Tulin miettineeksi millaisia tiedostettuja tai tiedostamattomia "keskustelustrategioita" meillä ihmisillä yleensä on jonkinlaisella epämääräisellä vaikenemis-vaientamis -akselilla ja seuraavat tulivat mieleen. Varmaan jokainen meistä on sortunut ainakin osaan joskus:
- Vaikeneminen, osittainen vaikeneminen
- Aiheen vaihtaminen
- Oman sanoman jatkuva toistaminen
- Asioiden yksinkertaistaminen, mustavalkoinen tarkastelu
- Yleistäminen
- Yksityiskohtaan tms. keskittyminen
- Tarkastelu yhdestä kapeasta näkökulmasta
- Auktoriteettiin tms. viittaaminen tai sellaisen esille marssittaminen
- Syntipukin käyttäminen
- Ihmisen, ihmisryhmän osoitteleminen
- Kirjalliseen lähteeseen tms. viittaaminen sitä lähemmin tarkastelematta
- Tapoihin, perinteisiin yms. vetoaminen
- Huomion siirtäminen persoonaan, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön, sukupuoleen, taustaan, vaatetukseen tms.
- Äänen korottaminen yms.
- Uhkailu, uhkaavan ilmapiirin luominen
- Päälle puhuminen
- Naurunalaiseksi saattaminen (myötänaurajien käyttäminen)
- Halveksunta
- Syyttely
- Syyllistäminen
- Vähättely
- Motiivien epäileminen
- Valehtelu
- Juoruilu, panettelu
- Sanoman muokkaaminen "yleisön" mukaan
- Osatotuudet
- Sanotaan yhtä, tehdään toista
- Tehdään osittain niinkuin on sanottu ja kiinnitetään huomio siihen
- Loukkaantuminen, närkästyminen yms.
- Muu vaientaminen
Näitä "strategioita" soveltamalla saattaa kyllä ns. voittaa keskustelun (politiikassa, yritysmailmassa, yksityiselämässä), mutta usein kaikki osapuolet ainakin jollain tasolla tiedostavat mistä on kyse. Joskus syntyy myös aito keskustelu, jossa toisen näkemystä aidosti tarkastellaan ja omaa näkemystä perustellaan - siinä on se hyvä puoli, että parhaimmassa tapauksessa kehitymme ja opimme jotain uutta. Ihminen on kekseliäs otus.
- Vaikeneminen, osittainen vaikeneminen
- Aiheen vaihtaminen
- Oman sanoman jatkuva toistaminen
- Asioiden yksinkertaistaminen, mustavalkoinen tarkastelu
- Yleistäminen
- Yksityiskohtaan tms. keskittyminen
- Tarkastelu yhdestä kapeasta näkökulmasta
- Auktoriteettiin tms. viittaaminen tai sellaisen esille marssittaminen
- Syntipukin käyttäminen
- Ihmisen, ihmisryhmän osoitteleminen
- Kirjalliseen lähteeseen tms. viittaaminen sitä lähemmin tarkastelematta
- Tapoihin, perinteisiin yms. vetoaminen
- Huomion siirtäminen persoonaan, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön, sukupuoleen, taustaan, vaatetukseen tms.
- Äänen korottaminen yms.
- Uhkailu, uhkaavan ilmapiirin luominen
- Päälle puhuminen
- Naurunalaiseksi saattaminen (myötänaurajien käyttäminen)
- Halveksunta
- Syyttely
- Syyllistäminen
- Vähättely
- Motiivien epäileminen
- Valehtelu
- Juoruilu, panettelu
- Sanoman muokkaaminen "yleisön" mukaan
- Osatotuudet
- Sanotaan yhtä, tehdään toista
- Tehdään osittain niinkuin on sanottu ja kiinnitetään huomio siihen
- Loukkaantuminen, närkästyminen yms.
- Muu vaientaminen
Näitä "strategioita" soveltamalla saattaa kyllä ns. voittaa keskustelun (politiikassa, yritysmailmassa, yksityiselämässä), mutta usein kaikki osapuolet ainakin jollain tasolla tiedostavat mistä on kyse. Joskus syntyy myös aito keskustelu, jossa toisen näkemystä aidosti tarkastellaan ja omaa näkemystä perustellaan - siinä on se hyvä puoli, että parhaimmassa tapauksessa kehitymme ja opimme jotain uutta. Ihminen on kekseliäs otus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aitous taitaa olla hyveesi ja se onkin sitten tärkeää ihmiselämässä.
Joskus kaveripiirissä voidaan jutustella puhtaassa toverihengessä ilman muita ihmisiä.
Mutta oletko tullut ajatelleeksi että tässä keksustelu paratiisissa jos neutralisoidaan pois inhimillisyys ei ole tietoa ollenkaan.
Meitä ihmisiä sitovat monet langat ja vaikutusmahdollisuuksien olemattomuus.
Me olemme kohteina toiminnoille jotka koskevat abstraktisti kaikkia.
Päättäjät toimivat kädet sidottuina, haluja ei kysytä vaan sidoksia ja sidosryhmiä.
Inhimillisesti ottaen kukaan ei ole vapaa, eikä yksikään todellisuus oikeampi toista.
Joskus joetkin pannaan virtaamaan toiseensuuntaan.
Miljoonat odottavat tilaisuuttaan ja kourallinen tulee kertomaan sinulle mikä on sitten oikein.
Oikein ei ole se että on kaksi vastakkaista mielipidettä ja tullaan puoliväliin vastaan.
Oikein ei ole edes oikeudenmukaisuus.
Jokaisella on näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia.
Toisilla vaan on mahdollisuuksia se on oikeudenmukaisuutta.
Kysyppä miten luodaan nuo mahdollisuudet.
Kiitos, ei tällä kertaa. Aiheesta on tultu keskusteltua muualla.
Toistan vain, että ihminen on kekseliäs eläin.
Ninni3 on hauska, luultavasti ikuinen opiskelija.
Kopioi kirjoista toisten ajatuksia ja kysymyksiä, esittää kysymyksiä ominaan mutta kun kysytään ei osaa vastata.
Kiitos kohteliaisuudesta - siis epäilyksestäsi siitä, että kopioin kirjoista (ilmoitan kyllä erikseen silloin kun lainaan kohtia) ja siitä toisestakin kohteliaisuudesta. ; )