Tunnistatteko itsessänne, jotain primitiivisiä pelkoja ja kuinka toimitte tämän pelon poistamiseksi/estämiseksi?
Minä olen aikoinani pelännyt Jumalan kaikkiallle ylettyvää valvovaa silmää , perisyntiä, josta seurasi suuri syntisyyden/avuttomuuden tunne(joka vaurioitti elämääni pitkään ja joskus valitettavasti vieläkin). Jumalan tuomiota,demoneja, jne.
Sitten näitä pienempiä juttuja kuten kummituksia, mustaa kissaa, tikapuiden alta kulkemista jne.
Jos meni vähän aikaa mukavasti niin piti varmistaa ettei mitään ikävää tapahdu koputtamalla maalaamatonta puuta jne.
Kyseenalaistamaan nuo pelot lopultakin opetti.
Nuo nimeäni pelot ovat nykyisin menneisyyttä, mutta kyllä joskus valtaa hurja pelontunne enkä pysty sitä analysoimaan, mistä se tulee valitettavasti näin on. Vai johtuisiko siitä, että ihminen tuntee välillä itsensä niin avuttomaksi tässä raadollisessa julmassa maailmassa. Sitä valitettavasti en tällä hetkellä osaa varmasti sanoa?
Tässä Tieteen kuvalehdessä ollevassa kirjoituksessa pohjustusta tälle aloitukselleni!
>>Juuret ihmisen peloissa
Nykyajan valistuneiden ihmisten taikauskoisten käsitysten taustalla on yksinkertaisesti pelko. Kun on kysymys yliluonnollisista asioista, joita ei voi selittää järjellä, ihminen on taipuvainen päätymään helppoon ratkaisuun: varmistamaan näennäisesti turvallisuutensa ja tyynnyttämään levottomuutensa noudattamalla perinteitä, joiden mielekkyyttä hän ei kyseenalaista. Sivistyksen pintakiillon alta löytyy usein -järjettömästi toimiva- vaistoihminen, joka ei uskalla hylätä sinänsä perustelemattomia, ilmeisen kritiikittömästi omaksumiaan käyttäytymismalleja.
Taikausko määritellään tavallisesti käsitykseksi, että yliluonnollisia olentoja ja voimia voidaan hallita tietyillä, yleensä rituaalimaisilla menettelytavoilla, mm. taioilla, niin, että ne joko pysyvät kurissa tai auttavat ihmistä. Määritelmän taustalla on käsitys, että ihmisellä on ensisijaisesti pelosta johtuva tarve hallita paranormaaleja ilmiöitä.
Uskomusperinne on säilynyt elinvoimaisena paljolti siksi, että ihmiset, jotka uskovat johonkin yliluonnolliseen, kiinnittävät yleensä huomiota vain niihin seikkoihin, jotka voi tulkita osoitukseksi ilmiön olemassaolosta. Sen sijaan he sivuuttavat asiat, jotka vievät pohjan uskomukselta.>>
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=925
Minä olen aikoinani pelännyt Jumalan kaikkiallle ylettyvää valvovaa silmää , perisyntiä, josta seurasi suuri syntisyyden/avuttomuuden tunne(joka vaurioitti elämääni pitkään ja joskus valitettavasti vieläkin). Jumalan tuomiota,demoneja, jne.
Sitten näitä pienempiä juttuja kuten kummituksia, mustaa kissaa, tikapuiden alta kulkemista jne.
Jos meni vähän aikaa mukavasti niin piti varmistaa ettei mitään ikävää tapahdu koputtamalla maalaamatonta puuta jne.
Kyseenalaistamaan nuo pelot lopultakin opetti.
Nuo nimeäni pelot ovat nykyisin menneisyyttä, mutta kyllä joskus valtaa hurja pelontunne enkä pysty sitä analysoimaan, mistä se tulee valitettavasti näin on. Vai johtuisiko siitä, että ihminen tuntee välillä itsensä niin avuttomaksi tässä raadollisessa julmassa maailmassa. Sitä valitettavasti en tällä hetkellä osaa varmasti sanoa?
Tässä Tieteen kuvalehdessä ollevassa kirjoituksessa pohjustusta tälle aloitukselleni!
>>Juuret ihmisen peloissa
Nykyajan valistuneiden ihmisten taikauskoisten käsitysten taustalla on yksinkertaisesti pelko. Kun on kysymys yliluonnollisista asioista, joita ei voi selittää järjellä, ihminen on taipuvainen päätymään helppoon ratkaisuun: varmistamaan näennäisesti turvallisuutensa ja tyynnyttämään levottomuutensa noudattamalla perinteitä, joiden mielekkyyttä hän ei kyseenalaista. Sivistyksen pintakiillon alta löytyy usein -järjettömästi toimiva- vaistoihminen, joka ei uskalla hylätä sinänsä perustelemattomia, ilmeisen kritiikittömästi omaksumiaan käyttäytymismalleja.
Taikausko määritellään tavallisesti käsitykseksi, että yliluonnollisia olentoja ja voimia voidaan hallita tietyillä, yleensä rituaalimaisilla menettelytavoilla, mm. taioilla, niin, että ne joko pysyvät kurissa tai auttavat ihmistä. Määritelmän taustalla on käsitys, että ihmisellä on ensisijaisesti pelosta johtuva tarve hallita paranormaaleja ilmiöitä.
Uskomusperinne on säilynyt elinvoimaisena paljolti siksi, että ihmiset, jotka uskovat johonkin yliluonnolliseen, kiinnittävät yleensä huomiota vain niihin seikkoihin, jotka voi tulkita osoitukseksi ilmiön olemassaolosta. Sen sijaan he sivuuttavat asiat, jotka vievät pohjan uskomukselta.>>
http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?d=157&a=925
Vastaukset 30
Vanhimmat
Rupesin kyselemään mistä nämä opetetut pelot on kotoisin ja kuka hyötyy siitä, että ihmiset pelkää ja on toisten opetusten/uskomusten vallassa?
Harvat ne ihmiset on joiden kanssa näitä on voinut pohtia! Tosi harvat. Ikääkin jo on.
Kun vastauksia en saanut(puheenaihe vaihdettiin tai jotain muuta vastaavaa)aloin lukea yhä enemmän, vaikka siitä saakka kun olin opppinut lukemaan ahmin kirjoja.
Lukea, pohtia ja kysyä miksi?
Pelottelu on varmaan yksi yksinkertaisimpia keinoja pitää lapset kurissa. Mun serkku joutui vahtimaan usein pikkusiskoaan. Kaveri pelotteli siskonsa möröillä niin, että pikkusisko ei uskaltanut kiivetä portaita ylös vintille, eikä karannut. Isoveli pääsi helpommalla. Minun äiti kielsi menemästä junaradalle ja höysteeksi sanoi syyttävästi, että poliisi pidätttää ja antaa isot sakot. Sohvan takana piilottelin, kun olin tullut kotiin radan vieressä olevaa polkua pitkin.
Varmaan niillä varhain alotetuilla uskonnollisilla pelotteluilla on varmistettu, että vanhempien tahto täyttyy ja lapsi kasvaa "kunnon kansalaiseksi", vaikkei vanhemmilla olisikaan mitään uskottavuutta kasvattajana. On sillä varmaan ollut joskus yhteiskunnallisestikin merkitystä ihmisten kurissapitämisen keinona.
>>Rupesin kyselemään mistä nämä opetetut pelot on kotoisin ja kuka hyötyy siitä, että ihmiset pelkää ja on toisten opetusten/uskomusten vallassa?>>
Hyvä kysymys. Suuri osa ihmisistä elää nykyään tietämättömyyden ja ristiriitaisuuden vallassa, koska OIKEAA TIETOA on usein vaikea tunnistaa väärän "tiedon" joukosta.
Uskonnollinen maailmankuva puutteineenkin on kuitenkin lähempänä totuutta kuin materialistinen, joka sulkee olemassaolon ulkopuolelle persoonalliset henkiolennot, sielun, "yliluonnollisen", elämän korkeamman tarkoituksen jne.
Materialistinen aivopesu on voimakasta ja usein huomaamatonta, koska se puetaan tieteellisyyden kaapuun (mm tiededokumenteissa).
on tunnetusti kätevä vallankäytön väline. Lasten kohdalla se on sikäli ikävää, että pelottelu saattaa jättää syvät jäljet mieleen. Joulupukki, tontut jumalat ja enkelit ovat olleet keinoja pitää lapset kurissa ja on niitä varmaan muitakin olentoja, joilla lapsia on peloteltu.
Miksi näkymätön henkimaailma olisi jotenkin todellisempaa kuin näkyvä materiaalinen maailma?
...sitä, että miksi mielestäni "uskonnollinen maailmankuva - puutteineenkin - on lähempänä totuutta kuin materialistinen maailmankuva".
Terve arvomaailma perustuu mm. totuudellisuuteen
ja henkisyyteen.
Uskonnollisuuteen (esim. kristinuskoon) kuuluvat mm. seuraavat perusasiat:
1. Ihminen on sielullinen olento ja sielu jatkaa olemassaolon fyysisen kuoleman jälkeen.
2. Ihmiset teoilla ja moraalilla on merkitystä
mm. sielun kehittymisen ja sen tulevaisuuden kannalta.
3. On olemassa fyysistä maailmaa korkeampia ja hienompia maailmoja (=Taivas/Taivaat).
4. Maaplaneetta ja koko aurinkokunta on luotu Korkeamman Voiman/Voimien toimesta.
Materialistisen maailmankatsomuksessa ihminen esineellistetään (muunmuassa tajunta/tietoisuus on materialistisen tieteen mukaan vain korkeasti järjestäytyneen materian ominaisuus, sielua ei ole olemassa, elämällä ei ole fyysistä elämää korkeampaa tarkoitusta jne).
Lopullista ja pysyvää tietoa ei ole olemassa. On vain kehittyvä ja eteenpäin menevä prosessi, jonka eri vaiheet ja puutteet ovat luonnollisia prosessin osiia. Kaikkea (tietoa) ei saa nyt ja heti, eikä tarvitsekaan saada. Malttia, malttia! Kun ymmätää tiedon kehittymistaipumuksen, niin ei tule aivopestyksi mihinkään suuntaan.
Uskonnollinen maailmankuva on aina henkilökohtaisen ja tunnetason todellisuus, eikä sitä pidä korottaa miksikään yleispäteväksi todellisuudeksi.
Jokaisen henkilökohtainen kokemus on todellisuutta, ja jokainen saa muokata todellisuuden mielisekseen, mutta sitä ei kannata pitää minään sellaisena, mitä se ei kuitenkaan ole. Henkilökohtaisia tunnetason todellisuuksia on lukemattoman paljon ja jokainen todellisuus on siinä omassa rajallisessa tilassaan suvereeni, siis jokaisen omassa mielessä. Kunnioittakaamme jokaisen todellisuutta, ja muistetaan myös se, että ehkä se on taidetta tai jotain muuta vähemmän aineellista, tiedettä nyt ei kumminkaan.
pelkohan nyt on kehon varoitussysteemi.
Osa peloista opitaan ja osa on synnynnäistä.
mm. vauva pysähtyy pöydän reunalle, mennessään kohti äitiä vaikka haluaa äidin luo. Tieteen kuvalehdestä tuokin.
Itsellänikin lieviä pelkoja. mm. hämähäkkiin, en koske paljain käsin vaikka Suomessa olevat lajit ei olekkaan ihmisille vaarallisia.
Mutta nämä taikausko jutut peilin hajoamisesta epäonnea, musta kissa tien yli tuottaa epäonnea jne. oliskohan jotain samanlaisia tarinoita vaan kuin joulupukki jne. En keksi ketä hyötyisi noista.
Sen sijaan ihmisten hallitsemisessa pelko on tehokas työkalu. Sodankäynnissäkin kätevä. mm. 9/11 olkoon tästä hyvänä esimerkkinä minkä pakokauhun saivat aikaan vaikka tuhot noin suuressa mittakaavassa oli vähäiset. No länsimaat ovat itse luoneet vanhoilla ja uusilla ryöstöretkillään itse terroristit.
Se mikä on pelottavaa terristipäällikköjen ei tarvitse kuin luvata taivaspaikka neitsyeillä ja nämä päästään sekaisin olevat lähtevät tappamaan itsensä...
Eikö ole aika jännää miten meillä kaikilla on kummallisia pelkoja, jotka olemme sisäistäneet sosiaalisesta ympäristöstämme omaksuneet ne vahvasti tunnetasolla ja sitten ne vaivaavat meitä vielä pitkään aikuisuuteen asti. Joillakin koko elämän ajan.
Tuo hämähäkkipelko oli minussakin vahvana ja voimakkaana vaikuttamassa. Lapsena meille kerrottiin, jos hämähäkin tappaa, joku ihminen kuolee. Muistan kun olin noin 14 minun piti hakea kellarista jotain ja kun kellarin oven aukaisi siellä oven yläkarmin sisäpuolella oli useita hämähäkkejä. Vähän aikaa seisoin ulkopuolella ja keräsin rohkeutta ja sitten äkkiä livahdin sisäpuolelle. Ulostulo oli aivan samanlainen kuin sisäänmeno.
Tuttuja juttuja nuo peilin hajoamiset ja muut. On se todella aika tyrmäävää miten me sisäistämme ja toteutamme ympäristömme tapoja, uskomuksia ym.
Nämä jututhan toimii sukupolvesta toiseen. Tietysti muuttuvat matkan varrella, mutta kuitenkin.
Vajaa viisikymppisenä muutin taas maalle ja huh siinä oli kyllä kestämistä. Meni monta vuotta ennenkuin tunnetasolla pystyin suhtautumaan rauhallisesti hämähäkkeihin ja ymmärtämään kuinka hyödyllisiä ja tarpeellisia ne ovat.
>>Se mikä on pelottavaa terristipäällikköjen ei tarvitse kuin luvata taivaspaikka neitsyeillä ja nämä päästään sekaisin olevat lähtevät tappamaan itsensä...
****
Mä pelkäsin pienenä kuolemaa. Serkkuni kuoli vaativan leikkaukseen jälkeen. Olin silloin 4-5 v., enkä ihan ymmärtänyt, miistä oli kysymys. Vähän sen jälkeen näin ison tulipalon kotini ikkunasta. Oletin, että lapset eivät voi kuolla muuten, kuin karhun syömänä tai tulipalossa.
Muutin nukkumapaikkani kodissani asuneen mummon luo yläkertaan, koska isäni kuorsaus esti minua tarkkailemasta taloon mahdollisesti tunkeutuvia karhuja. Iltaisin nukkumaan mennessä kävin mielessäni läpi poistumisreitit siltä varalta, että sattuisi tulemaan tulipalo. Pimeätäkin pelkäsin aika pitkään. Varmaankin sen vuoksi, että pimeys ei ollut minun aistieni ulottuvissa. Jostain syystä katsoin, että minun on pidettävä itse huoli turvallisuudestani.
Väsymys ja valvominen ja liiallinen alkoholin käyttö voivat aiheuttaa voimattomuuden ja turvattomuuden tunnetta sekä abstraktia pelkoa. Se on kai ihan kemiallisesti selitettävissä oleva juttu. Stressin puutekin syö ihmisen rohkeutta ja voimaa. Jos huomaa, että alkaa kutistua henkisesti ja maailma alkaa tulla vaaralliseksi kannattaa joko lisätä lepoa, tai tehdä fyysisesti rasittavaa työtä. Alkoholin käytön kanssa olen aina varovainen, kun edessä on jotain pelottavaa tai henkisesti vaativaa. Olen lukenut, että alkoholi lisää noradrenaliinin eritystä, mikä aiheuttaa ikäviä fiiliksiä. Illalla nukkumaan mennessä monet asiat vaikuttavat aika työlältä ja pelottaviltakin, mutta aamulla hyvin nukutun yön jälkeen samat asiat ovat melko harmittomia. Siinä taitaa olla kuviossa mukana kortisoli. Sen erityshän on korkeimmillaan juuri ennen tavanomaista heräämisajankohtaa.
Mitä taikauskoisuuteen tulee, niin kyllä maaginen ajattelu vetää puoleensa. Luudalla lentely olisi kerrassaan kivaa. Olisin mielelläni Akvavitix tai Harry Potter tai oikein ammattivelho. Lapsena olin hyvin pettynyt, kun sadut eivät olleetkaan totta. Eipä sen oivalluksen jälkeen sadut enää kiinnostaneet. Itseasiassa haluaisin uskoa kaikenlaisiin samaanimetkuihin yms. Tiettyyn rajaan asti se onnistuukin, mutta sitten tulee ajatus, että jo on aika paksua juttua. Ilokseni näen toisinaan unihallusinaatioita. Ne eivät ole useinkaan kovin pelottavia, vaan enemmänkin kiehtovia.
hyvä itsesuojeluvaisto. Jotain samaa harrastin itsekin, noita "turvatekijöitä". En nukkunut mm. selkä huoneeseen päin, että kukaan ei vie. (joulumuijat veivät lapsia aina joulun aikoihin, niitä pelkäsin),
Eräs hyvä keino pelon voittamiseen on tekeminen, kaikkinainen toiminta, vastuun ottaminen. Fyysisesti raskas työ tekee ihmisestä kuin ihmisestä "normaalimman".
Miten mahtanee maailma maata vaikkapa 10 v. kuluttua, jos työttömiä tulee vain lisää ja lisää ja tekemättömyys synnyttää pelkoja..
Olemme merkillinen kokonaisuus. Jos joku meissä alkaa "klikata" tai puuttuu täysin, koko muu olemus kärsii.
Tuo on kai aika yleinen ilmiö monilla ihmisillä, jopa läpi elämän. Feng Shuissa kai otetaan huomioon juuri tämän tyyppisiä ihmisten enemmän tai vähemmän tiedostamattomia turvallisuus- ja viihtyvyystekijöitä. Esim keittiön olisi hyvä olla sellainen, että ruuan valmistaja näkee huoneen koko ajan. Syntyy kuulemma parempaa ruokaa.
Minun naapurissa asui joskus yksinhuoltajaäiti, joka oli joutunut astman takia pitkäksi ajaksi ilman työtä. Työkkärikin antoi lausunnon, että nainen ei ollut sairautensa ja asuinpaikkansa vuoksi työmarkkinoiden käytettävissä, eikä siis oikeutettu mihinkään työttömyyskorvauksiin. Hänen kotinsa oli sotkuinen, vaikka nainen oli päivät kotona. Kun hän lopulta löysi työpaikan, matot alkoivat paukkua pihalla, ja nainen oli täynnä tarmoa. Osa energiasta oli varmaan työttömyyden aiheuttaman stressin katoamista, mutta toisaalta osa tarpeellisen stressin hyvää tekevää vaikutusta.
Olen ajatellut, että konkreettinen vastus, joka voitetaan esim. työssä antaa voimaa ja epämääräinen vihollinen, jota vastaan ei osaa taistella, kuluttaa ja heikentää.
Olen samaa mieltä. Siinä on se konkreettinen vastus, jonka voi voittaa, ja yleensä työn tuloskin on helposti havaittavissa. Minulle oikea fyysinen työ on monipuolisemmin vahvistavaa, kuin pelkkä liikunta, koska kaipaan niitä työn tuloksena syntyneitä tuotoksiakin.
jutut liittyvät myös kristinuskoon. Rukoile, kumartele, pyydä anteeksi "syntejäsi", niin saatat pelastua. Ihan perusoppeja.
Kai nuo kaikki uskomukset maailmassa perustuvat jonkinlaiseen kuolemanpelkoon ja sitten on kyhäilty yhtä ja toista tarinaa sielusta ja sen kuolemattomuudesta.
Mutta tästä asiasta on mielestäni syytä keskustella perusteellisemmin, varsinkin kun nuo luomisopin kannattajat haluavat nyt vallata koko maailman!
Ja on niin suuri määrä ihmisiä Suomessa ja muualla maailmassa, jotka haluavat levittää sitä omien etujensa/vallan takaamiseksi!
Miten rehellinen riippumaton tieteen tekeminen tulee olemaan mahdollista? Varmaan näiden luomisoppi tieteentekijöiden tulokset ovat sitä todellista tietoa ja riippumattomien tieteentekijöiden tulokset harhauskoisten näpellyksiä.
Muistakaa ne sanoo tahoista riipuen maapallon iäksi 6000 - 10 000 vuoteen.
Noita 6000 vuoden kannattajia taitaa olla suurin osa.
päätä hakkaisi seinään, kun sanoo jollekin aivopestylle koululaiselle, että tiede on se joka tutkii ja tuo todisteita maailman synnystä ja evoluutiosta.
Vastaus on vain, että "mää ainaski uskon jumalaan ja siihe et maapallo on 6000 vuotta vanha, ku kerta nii moni nii sanoo".
Sano tuollaiselle sipsejä ja purilaisia napsivalle lötkölle sitten jotain tiedeohjelmista, tai Dawkinsista, tai Darwinista, tai geeneistä, kun ainoa mikä kiinnostaa on se, mikä on päivän hitti ja "onks nää housut makeet". Ei hyvältä näytä.
>>Kun on kysymys yliluonnollisista asioista, joita ei voi selittää järjellä, ihminen on taipuvainen päätymään helppoon ratkaisuun: varmistamaan näennäisesti turvallisuutensa ja tyynnyttämään levottomuutensa noudattamalla perinteitä, joiden mielekkyyttä hän ei kyseenalaista. Sivistyksen pintakiillon alta löytyy usein -järjettömästi toimiva- vaistoihminen, joka ei uskalla hylätä sinänsä perustelemattomia, ilmeisen kritiikittömästi omaksumiaan käyttäytymismalleja. >>>
Kirkot ja erillaiset uskontokunnat lahkojakaan ei voi unohtaa ovat olleet suurinman osan ihmiskunnan olemassaolon ajasta suuria poliittisia vallankäyttäjiä. Luvataan turvallista ikuista elämää pelottelemalla. Turvallisuutta/pelottelua tarvitaan uskontojen polttoaineeksi ja massojen hallintaan. Massat koostuu yksilöistä. Mitä yksilölle tapahtuu ja miten hän voi elämänsä aikana, sillä ei ole mitään merkitystä.
Tuota pelottelua eri uskontokuntien johtohenkilöt paavit, piispat ja ym. gurut käyttävät hyödykseen ja tuovat niitä esiin jatkuvasti puheissaan. Jos et tee niin tai näin, et ole kelvollinen Jumalan valtakuntaan ja joudut helvettiin ikuiseen kadotukseen.
Kun tuota toistaa jatkuvasti vuosituhannesta toiseen niin siitä tulee yhteisöissä todellinen varma totuus. Ja lisäksi on niiden epävarmojen joukko, jotka ajattelevat kenties nuo asiat ovat sittenkin totta? Tottelevat/alistuvat tulevaisuutensa turvaamiseksi.
Ihmisen turvallisuuden kaipuu on avainsana ihmistä hallittaessa!
Voimmeko edistää yksilöiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa?
http://www.evl.fi/sanasto/selitysK.htm#KIRKKOKURI
Kirkkokuri
Kirkkohistoriasta tunnetaan lukuisia kirkkokurin ylläpitoon liittyviä säännöksiä ja rangaistuksia, jotka olivat pääasiassa häpeärangaistuksia. Nykyinen kirkkolaki ja -järjestys eivät tunne enää kirkkokuriin liittyviä rangaistuksia. Kyse on pikemmin sielunhoidosta kuin kirkkokurista.
Nykyisen kirkkojärjestyksen 4 luvun 2 §:ssä kirkkokurista säädetään seuraavasti:
”Niitä, jotka aiheuttavat pahennusta elämällään ja laiminlyövät kirkon jäsenen velvollisuuksiaan, papin tulee opastaa kristilliseen elämäntapaan. Kirkon tunnustuksen vastaisesti opettavaa kirkon jäsentä kirkkoherran tulee oikaista.”
kannettavaksesi tuo luomisopin/tieteellisen maailmankatsomuksen selittelyt. Maailma on mitä on. Molemmat ovat ehkä oikeassa, vaikka pitkälti kallistun tuohon kehityksen pitkään ajanjaksoon, jolloin kaikki LUOMINEN ON JATKUVAA. Sanoohan Raamattukin sen aivan selvästi: "Katso, minä luon uutta, nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa!" Minusta myös usko on Jumalan luomistyötä ja se, että meidän tulee kertoa siitä, on ihmiselle annettu lähetyskäsky.
En kyllä ymmärrä, mitä tarkoitat "etuudella/vallan takaamisella", kun maailman luomisessa ei ainakaan Jumala tarvitse ihmisiltä valtaa, ei myöskään etuisuuksia, vain uskoa itseensä.
Eri asia on, kun tullaan tieteen puolelle. Siellä huudetaan apurahoja jokaisen solun puntaroimiseen ja - saadaan myös. Jaetaan Nobeleja ja muita kiitoksia, vaikka kaikki tutkijat ovat Jumalan työtovereita. He käyttävät niitä lahjoja, tietoa, taitoa, päätään, jonka Jumala on heille antanut. Moni tiedemies sanoo, saatuaan ideansa, "luotunsa" valmiiksi olevansa vain "heijastusta ja välikappaleita jostakin jumalallisesta. Tuo kiihko ja levottomuus tuntuvat tulevan jostakin salaperäisestä lähteestä, joka sijaitsee ihmisen sisällä, eikä kuitenkaan ole siellä.
Millaisia tunnemyrskyjä ovat kokeneet sellaiset Jumalan työtoverit kuin Rembrandt, Beetboven, Goethe ja monet muut." (suora lainaus kirjasta Perimmäisten kysymysten äärellä Rolf Arnkilin kirjeestä Antti Eskolalle. v. 1962.) Kannattaa lukea epäilijän ja entisen kieltäjän kirjeet.
alkuperä (jota tiäteen kuvalehden artikkeli EI tiedä) on lokakuulta perjantaina 13. vuonna 1307 kun temppeliritarit tuhottiin (julkisena järjestönä). Ja selitys on uskottava! Kun taas uskomustemme kehdossa Babyloniassa luku 12 oli epäonnenluku.
Kyllä perjantain 13. on tositapahtumiin perustuva elokuvasarja!
Niin muuten nykyinen epäonnen päivä oli perjantai 13. juliaanisen kalenterin mukaan. Siirryttäessä gregoriaaniseen kalenteriin hypättiin 9 päivää, joten päivä, joka vastasi juliaanisen kalenterin perjantaita, 13:tta, on nykyään sunnuntai 22. päivä.
Perjantaina 13.7.2007 keihäänheittäjä Tero Pitkämäen heitto osui ranskalaista pituushyppääjää Salim Sdiriä kylkeen.
ja samana päivänä kuoli ihmisiä ympäri maailman kuka mistäkin syystä. Kuten myös edellisenä ja seuraavana päivänä.
voi olla aika kiusallinen elämäntapa. Samoin sivistykseen tms. tukeutuminen. Olen kuullut, että koko elämänsä hyvin tasapainoisesti elävä kristitty ihminen saattaa kuolinhetkelläänkin kokea suurta elämästä luopumisen tuskaa. Saisipa kuolla nukkuessaan, sanon minä, jonka elämä on pitkälti yli puolenpäivän jo elettyä.
Jos tarkoitit, että Jumalpelkosi on/oli primitiivistä, se on varmaan ollut enemmän ulkoisista kuin sisäisistä tekijöistä kiinni. Ympäristölleen lapsi ei useinkaan voi mitään muutosta tehdä. Sisäisiltä peloiltaan lapsi varjeltuu itsesuojeluvaistonsa ja luotettavien aikuisten avulla. Pelot voivat jäädä "asumaan" sisinpääni, mikäli annan mielikuvitukselleni vallan ja lapsihan on mielikuvitusihme!
Tuollainen "kaikkialle ylettyvä valvova silmä", jollaiseksi Jumalan kuvittelit. Etkö koskaan ollut missään vaarassa, ihan yksin ja peloissasi, missä vanhemmat ovat, noihin tilanteisiin Jumalan valvova silmä olisi tuonut helpotusta. Olisit tuntenut olevasi valvottuna ja suojassa.
"pienemmät juttusi" ovat kaikille tuttuja. Ne ovat enemmänkin rituaalisia pelkoja ja aikuisena ne huomaa turhiksi. Joku ihminen saattaa tarvita tällaista pikkuista "jännitystä" ja hänestä saattaa tulla peluri, loputon shoppaaja tai jonkun muun riippuvuuden kanssa elävä.
Minullakin on yksi naurettava pelko, josta en aivan kokonaan ole vieläkään päässyt irti. Olen kysynyt siitä asiantuntijoilta ja kerran olin eräissä testeissä, joista sain paperille tiedon "ei mitään neuroosiin viittaavaa".
Niin, se pelkoni, se on sellainen, että mikäli olisin tällä seudulla aivan yksin, enkä tietäisi, että toisessa huoneessa on ihminen tai esim. vaikka koira ja että naapurissa on liikettä, vaan kaikki olisivat poissa, joutuisin pakokauhun valtaan. Tällaisen pelon on täytynyt kehittyä jo ammoin, sillä olen selvittänyt pelkoani niin monelta puolin, eikä kukaan vielä ole sanonut, mikä sen nimi on. No, se on tietysti paniikkihäiriö...pitkälti kait myös itse kehitelty.
Se minusta. Onneksi naapurit ovat kotona. Koira heiluttaa häntäänsä ja mies torkkuu.
Perisynnin tuomia pelkoja moni kantaa sisimmässään. Emme voi joillekin asioille yhtään mitään, siksi niistä hellityistäkin peloista kannattaa luopua.
koska syntymä ajassani on 666 peräkkäin ja sotussa 13. Pelkäsin olevani antikristus. Myöhemmin ymmärsin että kristinusko on satua ja pelottelua, ja lakkasin pelkäämästä. Sitä myöhemmin tulin vihaiseksi, koska havaitsin että pedon merkki 666 ja 13 epäonnen numero ovat pelkästään kristinuskoon liittyviä taikauskoja. Pervoja lasten pelottelijoita.
>>Tuollainen "kaikkialle ylettyvä valvova silmä", jollaiseksi Jumalan kuvittelit. Etkö koskaan ollut missään vaarassa, ihan yksin ja peloissasi, missä vanhemmat ovat, noihin tilanteisiin Jumalan valvova silmä olisi tuonut helpotusta. Olisit tuntenut olevasi valvottuna ja suojassa.>>>
Kyllä sitä valvovaa silmää tuotiin niissä piireissä pelotteluna! Jumala näkee, kuulee, tietää mitä ajattelet ja teet ja jos et osaa olla Jumalan mieliksi joudut helvettiin ja lisäksi teet mitä teet olet mitä olet. Olet kuitenkin aina hyvin syntinen perkeleisen perisynnin saastuttama. Siinä sitä hyvin pienelle lapselle turvallisuutta.
Kotona ei ehditty uskonnosta eikä muustakaan puhua. Hyvä kun arjen vanhemmat saivat pyöritettyä!
Liian varhain herätysliikkeen seuroissa olin mukana ja toinen mummo ja yksi täti ehtivät kyllä minut pelotella helvetin liekkeihin!
Se jumala minkä lapsena opin tuntemaan oli julma vaatelias tyranni.
Tuo pelkosi, josta puhut johtuisiko se kuitenkin jostain sisimmässäsi piilevästä turvattomuuden tunteesta, joka välillä nousee tietoisuuteesi?
Niin uskon sen kyllä ja kauheaa se on lapselle. Tuo on hyvä ja terve reaktio kun tulit vihaiseksi siitä miten sinua oli peloiteltu.
Kauanko tuo pelko sinua vaivasi ja oletko kokonaan päässyt irti tuosta pelosta?
Ikävä kyllä, että niitä helvettiin heittäjiä on vieläkin joissain piireissä aika paljon valitettavasti.
No tähän loppuun on sanottava, että olen minä joitakin tosi upeita ja mukavia uskiksia tavannut eipä sen puoleen.
olen opiskellut hädissäni eri uskontoja, kunnes sitten löysin erilaisen tarkoituksen sille. Heprealaisen gematrian mukaan 666 tarkoittaa aurinkoa, ja sitten kun mun etunimen numerolooginen vastine on auringonsäde, olen jotakuinkin pystynyt elämään asian kanssa. Kyllä se vieläkin vaivaa vähän, täytyy myöntää. Kauhukseni sitten olen vielä havainnut että nimeni kokonaisarvo on 999. Välillä mietin koska mun ilmestyspäivä tulee.
On hienoa, että olet ottanut selvää asioista ja sivistänyt tuoltakin osalta itseäsi.
Auringonsädehän tuo lämpöä ja valoa maapallolle ilman lämmittäviä auringonsäteitä ja valoa maapallolla ei olisi elämää. Ehkä sinä oletkin valon ja lämmön tuoja toisille ihmisille.
Olen joskus kauan sitten vähän perehtynyt numerologiaan ja muistaakseni siellä ei jäädä noin suuriin lukuihin vaan laskettaisiin 6 6 6=18
ja sitten 1 8=9
Tuo 9 9 9 = 27 ja 2 7=9
Muistankohan oikein tarkoittikohan 9, että vanha hapatus menee pois ja on uuden syntymisen aika.
Ja uusi syntyminen tarkoittaa elämässä vanhan pois panemista ja uuden alkamista.
Erillaisia lukuja on myös valitettavasti käytetty ihmisten nujertamiseen. Toivon sinun muistavan tämän.
Sinun "Ilmestyspäiväsi" voi aivan hyvin tarkoittaa, että löydät itsesi ja auringonsäteiden lailla tuot lämpöä ja valoa muiden ihmisten elämään.
siitä mun pelostani. Saatat olla oikeassa, että tunsin jotain turvattomuutta jo vauvana. Itkin paljon. Isä teki metsätöitä, olisi halunnut nukkua, äiti ei imettänyt. On siinä aineksia ihan tarpeeksi. Molemmat olivat "loppu" kanssani. Sain kuitenkin erinomaisen hyvän vatsan, ei koskaan kipuja, ripuleja tms. migreeni-ihminen sitä vastoin olen. Se on isän perintöä.
On sulla ollut kamalaa. MIKSI, millä OIKEUDELLA lasta voi noin kohdella ja vielä muistat kaiken!
Ei ole kadehdittava osa. En voi ymmärtää ihmisten, vielä vanhojenkin ihmisten mielenliikkeitä.
Herätysliikkeistä ainoastaan lestadiolaisuus on tämänsuuntainen. Tunnen yhden ainoan naisen joka sanoo minua lähimmäisekseen, ei Jumalan terveeksi, kuten ystäviään. Itse tunnen kuuluvani enemmän heränneitten sanoman parissa viihtyväksi. Mutta, tänä päivänä myös tämä "lähimmäiseni" on peruuttanut sanansa ja suostuu oikeaksi ystäväkseni. Hän laulaa Siionin Lauluja ja minä Siionin Virsiä. Kerran, kun kinastelimme, kummalla on parempi laulukirja, löysin meitä molempia yhdistävän SAMAN virren kumpaisestakin kirjasta. Siitäkö riemu syntyi!Joskus toisten ymmärtäminen on aika pienistä asioista kiinni. Tuo yksi virsi teki meistä samaan suuntaan pyrkiviä Jumalan lapsia.
Sanoitkohan koskaan äidillesi, että pelkäät mennä seuroihin? Ehkäpä äidinvaistot olisivat vetäneet sinut seuroista pois. Se tuntuisi luonnolliselta.
Mutta tänä päivänä, sanot selvinneesi moisista syytteistä ja pelotteluista, hyvä niin. On surullista, että sitten ajauduit- totta kai - aivan uudenlaisiin ympyröihin ja nyt olet ponnekkaasti sitä mieltä ja tätä mieltä ja kuitenkin muistat olevasi jotain muutakin mieltä... Kaikkea saa ja voi kokeilla, vaan kaikki ei ole hyödyksi.
Kunhan sukusi virheet eivät toistu ja löydät tasapainon asioitten suhteen, saatat vielä lapsuudestasi iloitakin. Sitä sinulle toivon.
ehkä näin tulee käymään. Astrologisesti ilmestyspäiväni on n. 4,5 vuoden kuluttua. Nujerrusta vastaan vain, antaa mun aurinkoni paistaa täysillä kaikkien iloksi. Kiitos tsempistä!