Luopiot Saksassa.

L-ä-h-i-m-m-ä-i-n-e-n kirjoitti:

Viimeisenä iltana ennen kuolemaansa Jeesus Kristus sanoi apostoleilleen: ”Koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa. – – Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Joh. 15:19, 20.) Oli siis odotettavissakin, ettei Hitlerin kolmannen valtakunnan kukistuminen lopettaisi tyystin Jehovan todistajien vainoamista Saksassa. Se ei loppunut myöskään siellä, missä kommunistihallitusten asettamat kiellot poistettiin, vaikka ihmiset saivatkin yleensä enemmän henkilökohtaista vapautta. Vaino sai vain toisia muotoja. (2. Tim. 3:12.)

Jehovan kansan entisten vainoojien sijaan nousivat nyt luopiot, jotka alkoivat piestä entisiä kristittyjä tovereitaan (Matt. 24:48–51). Nämä luopiot alkoivat 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa korottaa ääntään, ja heidän valheelliset syytöksensä kävivät lukuisammiksi ja vihamielisemmiksi. Joidenkin television puheohjelmien tuottajat esittelivät luopiot ”asiantuntijoina” Jehovan todistajien suhteen. Jotkut rehelliset ihmiset kuitenkin kysyivät, mitä järkeä oli tuomita todistajia tällaisten entisten tyytymättömien jäsenten lausuntojen perusteella. Erään sellaisen tv-esityksen jälkeen Seuran toimistoon Seltersiin soitti nuori mies, joka selitti, että haastateltu entinen todistaja oli joitakin vuosia aiemmin tutkinut hänen kanssaan Raamattua. Tuo nuori mies oli lopettanut tutkistelun henkilökohtaisista syistä. Mutta nähtyään tv-ohjelman ja tunnistettuaan entisen opettajansa nuori mies oli närkästynyt kovasti ja kysyi: ”Miten hän voi sanoa sellaista? Hän tietää, että se, mitä hän sanoo todistajista, ei pidä paikkaansa.” Tämä johti siihen, että tuo nuori mies alkoi uudelleen tutkia Raamattua, tällä kertaa erään paikalliseen seurakuntaan kuuluvan vanhimman johdolla.

On tietysti monia ihmisiä, jotka uskovat kyselemättä kaiken, mitä he kuulevat televisiosta tai lukevat sanomalehdistä. Nämä tiedotusvälineiden toistuvat hyökkäykset Jehovan todistajia vastaan saivat Seuran valmistamaan 32-sivuisen kirjasen, joka oli tarkoitettu nimenomaan tämän harhaanjohtavan propagandan vastineeksi. Se on nimeltään ”Jehovan todistajat – lähimmäisiäsi. Keitä he ovat?”

Kirjasessa on tosiasioihin perustuvaa aineistoa vuonna 1994 tehdystä tutkimuksesta, jossa oli mukana suunnilleen 146 000 todistajaa Saksassa. Tutkimuksen tulokset kumosivat selvästi monia virheellisiä käsityksiä, joita ihmisillä oli todistajista. Vanhojen naisten uskontoko? Neljä kymmenestä todistajasta Saksassa on miehiä, ja todistajien keski-ikä on 44 vuotta. Sellaisista ihmisistä koostuva uskonto, jotka on aivopesty jo lapsena? 52 prosenttia kaikista todistajista on tullut todistajiksi aikuisina. Uskonto joka hajottaa perheitä? Todistajista 19 prosenttia on naimattomia, 68 prosenttia naimisissa olevia, 9 prosenttia leskiä ja vain 4 prosenttia eronneita, ja näistäkin suuri osa oli eronnut jo ennen todistajaksi tulemistaan. Uskonto joka vastustaa lasten hankkimista? Lähes neljällä viidesosalla naimisissa olevista todistajista on lapsia. Sellaisista ihmisistä koostuva uskonto, joiden älykkyystaso on keskimääräistä alhaisempi? Kolmasosa todistajista puhuu ainakin yhtä vierasta kieltä, ja 69 prosenttia seuraa säännöllisesti aikansa tapahtumia. Uskonto joka kieltää jäseniään nauttimasta elämästä? Kukin todistaja käyttää viikoittain keskimäärin 14,2 tuntia erilaisiin rentoutumismuotoihin. Samalla hän asettaa hengelliset tavoitteet ensi sijalle käyttämällä keskimäärin 17,5 tuntia viikossa uskonnolliseen toimintaan.

Kirjasessa kiinnitettiin erikoishuomiota ”pikku Oliverin” tapaukseen. Pian sen jälkeen kun poika oli syntynyt vuonna 1991, lääkärit totesivat, että hänen sydämessään oli pieni reikä. Aikanaan Oliverin äiti järjesti hänet leikkaukseen ja uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti valitsi sellaiset lääkärit, jotka suostuivat tekemään leikkauksen ilman verensiirtoja. Mutta vastustajat vääristivät kertomuksen tarkoituksenaan tuottaa häpeää Jehovan todistajille. Vielä senkin jälkeen kun leikkaus oli tehty onnistuneesti ilman verensiirtoa, erään sanomalehden kohujutussa annettiin ymmärtää, että Oliverin henki oli hänen ”fanaattisen” äitinsä vastustuksesta huolimatta nyt säästynyt sen ansiosta, että hänelle oli annettu ”pelastavaa verta”. Tuo törkeä valhe kumottiin kirjasessa.

Alkuaan kirjanen oli tarkoitettu vain niille, jotka herättivät kysymyksiä todistajia vastaan esitettyjen valheellisten väitteiden johdosta. Mutta vuonna 1996 sen kansi suunniteltiin uudelleen ja sen takasivulla tarjottiin ilmaista Raamatun kotitutkistelua. Sitä levitettiin koko Saksassa 1 800 000 kappaletta.

Tiedotusvälineille annetaan tosiasioihin perustuvaa tietoa

Samana vuonna otettiin vielä yksi askel vastaukseksi vastustajien itsepintaisiin yrityksiin käyttää tiedotusvälineitä vääristellyn kuvan antamiseen Jehovan todistajista. Walter Köbe nimitettiin puheenjohtajaksi tietopalvelusta vastaavaan komiteaan. Hän selittää: ”Vastustajien käynnistämä suurimittainen kampanja on pakottanut meidät antamaan vastineemme organisoidusti, helpottamaan tiedon saantia.” Otettiin selvää, ketkä pystyisivät hoitamaan tehokkaasti suhdetoimintaa. Heille pidettiin koulutusseminaareja. Maa jaettiin 22 sopivaan alueeseen, ja vuonna 1998 sadat valmennetut tietopalvelun työntekijät huolehtivat tarpeista näillä alueilla. He pyrkivät erityisesti luomaan henkilökohtaisen kontaktin toimittajiin ja lehtimiehiin.

Tämä osasto huolehti myös videon Jehovan todistajat pysyvät lujina natsien hyökätessä esittämisestä yleisölle. Pysyvät lujina -videon saksankielisen version maailmanensiesitys oli 6. marraskuuta 1996 keskitysleirin muistomuseossa Ravensbrückissä, missä monet Jehovan todistajat olivat olleet vangittuina. Läsnä oli useita lehdistön edustajia ja johtavia historiantutkijoita.

Syyskuun 1. päivään 1998 mennessä yhteensä 269 000 katsojaa oli nähnyt tämän videon 331 näytöksessä. Joukossa oli todistajien lisäksi lehdistön edustajia, hallitusviranomaisia ja muuta yleisöä. Näytöksistä kerrottiin sadoissa sanomalehdissä, ja kirjoitukset olivat yksinomaan myönteisiä. 176 näytöksen yhteydessä oli näyttely, joka käsitteli natsien Jehovan todistajiin kohdistamaa vainoa.

Yhä useammat tiedotusvälineiden edustajat ajattelevat samoin kuin se journalisti, joka kirjoitti marraskuussa 1993 Meissner Zeitung -lehteen: ”Ne joiden mielestä Jehovan todistajat noudattavat sokeasti ja herkkäuskoisesti epärealistista Raamatun opetusta, yllättyvät havaitessaan, miten tarkasti nämä ovat oppineet tuntemaan Esimerkkinsä Jeesuksen Kristuksen ja miten nämä tekevät tästä tuntemuksesta elämän tarkoituksen.”

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä