korkeatasoista tietotekniikkaa, mutta terveydenhuollossa me emme vielä elä informaatioyhteiskunnassa.”
Rämettynyt järjestelmä
Myös Suomen terveydenhuollossa on paljon parannettavaa. Tuottavuus laskee vuosi vuodelta, vaikka resursseja lisätään jatkuvasti.
”Tilanne on hälyttävä. Suomen järjestelmä on kokonaisuutena aika rämettynyt ja epätasa-arvoinen”, sanoo Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.
”Hoitokäytännöt ja seuranta vaihtelevat valtavasti. Tilanne ei ole täysin käsissämme.”
Hänen mukaansa kunnissa ja kaupungeissa ei ole tarkkaa tietoa eri potilasryhmien hoitojen tarpeesta ja niiden kustannuksista.
”Kunnat eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin rahat menevät. Eikä hoitojen tuloksista saada tietoja, koska meillä ei ole minkäänlaista seurantajärjestelmää”, Hanhijärvi sanoo.
Terveyskirjasto netissä
Hanhijärven mukaan tehokkuutta voitaisiin parantaa järkeistämällä hoitoja siten, että parhaiksi todettuja käytäntöjä ryhdyttäisiin soveltamaan kaikkialla.
”Tämä on hyvin yksinkertainen asia. Terveydenhuollon tasoa voidaan nostaa tällä tavoin merkittävästi”, hän sanoo.
Potilaita yritetään aktivoida osallistumaan hoitoon niin sanotun terveyskirjaston avulla. Sitran ja lääkäriseura Duodecimin lahjoittama tietokanta on nykyisin kaikkien suomalaisten saatavilla internetissä.
Kysymyksessä on kansankielinen versio Duodecimin kirjastosta, jota lääkärit käyttävät päätöksenteon tukena. Potilaat voivat hakea sieltä oireisiinsa liittyviä tietoja, jonka jälkeen he voivat keskustella paremmin lääkärien kanssa.
Hanhijärven mukaan terveyskirjasto on löytänyt nopeasti käyttäjänsä.
”Kirjastossa oli miljoona käyntiä ensimmäisen viikon jälkeen. Sen suosio on ollut meille valtava yllätys.”
Terveyskirjastosta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa entistä yksilöllisempi. Kansalaiset saavat sinne oman asiakaskortin, johon kerätään reaaliaikaisia tietoja heidän terveydentilastaan. Ne ovat myös lääkärien nähtävissä vastaanotolle tultaessa.
Onkohan Brysselin päätöksentekijöille tehty tarkoitushakuista tutkimusta entisen puhemiehen toimesta? Ehkäpä Mr. Cox'in tutkimusten lisäksi kannattaa tutkia myös muita tutkimuksia, eritoten suomalaisia. Oma järjesten käyttö ja kokemusperäinen tieto ei myös ole pahitteeksi.
Kirjoitat kilpailusta ja laadusta...
ja se meitä sairaita hymyilyttää,
ei kun itkettää, ei kun hymyilyttää....
Ei tässä tutkimustietoa lukiessa tiedetä, itkeäkö vaiko nauraako.
Kilpailu ja laatu
Coxin komitean mukaan terveydenhuoltoa voidaan tehostaa nopeimmin kilpailuttamalla palveluja ja tarjoamalla potilaille erilaisia vaihtoehtoja. Hän korostaa, ettei kilpailuttaminen ole ristiriidassa tasa-arvon ja hoidon laadun kanssa.
Terveydenhuollon tehtävä on potilaiden parantaminen ja/tai hyvinvointi - ei kustannustehokkuus. Ei "sairauteen sijoittaneiden" voittojen maksimointi kilpailuttamalla.
Onko "yksityinen puoli" yksityistä terveydenhuoltoa, jos sitä tuetaan verorahoin ja vieläpä enemmän kuin yleistä puolta?
Mitkä ovat ne mittarit, joilla tuloksia tuotos/panos -ajattelun mukaisesti, mitataan terveydenhuollossa?
Kuinka monta sairasta nopeasti (aikaraja) parannetaan?
Kuinka monta kuollutta saadaan pois kuluja lisäämästä - julkisella puolella?
Kuinka monta kuolevaa saadaan pidettyä hengissä, jotta voidaan rahastaa yksityisellä puolella?
Kuinka monta hoitamatta jätettyä resurssien puutteessa yleisellä puolella?
Kuinka monta erikoishoitoa saanutta - ja millä kriteereillä ja millä maksukyvyllä?
Kuinka monta pienituloista on saanut tarvitsemaansa erikoislääkärin palvelua?
Montako virhediagnoosia tehty?
Montako väärää lääkitystä määrätty erikoislääkärien puutteen vuoksi?
Mitä kansantauteja on pystytty minimoimaan?
Miten voi suomalaisten diabetes, sydäntaudit, verenpainetaudit, masennus, selkäsairaudet, entäs hampaat ja silmät?
Miten yksityinen puoli tekee kansanterveystyötä?
Suomessa potilaat maksavat lääkkeistä paljon enemmän kuin muissa EU-maissa, vaikka suomalaisilla on tunnetusti heikko ostovoima.
Suomessa potilaat maksavat yksityisistä terveydenhuoltopalveluista sekä lääkkeistä ylihintaa (mainitsemaasi markkinahintaa), josta KELA korvaa erittäin pienen osan.
Lääkkeiden hinnoittelu on lisäksi erittäin epäoikeudenmukaista ja riippuu sairaudesta, minkälaista korvausta on mahdollista saada. Pitkäaikaissairaat maksavat harvemmin lääkkeitä tarvitsevien korvauksia. Nykyinen lääkekorvausjärjestämä on epätasa-arvoista eikä se, että apteekissa tarjotaan edullisempaa vaihtoehtoa ole tehnyt korvausjärjestelmästä oikeudenmukaista. Nykyinen korvausjärjestelmä suosii - ei potilaita - vaan lääketehtaiden osakkeisiin sijoittaneita.
"Rahat katoavat mustaan aukkoon".
Suomessa katoaa verorahoja "mustaan aukkoon" eli sairauteen sijoittavien kukkaroon enemmän kuin kunnallisiin terveyspalveluihin. OECD:n tutkimusten mukaan muissa Euroopan maissa tilanne ei ole yhtä paha.
Kuopion yliopiston HumanRe-resurssitutkimuksen tuloksen mukaan Suomen terveydenhuollossa on laajaa ylikapasiteettia...
Onko ylikapasiteettia yksityisellä vai yleisellä puolella? Yleisellä puolella tuskin turhaan leikataan. Kuukausia kestävien leikkausjonojen hoitajat huolehtinevat siitä.
Esimerkki kapasiteetista: kunnan terveyskeskuksessa sama gynekologi ottaa vastaan potilaita sekä yksityisellä puolella että yleisellä puolella samassa tilassa. Aikaa varattaessa on muistettava sanoa haluaako yksityiselle vai yleiselle, muuten ajanvaraus tehdään automaattisesti yksityiselle puolelle, siellä on sitä kapasiteettia...
Yleisellä puolella gynekologille pääsy kestää useita viikkoja, ja kapasiteettia puuttuu ainakin yhden gynekologin verran. Yksityiselle puolelle samalle gynekologille (markkinahintaan, mikä on liikkaa pienituloiselle) pääsee heti.
Gynekologin hoitotapahtuma tapahtuu samoissa tiloissa, ajanvarauksen gynekologille suorittaa sama terveyskeskuksen yleisellä puolella työskentelevä henkilö.
Kaupungin sairaalassa ortopedi leikkaa, koko muun leikkausjonon ohittaneen suonikohjut, yksityisesti heti. Tehokasta yksityispotilaalle - tehotonta yleisen puolen leikkausjonossa jonottaville.
Onko tämä moraalisesti oikein?
Onko tämä sitä tehokkuutta ja/tai kilpailuttamista sairaan kustannuksella, jota nämä ahneet ja itsekkää kuuluttavat.
Mitä Euroopan parlamentissa tuumattaisiin tästä suomalaisesta käytännöstä? Sama lääkäri laskuttaa yksityishoidosta huimia summia terveyskeskuksen suojissa? Sama lääkäri jonotuttaa yleisen puolen asiakkaita ja ottaa maksavat, yksityisen puolen asiakkaat heti vastaan.
Suomalaisen sairaanhoidon yleisen puolen erittäin suuri ongelma on erikoislääkäreiden puuttuminen terveyskeskuksista. Erikoislääkärien saamiseksi terveyskeskuksiin pitäisi saada yhteiskunnalta lisää verorahaa. Ehkä yksityislääkärien tukeminen verorahoin pitäisi lopettaa, jotta erikoislääkäreitä saadaan julkiselle puolelle.
Se olisi tehostamista ja hyvää terveydenhoitoa.
Yleislääkärit eivät osaa diagnosoida ja/tai määrätä hoitoa sairauksiin, jotka vaatisivat erikoistuneen lääkärin työpanosta. Ehkäpä terveyskeskuslääkäri (oma lääkäri) tietää potilaansa maksukyvyn eli että ei kannata kirjoittaa lähetettä kalliille erikoislääkärille, vaan yrittää hoitaa itse. Ehkä ammattiylpeys - kyllä minä osaan - estää lähetteen kirjoittamisen.
Potilaan pitäisi saada erikoislääkärin hoitoa myös yleisellä puolella aina kun hän tarvitsee ja vaatii.
Kovin tehokasta ei ole yleisen puolen käytäntö resurssipulan vuoksi, että pelkästään lähetteen vuoksi joutuu menemään ensin terveyskeskuslääkäriin ja sitten lähetteen kanssa erikoislääkärille.
On totta, että netin terveyskirjastot ovat hyödyllisiä ja niiden käyttö on yleistynyt myös ikä-ihmisten keskuudessa. Jokaisessa terveyskeskuksessa pitäisi olla mahdollisuus käydä tarkastamassa netistä tietoa lääkityksestä ja sairaudesta. Olisi hyödyllistä tietää lääkkeiden sivuvaikutukset ja hinta, ennen apteekkiin menoa.
Duodecimin tutkimusten mukaan turhat lääkärilläkäynnit ovat vähentyneet, kun potilaat etsivät tietoa sairauksiinsa netistä. Vastaavasti taas välttämättömät ja tarpeelliset, hoitoa vaativat sairauskäynnit ovat lisääntyneet. Ehkäpä tulevaisuudessa potilaat osaavat katsoa netistä vaatiiko sairaus erikoislääkäriä ja toivottavasti silloin saamme erikoislääkärin palvelut myös yleisellä puolella.
Netin terveyskirjastot ovat osa sitä hyödyllistä ja tehokasta itsepalvelua, joka lisääntyy terveydenhuoltopuolella. Toivottavasti sairauksien ennaltaehkäisyn itsepalvelu lisääntyy myös samaan tahtiin. Yksityinen terveydenhuolto ei tuota ennaltaehkäisevää terveyspalvelua - se kun veisi bisnekseltä pohjaa pois.
Onkohan missään muussa EU-maassa samanlaista epätasa-arvoista ja resursseja vievää terveydenhuoltojärjestää kuin Suomessa, Mr. Cox?
Suomen yksityinen terveydenhuolto ja yleinen terveydenhuolto pannaan kilpailemaan keskenään tuottavuudesta? Yksityinen on niin kallista, että siihen ei monellakaan pienituloisella ole varaa. Pienituloisten sairaiden hoito jää puolitiehen, kun yksityisellä puolella ei ole erikoissairaanhoitoa.
Yleisellä puolella on pulaa sairaista eli siis markkinahintaa maksavista asiakkaista, jotka vaativat huippuosaamista, hyvää palveluja ja vaihtavat palveluntarjoajia, jonoja yksityisille ei ole ja erikoislääkärit hoitavat rikkaat hienosti saadakseen pitää rikkaat asiakkaansa.
Terveyspalvelujen suhteen suomalaiset eivät jakaannu - sairaisiin ja terveisiin, vaan hyvin hoidettuihin (rikkaisiin) ja hoitamatta jääneisiin tai huonosti hoidettuihin (köyhiin).
Padadoksi on se, että köyhät maksavat tutkimusten mukaan huonosta terveydenhuollosta enemmän kuin rikkaat.
Rikkailla on työterveydenhuoltonsa (yhteiskunnan tukema), on vakuutuksensa (verovähennyskelpoiset) jne.
Mitähän Euroopan parlamentin entinen puhemies sanoisi suomalaisten sairaiden kahdenlaisesta kohtelusta? Hymyilyttäisikö - vai itkettäisikö Mr. Cox'ia?
Aktiiviset potilaat
NYt pitäisi jo alkaa puhumaan > ”potilaiden aktivoimisesta”.
Se tarkoittaa, että ei tyydytä pelkkiin lääkeresepteihin,
vaan potilaat ohjataan läheiseen yhteistyöhön lääkäreiden ja terveydenhoitajien kanssa.
Potilaille kuuluu antaa tänä päivänä, kun elämme vuotta 2007 > lääkkeiden lisäksi tietoa heidän sairaudestaan.
Potilaisiin kuuluu pitää jatkuvasti yhteyttä ja valmentaa heitä, jotta he pystyvät elämään paremmin sairautensa kanssa.
Eli sähköiset tietokannat käyttöön, kiitos.
Jos kaikkien potilastiedot olisivat sähköisessä arkistossa,
eri lääkkeiden toimivuutta voitaisiin seurata reaaliaikaisesti.
Se karsisi tehokkaasti turhia kustannuksia.
”Nykyisin potilas saa lääkäriltä reseptin, mutta lääkkeiden tehoa ei seurata kunnolla.
Kun potilas muuttaa muualle tai vaihtaa työpaikkaa,
hän joutuu jonkin toisen lääkärin vastaanotolle,
eikä tämä tiedä mitään aikaisemmista hoidoista.
TUO on iso ongelma.
Potilaiden tiedot >kansalliselle palvelimelle, jossa potilaat ovat lääkärien nähtävissä.
Kullakin potilaalla > oma pin-koodinsa,
jonka avulla hänen tietonsa löytyvät järjestelmästä.
*Terveydenhuolto ja informaatioyhteiskunta* - herää kysymys elämmekö vielä tuossa, > jos emme > eikö pitäisi alkaa elämään !
taitavat nämä pellet saada itselleen osakkeiden lisäksi yksityiseltä sektorilta ikuisen ja ilmaisen terveydenhuoltopassin...mutta onneksi he eivät silti elä ikuisesti....se olisi kansalle liian kova rangaistus!
Nämä pellet jatkavat Lipevä Lipposen Paavon tietä...pettämisen linjaa!
Vaalit ovat liian kaukana...kansa taas unohtaa kuka pettää ..aina....
Suomen tervedenhuollosta on tehty keinottelijoiden kultakaivos.
Kansaneläkelaitos osallituu verorahoilla yksityisten palvelusten kustannuksiin.
Näin julkisen terveydenhuolloin rahoittamiseen jää vuosi vuodelta entistä vähemmän.
Terveyskeskuksissa ei ole erikoislääkäreitä eikä erikoissairaanhoitoa. Jonot erikoislääkärille, mikäli lähetteen sattuu saamaan, ovat pitkät. Yksityiselle kyllä pääsee heti, erikoislääkärit ovttavat kaikki jonot ohittavia omia yksityispotilaitaan terveyskeskusten tiloissa ja kunnan sairaaloissa. Muta hinta on kova. Siihen ei pienituloisilla ole varaa, kun ei ole vakuutuksia ... eikä työterveyshuoltoa.
Vuosina 1992 - 2003 Suomen terveysmenot ovat eniten vähentyneet verrattuna muihin teollisuusmaihin.
Suomi käyttää enemmän verorahaa yritysten omistajien osinkoihin kuin terveydenhuoltoon.
Suomessa pienituloiset joutuvat maksamaan kalliit yksityislääkäripalkkiot, joista sairausvakuutus korvaa surkean vähän.
Hyvätuloiset käyvät yksityislääkäreillä vakuutustensa turvin. Työterveyshuolto on verovaroin tuettua ja hyvin ansaitsevien saatavilla.
Kun tervedenhuolto yksityistetään, se merkitsee sitä, että sairaiden kukkarolle tulevat yksityiset sijoittajat, jotka haluavat maksimoida voittonsa. Näin terveyspalvelut kallistuvat ja verovaroja joudutaan yhä enenevässä määrin käyttämään sijoittajien voittoihin.
Terveydenhuollon julkisen sektorin kehittämistyö, sairauksien ennaltaehkäisytyö, mielenterveystyö, kansanterveystyö jne. ovat asioita, jotka jäävät hoitamatta. Ne kun eivät tuota riittävästi voittoja sairauksista hyötyville lääketehtaiden osakkaille, Suomen Terveystalo Oy:n osakkaille, Lääkärikeskusten osakkaille jne.