Te, jotka olette menneet naimisiin JTn kanssa, ettekä itse ole (olleet) todistajia, miten on mennyt? Miten seurakunta suhtautui? Erotettiinko, palasiko puolisosi? Miten näihin asioihin suhtaudutaan? Huonosti, ymmmärrän. Mutta onko ero väistämätön? Voiko yhteiselo onnistua, ja voiko jt säilyä srk:ssaan kaikesta huolimattta? Kiinnostaa paljon, eikä minulla ole "kohtalotovereita" tuttavapiirissäni. Kertokaa tarinoitanne!
Itse olen seurustellut JT miehen kanssa nyt pari vuotta. Olen itse kristitty toisella tavalla, en siis kuulu todistajiin. Poikaystäväni on avustava palvelija, hänellä on siis asema ja tehtäviä srk:ssa. Heidän seurakuntansa ei tästä seurustelustamme ole ollut tietoinen, vaikkemme erityisesti ole peitelleet suhdettamme. Olemme harkinneet avioliittoa. Suhteemme toimii hienosti, rakastamme toisiamme valtavasti ja haluamme elää yhdessä.
Nyt vanhimmat ovat kuitenkin kutsuneet poikaystäväni tapaamiseen. Todennäköisesti he ovat huolissaan, ovat ehkä kuulleet seurustelusuhteestamme. poikaystäväni on suunniltaan pelosta, eikä tiedä mitä tehdä. Pelkään, että hän jättää minut. Voiko hän jatkaa jt:nä ja voiko hänellä olla taivaallinen toivo, vaikka hän avioituisi kanssani?
En tiedä kuinka tämä tilanne on päässyt syntymään. Kuinka olemme olleet yhdessä monta vuotta, ja vasta nyt tätä asiaa mietitään. Nyt kun tuntuu että on ihan liian myöhäistä ajatella sitä. Meidänhän pitäisi olla aviossa, eikä suinkaan erota!
Kysynkin, mitkä ovat mahdollisuudet, mitä hänelle ojennuksessa sanotaan? Erotetaanko hänet? Onko avioliittomme mahdollinen?
Itse olen seurustellut JT miehen kanssa nyt pari vuotta. Olen itse kristitty toisella tavalla, en siis kuulu todistajiin. Poikaystäväni on avustava palvelija, hänellä on siis asema ja tehtäviä srk:ssa. Heidän seurakuntansa ei tästä seurustelustamme ole ollut tietoinen, vaikkemme erityisesti ole peitelleet suhdettamme. Olemme harkinneet avioliittoa. Suhteemme toimii hienosti, rakastamme toisiamme valtavasti ja haluamme elää yhdessä.
Nyt vanhimmat ovat kuitenkin kutsuneet poikaystäväni tapaamiseen. Todennäköisesti he ovat huolissaan, ovat ehkä kuulleet seurustelusuhteestamme. poikaystäväni on suunniltaan pelosta, eikä tiedä mitä tehdä. Pelkään, että hän jättää minut. Voiko hän jatkaa jt:nä ja voiko hänellä olla taivaallinen toivo, vaikka hän avioituisi kanssani?
En tiedä kuinka tämä tilanne on päässyt syntymään. Kuinka olemme olleet yhdessä monta vuotta, ja vasta nyt tätä asiaa mietitään. Nyt kun tuntuu että on ihan liian myöhäistä ajatella sitä. Meidänhän pitäisi olla aviossa, eikä suinkaan erota!
Kysynkin, mitkä ovat mahdollisuudet, mitä hänelle ojennuksessa sanotaan? Erotetaanko hänet? Onko avioliittomme mahdollinen?
Vastaukset 54
Vanhimmat
>>poikaystäväni on suunniltaan pelosta, eikä tiedä mitä tehdä. Pelkään, että hän jättää minut. Voiko hän jatkaa jt:nä ja voiko hänellä olla taivaallinen toivo, vaikka hän avioituisi kanssani?
On ymmärrettävää, että poikaystäväsi on peloissaan. Mikäli hän todella on avustava palvelija, ei hän enää sitä ole vanhinten tapaamisen jälkeen, mikäli sikäli siis on rehellinen heille. Hänelle annetaan vaihtoehtoja suhteesi; joko ero, tai avioliitto. Muut valinnat johtavat poikaystäväsi erottamiseen, jolloin hän saattaa menettää ystävänsä, sukulaisensa ja perheenjäsenensä.
Mitään taivaallista toivoa hänellä ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Jehovantodistajien mukaan Suomessa on n. kymmenkunta taivaallisen toivon omaavaa jehovantodistajaa, ja he ovat poikkeuksetta hyvin iäkkäitä ihmisiä.
>>En tiedä kuinka tämä tilanne on päässyt syntymään. Kuinka olemme olleet yhdessä monta vuotta, ja vasta nyt tätä asiaa mietitään. Nyt kun tuntuu että on ihan liian myöhäistä ajatella sitä. Meidänhän pitäisi olla aviossa, eikä suinkaan erota!
Tuollaisia tilanteita syntyy helposti, mikäli jehovantodistaja ei osaa olla rehellinen itselleen ja läheisilleen. Suhteenne kun on selkeästi kiellettyjen asioiden listalla jehovantodistajuudessa, ja varsinkin jos poikaystäväsi on avustava palvelija. Pistää kyllä hieman miettimään tarinasi totuuden mukaisuutta tuo erehtyminen taivaallisen toivon suhteen ja avustavan palvelijan monivuotinen suhde…
>>Kysynkin, mitkä ovat mahdollisuudet, mitä hänelle ojennuksessa sanotaan? Erotetaanko hänet? Onko avioliittomme mahdollinen?
Hänelle kerrotaan, että joko hankkiutuu sinusta eroon, tai menee kanssasi naimisiin. Joka tapauksessa, hän ei voi jatkaa avustavana palvelijana seurakunnassa. Häntä ei eroteta mikäli menette suit sait sukkelaan avioon, tai eroatte, mutta muussa tapauksessa poikaystäväsi on pian entinen jehovantodistaja.
Avioliittonne voi tietenkin onnistua, mutta ongelmaton se ei ole, mikäli toinen on jehovantodistaja. No, ongelmatontahan se ei tietenkään koskaan ole, mutta niin kutsuttu jakautunut huonekunta (termi jolla jehovantodistajat kuvaavat perhettä, jossa toinen on jehovantodistaja ja toinen ”maailmallinen”) ei ainakaan helpota liittoa.
Saatoin erehtyä tuosta termistä, mutta tarkoitin siis sitä, että poikaystäväni pelkää, että Jehova on kääntänyt hänelle selkänsä lopullisesti, eikä hänellä näin ollen ole osaa uudessa maailmassa, vaan hänet kadotetaan.
Olen miettinyt paljon tuota statuksen vaikutusta tähän asiaan. Että voidaanko hänet erottaa, koska hänellä tosiaan on ollut tuo asema koko seurustelumme ajan, ja hän on siis toiminut heidän mukaansa todella väärin näin kauan?
Minusta kuulostaa helpottavalta, mikäli he eivät erota häntä tämän takia. En halua että hän joutuu kärsimään, mutta en myöskään halua eroa meille. Avioon suostun vaikka huomenna, jos se siitä on kiinni. Uskon, että liitosta tulee haasteellinen, mutta toisaalta uskon täydellisesti myös onnistumiseemme.
Poikaystäväni pelkää, että vaihtoehdot ovat joko minä, tai Jehova.
Minua pelottaa tuo heidän "oikeusjärjestelmänsä" vaikka he sanovatkin että he ovat vain Jehovan asialla ja että Jehova tekee päätökset, vanhimmat ovat siinä vain välittäjinä tms, niin silti se tuntuu siltä, että ihmiset hallitsevat toisia ihmisiä.
>>Saatoin erehtyä tuosta termistä, mutta tarkoitin siis sitä, että poikaystäväni pelkää, että Jehova on kääntänyt hänelle selkänsä lopullisesti, eikä hänellä näin ollen ole osaa uudessa maailmassa, vaan hänet kadotetaan.
Niin, vaikka henki olisi vahva, liha on heikko jne. Tuttuja tunteita myös minulle. Samanlaisessa tapaamisessa, johon poikaystäväsi on menossa, minulta kysyttiin seurustelenko maailmallisen tytön kanssa, kuten olivat kuulleet. Myönsin, ja sain vaihtoehdoiksi avioitua pikaisesti, erota tyttöystävästäni tai tulla erotetuksi. Erosin itse koska halusin päättää milloin avioidun, vai avioidunko ollenkaan. Noin vuoden päästä eroamisestani avioiduinkin sitten, mutta jehovantodistajuuteen ei ole ikävä tullut. Johtuu siitä, että tulin tietäneeksi vtartiotorniseuran olevan erittäin epärehellinen jäsenilleen jehovantodistajille. Tuollainen on hyvin vapauttavaa, ja siten pääsee turhista peloistaan eroon, jotka jehovantodistajuus aiheuttaa.
>>Olen miettinyt paljon tuota statuksen vaikutusta tähän asiaan. Että voidaanko hänet erottaa, koska hänellä tosiaan on ollut tuo asema koko seurustelumme ajan, ja hän on siis toiminut heidän mukaansa todella väärin näin kauan?
Hän tulee vähintäänkin menettämään tuon statuksensa.
>>Minusta kuulostaa helpottavalta, mikäli he eivät erota häntä tämän takia. En halua että hän joutuu kärsimään, mutta en myöskään halua eroa meille. Avioon suostun vaikka huomenna, jos se siitä on kiinni. Uskon, että liitosta tulee haasteellinen, mutta toisaalta uskon täydellisesti myös onnistumiseemme. Poikaystäväni pelkää, että vaihtoehdot ovat joko minä, tai Jehova.
Sinä, tai vartiotorniseura pikemminkin. Mutta kuten todettua, teillä on mahdollisuus avioitua pikaisesti, jolloin poikaystävääsi ei eroteta. Tekisi mieleni kysyä (ja kysynkin), että ettehän te kuitenkaan asu yhdessä?
>>Minua pelottaa tuo heidän "oikeusjärjestelmänsä" vaikka he sanovatkin että he ovat vain Jehovan asialla ja että Jehova tekee päätökset, vanhimmat ovat siinä vain välittäjinä tms, niin silti se tuntuu siltä, että ihmiset hallitsevat toisia ihmisiä.
Se on juuri niin kuten pelkäät. Jehovantodistajuudessa tärkeintä on tehdä vartiotorniseuran tahto. Siinä ei raamatulla tai uskolla ole sijaa. Tuon oikeusjärjestelmän perimmäinen tarkoitus on pitää vartiotoniseuran ja jehovantodistajien maine puhtaana – viis yksilöstä. Se myöskin pitää huolen siitä, että entiset todistajat eivät pääse keskustelemaan jehovantodistajien kanssa. Vartiotorniseura (jehovantodistajien järjestö) pelkää enemmän kuin mitään, että jäsenensä tulisivat tietämään sen epärehellisyydestä.
Emme asu yhdessä, vaikka vietämme kyllä aikaa paljon minun luonani. Olemme myös nukkuneet yhdessä ja sitä rataa.
Vaikuttaako seksin harrastaminen tähän jotenkin vielä enemmän? Onko se mahdollinen peruste erottamiselle?
Hänen sukulaisensa meni naimisiin ei-jtn kanssa, ei erotettu, mutta poikaystäväni kokee sen eri asiaksi, koska hänellä on tehtäviä. Sukulaistyttö sen sijaan oli paksuna. He kyllä avioituivatkin piakkoin keskustelun jälkeen.
Saanko kysyä, mitä uskollesi kävi? Olitko jo ajatellut luopumista, vai syntyikö päätöksesi tuossa hetkessä? Entä olitteko te harrastaneet seksiä, kerroitko siitä heille ja miten he asiaan suhtautuivat?
Ja onko se paha paikka, kuulustelu?
Harmittaa, kun en tiedä mitään heidän noista "sisäpiirin" jutuista. Minulle kerrotaan kaikki parhain päin, tai niin sen olen kokenut.
>>Vaikuttaako seksin harrastaminen tähän jotenkin vielä enemmän? Onko se mahdollinen peruste erottamiselle?
Mikäli poikaystäväsi katuu uskottavasti, häntä ei eroteta, mutta avustavan palvelijan natsat lähtee niin että viuhuvat mennessään. Ja hän tulee todennäköisesti saamaan vielä julkisen ojennuksen kaupan päälle. Eli kuten Jerobeam totesi, merkityksi tulee, enää ei auta mikään.
Seksin harrastaminenhan on mitä suurimpia perusteita erottamiselle, ja vielä reippaat kymmenen vuotta sitten siitä erotettiinkin enempiä kyselemättä. Suhtautuminen on siinä mielessä loiventunut, että nykyään voi katua miltei mitä tahansa, joutumatta erotetuksi. Toki vain siinä tapauksessa, että katuminen on uskottavaa. Komitea, joka asiaa asetetaan puimaan päättää siitä.
>>Saanko kysyä, mitä uskollesi kävi? Olitko jo ajatellut luopumista, vai syntyikö päätöksesi tuossa hetkessä?
Usko meni sinä samassa kun huomasin eläneeni vartiotorniseuran luomassa illuusiossa. Luopumista en ollut erityisemmin ajatellut, mutta kun olin ollut noin vuoden entinen jehovantodistaja, alkoi netti avata silmiäni ja kykenin erottamaan 'totuuden' totuudesta. Kyseisen asian huomaaminen on usein pitkä prosessi, eikä sellainen tapahdu yhdessä yössä. Jotkut entiset todistajat taistelevat vartiotorniseuran istuttamia pelotteita vastaan loppuelämänsä. Onneksemme tiedon kulku on nykyään nopeaa ja sitä saa halutessaan.
>>Entä olitteko te harrastaneet seksiä
Asuimme yhdessä jo silloin, joten...
>>kerroitko siitä heille ja miten he asiaan suhtautuivat?
Toki kerroin kun asiaa kysyttiin.
>>Ja onko se paha paikka, kuulustelu?
Se on painajaismaista henkilölle, joka uskoo jehovantodistajuuteen todella. Minulle se ei ollut mitenkään kummallinen istunto, olinhan jo sinne fillaroidessani päättänyt, että avaan valtakunnan salin oven nyt viimeisen kerran.
>>Harmittaa, kun en tiedä mitään heidän noista "sisäpiirin" jutuista. Minulle kerrotaan kaikki parhain päin, tai niin sen olen kokenut.
Suosittelen tutustumaan sivuun http://www.veljesseura.org/
Sivulta löytyy runsain mitoin 'sisäpiiritietoa'. Löytyypä sieltä (salaa) nauhoitettuna komiteatapaaminenkin. Se tosin käsittelee eri asiaa kuin tapauksessanne, eikä siten ole täysin vertailukelpoinen.
Tsemppiä teille !
>Suhtautuminen on siinä mielessä loiventunut, että nykyään voi katua miltei mitä tahansa, joutumatta erotetuksi<
Miltei mistä tahansa voidaan erottaakkin, näköjään. Luin erään henkilön kokemuksesta että hänet oli erotettu koska hän ei halunnut opettaa lapsilleen jehovantodistajuutta. Olikohan se jotain paikallista valoa, en tiedä.
>>Miltei mistä tahansa voidaan erottaakkin, näköjään. Luin erään henkilön kokemuksesta että hänet oli erotettu koska hän ei halunnut opettaa lapsilleen jehovantodistajuutta. Olikohan se jotain paikallista valoa, en tiedä.
Totta. Valoa saatetaan joutua säätämään "paikallisten tarpeiden" mukaan esimerkiksi niissä tapauksissa, kun joku henkilö halutaan savustaa ulos seurakunnasta. Näissä tapauksissahan ei tarvita mitään "raamatullista perustetta" tai edes vt-seurankaan sellaista, riittää että henkilö ei vain sovi jostain syystä seurakuntaan.
>>Luin erään henkilön kokemuksesta että hänet oli erotettu koska hän ei halunnut opettaa lapsilleen jehovantodistajuutta. Olikohan se jotain paikallista valoa, en tiedä.
Oletettavimmin henkilökemiaa, erottamissyyksi on voitu kirjata esimerkiksi annettujen ohjeiden noudattamattomuus tai vastaavaa.
Vanhimmannatsat ovat kyllä menneet kun vanhin on antanut tyttärensä seurustella jo ennen avioitumisikää. Siis suhtautuminen omien lastensa tekemisiin voi kostautua salilla.
"Ja onko se paha paikka, kuulustelu? "
Miten olisi jos menisit mukaan sinne kuulusteluun ihan vain vaikka piokaystäväsi tueksi?
Se ei onnistu. Säännöt sanovat ettei kuulusteluihin saa ottaa mukaan ketään muuta.
Kuulusteluihin on kehitetty valtavasti sääntöjä, kaikki vain siksi että jos tulisi oikeusjuttu, niin mitään todisteita jt järjestöä vastaan ei löytyisi.
Niin ja yksityiset asiat ruoditaan perusteellisesti kuulusteluissa.
Ruotsissa teidän yhden (R.C) joka otti mukaan toimittajan kuulusteluihin =)
Seurakunta pyrkii periaatteessa ensisijaisesti Sinun värväämiseesi mukaan.
Mahdolliset lapset katsotaan lahkossa lahkon lapsiksi joka tapauksessa, ensinnä lahkon sääntöjen mukaan mies päättää perheessä ja esim. tapauksissa jossa aviomies on ollut ulkopuolinen ja rva lahkossa on esiintynyt myös käytäntöä, että lapsia viedään salaa todistajakoteihin yksityisopetukseen vaihtelevina aikoina jotta mies ei kiinnittäisi huomiota.
Näin siis silloin kun mies on havahtunut lahkon kummallisuuksiin myöhemmin ja perehtynyt asiaan ja ruvennut kieltämään lasten viemistä lahkoon.
Yritä perehtyä lahkosta vieroittamisen ohjeisiin esim. sivun http://www.jttuki.info kautta, veljesseura.org:n sivuilta, jota saisit hänet eroon lahkosta.
Yleensä asian kokeneet sanovat että oli virhe mennä avioon jt:n kanssa. Näin esim. hra Roti aikoinaan, joka menetti puolisonsa koska tämän verikortti kielsi verensiirron liikenneonnettomuuden jälkeen.
Jos miesystäväsi myöntää vanhimmille, että olette
olleet intiimisuhteessa, niin hän saa ojennuksen
ja seurakunnan sisällä "edut" lähtee.
Todennäköisesti "edut" lähtee, vaikkei myöntäisikään
ja silti voi ojennus olla mahdollinen, koska suhteenne
on niin pitkä. Se katsotaan varmasti raskauttavaksi
tekijäksi, koska et ole jt. Normaalisti jt:t seurustelevat
alle vuoden ja kiire naimisiin on kova seuran pyrkiessä
rajoittamaan aikuisten ihmisten normaaleja seksuaalisia
haluja. Tästä on tietenkin seurauksena pinatpuolisesti
hymyileviä puoolisoita, jotka huomaavat olevansa
epäsopivia toisilleen ja ongelmia tulee usein.
Vanhimmat asettavat myös todennäköisesti erottamisen
välttämiseksi ehtoja, kuten avioituminen tai
suhteenne lopettaminen, joten sinun kannattaa
kyllä keskustella näistä miesystäväsi kanssa.
Joka tapauksessa miesystävästäsi tulee "merkitty"
mies seurakuntansa sisällä ja hänen seuransa ei
katsota olevan "rakentavaa" tai "hengellistä".
Osa seurakunnan jäsenistä ei ole enää tekemisissä
hänen kanssaan sen jälkeen, vaikka mitään varsinaista
kieltoa sille ei olisikaan. Ja juorumylly alkaa
varmasti, siitä ei ole epäilystäkään.
Olen pahoillani puolestanne, mutta jos hänen
asiaansa käsitellään "rakkaudellisesti" seuran
ohjeiden mukaan, niin kyyti tulee olemaan kylmää.
..tuohon hylkimiseen, mikä seuraa, kun on tehnyt jotain normeista poikkeavaa.Toisaalta ymmärrän kyllä, että on säännöt, mutta tuo pelottelu ja uhkailu huolettaa. Ja varsinkin, kuten sanoit, rakkaudellinen ojentaminen.
Sitäkö se rakkaus on että pitää vellit housussa odottaa, mitä tuleman pitää? Ja sitten kukaan ei juttele sulle vuoteen, koska et noudattanut kaikkea orjallisesti? Tätä seikkaa on niin vaikea ymmärtää.
Rakastan poikaystävääni niin paljon, ja kunnioitan hänen uskoaan, enkä halua, että hän joutuu luopumaan kummastakaan: ei minusta eikä uskostaan. Käsittääkseni uskosta käytännössä luopuu jos lentää pellolle seurakunnasta?
Jos haluat välttää hankaluuksia, niin käske poikaystäväsi sanoa:
1. Ette ole harrastaneet kertaakaan seksiä
2. Häät ovat tulossa ihan pian.
Hän ei halua kuulemma valehdella heille.
Miten tuo seksin harrastaminen voi vaikuttaa tähän?
Niinpä.
Olen samaa mieltä kanssasi ja olen pahoillani
seuran teennäsestä sääntöviidakosta. Eipä sitä
ole aina julistajanakaan helppo tulkita.
Jos miesystäväsi pää kestää sanoa kuten ylempänä
oleva kirjoittaja kehoitti, niin vähiten ongelmia
seuraa. Tosin jotain ongelmia seuraa varmasti
sillä sekunnilla kun seurakunnan vanhimmat
suhteestanne saavat tietää.
>>>Miten tuo seksin harrastaminen voi vaikuttaa tähän?
Seksin harrastaminen ennen avioliittoa on vakava synti, josta erotetaan takuuvarmasti. JT eivät salli seurusteleville pareille edes halauksia tai suukottelua. Joten jos poikaystäväsi sanoo harrastaneensa seksiä niin joutuu erotetuksi ja kartetuksi. Varsinkin kun suhdetta on vielä jatkunut niin pitkään.
Kaikista parasta olisi jos poikaystäväsi lähtisi pois koko JT lahkosta. Muutoin saatte oppia elämään hyvin tiukkojen sääntöjen keskellä.
Todellako? Entä jos sitä tosiaan katuu?
Ja kuinka sen katumisen sitten osoittaa...
Ja kuinka sen katumisen sitten osoittaa...
Hankala sanoa miten käy, mutta hyvältä se ei vaikuta. Jos erotetaan niin on mahdollista pyrkiä takaisin seurakuntaan tekemällä "katumisharjoituksia". Yleensä määrättävä aika on melko pitkä. Vähintään puolivuotta. Silloin käytävä kokouksissa säännöllisesti eikä kukaan jt saa tervehtiä eikä puhua sanaakaan katuvalle. Henkilö otetaan takaisin seurakuntaan vasta sitten kun katumusta on osoitettu riittävästi vanhinten mielestä. Luulen että poikaystäväsi maine on seurakunnassa mennyt pitkäksi aikaa tai lopullisesti (syntien vuoksi), vaikka pääsisikin takaisin. Raportoihan tilanteesta palstalle. Olisi mielenkiintoista tietää miten siinä käy. Varaudu siihen että rangaistuksia tulee. En usko että tilanteesta selvitään enää pelkillä pahoitteluilla.
Todellako? Entä jos sitä tosiaan katuu?
Jos on tapahtunut vain kerra, voi mennä vahingon piikkiin.
"Ja kuinka sen katumisen sitten osoittaa..."
Sen päättää "viisaammat"(omasta mielestään), onko katumus oikea vai ei.
Voin kokemuksesta sanoa että ei ole kivaa olla kuulusteltavana yksin kolmea vastaan, ja vielä vähemmän jos uskoo et niilä on valtaa sihen.
En menisi mihinkään keittiökuulusteluun enää, vaan kehoittaisin ystävällisesti vanhemmisto painua He**''
Voi Heidi rakas! Minun tekisi mieleni oikein huutaa sinulle ja poikaystävällesi: Avatkaa silmänne ja katsokaa Jeesukseen Kristukseen, joka on teidänkin Vapahtajanne uskon kautta Häneen!!!
"Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut"
"Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan häneen joka on minut lähettänyt"
"Ei kukaan tule Isän luokse muuten kuin MINUN KAUTTANI"
"Jumala on antanut meille ikuisen elämän ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla poika on sillä on elämä."
Ei Raamattu puhu mitään uskosta ja luottamuksesta johonkin uskonnolliseen järjestöön uskon ja jumalasuhteen perustana. Ei myöskään uskosta Jehova nimeen pelastuksen perustana. Uskon ja pelastuksen perusta on JEESUS KRISTUS. Jos poikaystäväsi erotetaan Jehovan Todistajista ja hän haluaa jatkaa uskoa ja suhdetta Jumalaan niin PYYDÄ HÄNTÄ KÄYMÄÄN VAPAIDEN SUUNTIEN KOKOUKSISSA, kokouksissa joissa julistetaan HERRAA JEESUSTA KRISTUSTA. Sillä Jeesus on Herra. Jeesus rakastaa teitä molempia enemmän kuin osaatte uneksiakaan. Tulkaa ja maistakaa että Herra on hyvä. Ei poikaystäväsi menetä mitään joutumalla jättämään Jehovan Todistajat. Jumala kun löytyy Jeesus nimessä, ei Jehova nimessä. Voi kumpa ymmärtäisitte tämän!!!!
Kuinka toivoisinkaan että Poikaystäväsi löytäisi Jeesuksen ja kokisi vapauden kaikista ihmisopeista ja vaaatimuksista. "Vapauteen Kristus vapautti meidät: Älkää antako uudestaa sitoa itseänne orjuuden ikeeseen."
Herra Jeesus Kristus siunatkoon teitä molempia!!
>>Todellako? Entä jos sitä tosiaan katuu?
Ja kuinka sen katumisen sitten osoittaa...
Kuten olen jo todennut, uskottavaa katumusta esittäessä erottamista ei tapahdu.
Katumisen voi tietenkin osoittaa monella tavalla. Kaikki riippuu henkilön uskottavuudesta. Lähipiiristä tiedän tapauksen, joka niitti hameväkeä kuin heinää ja tuprutteli röökiä aktiivisesti (tekee noita toki edelleenkin), mutta tunnustaessaan sai vain varoituksen.
seurakunnan vanhimmat eivät aiheuta ongelmia kenellekkään.itse voimme aiheuttaa ongelmia itsellemme.vanhimpien velvollisuus on auttaa.jos jollain on ongelmia.vanhimmat auttavat rakkaudesta seurakuntalaisia kohtaan.ja jos joku saadaan palaamaan elämää johtavalle tielle niin eikö se ole rakkauden osoittamista.
Rakkaudestahan se hevonenkin potkii, sanotaan.
Seura aiheuttaa niitä ongelmia meille
julistajille, ruokkiessaan syyllisyydentunteita
sellaisistakin asioista, jotka voidaan todeta
TÄYSIN inhimillisiksi ja TÄYSIN normaaleiksi
ilmiöiksi ja joista raamattu ei puhu mitään.
Seura keksii "rakkaudellisia" vaatimuksia.
Vanhimmat toimivat ongelmien välittäjinä
seuratessaan sokeasti seuran ohjeita, joten
pidän heitä selkeästi osavastuullisina esim.
julistajien mielenterveysongelmiin.
jehovantodistajista erotettu joutuu luopumaan ahtaasta uskonnosta, usko on aina henkilökohtainen asia ja sitä ei tarvi edes olla vaikka suorittaisikin uskontoa jehovan todistajissa.
Vaikea tilanne teillä ja kannattaa harkita yhdessä näitä tilanteita. Kukaan ei toisten puolesta tidä mikä kullekin sopii ja miten aika ihmisiä muuttaa. Aito rakkaus on kyllä vaikuttava voima.
Olin jt perheessä kasvanut pienenstä pitäen. Tuleva vaimoni oli "maailmallinen", kuten sinä. Menimme naimisiin ja saimme yhdessä kuulla puheen "oikaisuksemme" seurakunnassa "yhteen ieistymisestä" "väärä uskoisten" kannssa. Tuolloin ei ollut juuri vertaistukea, emmekä kyseenalaistaneet kumpikaan kritiikkiä, jota saimme seurakunnasta vaan menimme naimisiin...
ja vaimonikin alkoi käydä kanssani kokouksissa ja kastettiin todistajaksi kolmen kolmen vuoden kuluttua...
Kaikki on mennyt hyvin ja aikaa myöten olen tullut huomaamaan kyseenalaistavan luonteen piirteeni ja ensimmäisiä kyseenalaistamisia oli juuri naimisiin meno "epäuskoisen" kanssa...Jälkeenpäin voin sanoa, että olen todella kiitollinen terveestä kriittisyydestäni ja huomasin paljon muutakin ulkokultaista koko jt opissa, kuten muissakin uskonnoissa olin jo huomannut.
Suhteemme on kuin viini, joka paranee vanhetessaan...
Ps "Kaikki on mahdollista sille , joka uskoo"(ihan Jeesuksen sanoin)
Uskomme molemat edelleen Jumalaan ja meitä ei harmita pätkääkään se , että emme kuulu enää mihinkään uskonnolliseen järjestöön...
Kaikki riippuu siitä miten syvää rakkautenne on...
"Hän saa potkut..." Potkujen tarkoitus on nöyryyttää ja korostaa kaikille velvollisuutta mukautua lahkon käskyvaltaan. Mutta sen tarkoitus myös on että hän palaa palaisi nöyränä ja entistä suurempaa syyllisyyttä ja riittämättömyyttä tuntevana takaisin.
Ilmeisesti ei ole olemassa ihmistä joka väittäisi olevansa jehovantodistaja olematta seurakuntayhteydessä lahkoon. Opit eivät toimi pelkästään ja sinällään. lahkoelämä tervehtimättä erotettuja, kokemalla yhteistä omahyväisyyttä, kehumalla ihmissuhteiden katkomista lahkon ulkopuolisiin, kaikki se on olennaisempi osa jehovantodistajuutta kuin itse opit, jotka ovatkin muodollisuus siinä mielessä, että huomennahan ne taas muuttuvat kuten lahko itsekin valo-opissaan varaa itselleen oikeuden muutoksiin.
Kuten kukaan ei ole tullut todistajaksi pelkästään lahko-oppikirjoja lukemalla, vaan värvärikaksikon rakkauspommitus on käytännössä tarpeellinen.
Kun miestä kuullaan, hänen tulisi puhua totta, kuulustelijoidensa mielestä.
Lahkolla on myös ns teokraattisen sodankäynnin oppi, joka vaatii salaamaan totuuden ja johtamaan harhaan lahkon edun niin vaatiessa, josta hän voisi leikillisesti muistuttaa kuulustelijoilleen.
Suositeltavaa olisi että saisitte edes lykättyä asioita ensin niin pitkään että hän saisi ymmärretyksi parhaakseen jättää koskaan menemättä lahkon kuulusteluun.
Minä en halua yllyttää häntä suuntaan enkä toiseen. Se on hänen uskonsa, ja jos hänen mielestään tuo kuulustelu on tarpeellinen, en minä halua tulla väliin, vaikka olenkin itse eri mieltä.
Tarkoittamatta painostaa osallistun keskusteluun muistuttamalla että hän toimii erehdyksen vallassa.
Tuo mielenhallintamenetelmä on tehnyt hänestä kyvyttömän itsenäiseen ajatteluun. Vaikka siis lahkon opit valtaosin ovat jollain tavalla peusteltuja jotka ulkopuoliselle ikään kuin väittävät, että tässä on perustelut, joille et mahda mitään, meillä on totuus, niin hän itse asiassa jopa suuttuu kysymysten esittämisestä, on kyvytön keskusteluun, ja tottelee syystä, jota hän varsinaisesti itsekään ymmärrä.
Perustelut ovat itse asiassa sumutusta, näin voidaan sanoa. Seuraa esim. Meilon kirjoituksia tällä palstalla.
Biologia tuntuu vielä toimivan, kun hän rakastuessaan pystyy lähestymään rakkautensa kohdetta vaikka tämä olisi lahkon ulkopuolella. Kaikille se ei ole mahdollista.
Mielenhallintamenetelmistä kirjoitus "uskonto manipulaation välineenä" sivulla http://www.jttuki.info
kammottava ajatus. poikaystäväni on järkevä ihminen, ja toivon hänen pystyvän itsenäiseen ajatteluun joka tapauksessa. mahdollista tietenkin on, ettei hän pysty, vaan ... sitten varmaan tulee ero.
olisipa kurjaa erota vain ulkopuolisten sanelijoiden mieliksi.
>>olisipa kurjaa erota vain ulkopuolisten sanelijoiden mieliksi.
Jehovantodistajuudessa seurakunnan vanhimmat eivät ole "ulkopuolisia sanelijoita". He pitävät seurakuntaa puhtaana ( = vartiotorniseuran toivomusten mukaan) ja sitä valvotaan.
Tuo sinun kuviosi avustavine palvelijoineen ja sukulaistyttöineen kuulostaa sen verran samanlaiselta ystäväni kuvioiden kanssa, että minun on pakko yrittää selvittää enemmän.
Laittaisitko meiliä, niin voisimme ehkäpä tutustua. Jos emme uskalla esiintyä oikeilla nimillä, niin voisimme antaa toisillemme jotain tunnusmerkkejä joista tunnistamme toisemme tai sitten emme.
[email protected]
Sopiiko, että otan yhteyttä joskus myöhemmin? Tällä hetkellä tilanne on sen verran arka, että haluaisin vain olla rauhassa. Mutta olisi mukava tutustua kuitenkin.
Sopii, mutta olen todellakin huolissani tästä ystävästäni, sillä kuvaamasi tilanne vastaa hyvin pitkälti hänen tilannettaan. Olen ajatellut, että hänen kärähtämisensä on kuitenkin vain ajan kysymys, vaikka hänellä taitaakin olla entisten opiskelujensa johdosta enimmäkseen ns. maailmallisia ystäviä.
Oletko itse jt? Ja jos saa kysyä, niin missä päin maailmaa vaikutat? :)
Näitä "maailmallisia" ystäviä ei käsittääkseni katsota hyvällä.
En ole enkä ole koskaan ollutkaan jehovantodistaja, mutta minulla on hieman menneisyyttä heidän kanssaan. Maailmallisten ystävien kanssa seurustelemista ei todellakaan suositella JT piireissä, vaikka ei se varsinaisesti olekkaan kielletty. Tästä on kuultu myös tämän ystäväni ja minun ystävyyden suhteen.
Olen varpaillani uskonnon kanssa mikä voi rikkoa perhe- ja ystävyys-siteet, joten en mielelläni kertoisi asuinpaikkaani näin julkisella forumilla, sillä maailma on varsinkin näissä kuvioissa yllättävän pieni. Sen verran uskallan kuitenkin paljastaa, että asun Pirkanmaan maakunnan alueella. Siitä tuskin kukaan onnistuu päättelemään liikoja.
Olette olleet parivuotta yhdessä ja poikaystävä on avustavapalvelija. Avustavapalvelija on kai jonkinmoinen tehtävä mihin vaaditaan todistajana olemista pitempäänkin kuin parivuotta.
Luulisi hänellä olevan näistä avioliitto asioista tietoa itselläänkin...
Haiskahtaa provolta koko tarina.
Minulla on avustavana palvelija toimiva ystävä, joka on seurustellut ulkopuolisen tytön kanssa nähtävästi salaa sukulaisiltaan ja seurakunnaltaan pari vuotta.
Olen todella huolissani heistä, mutta periaatteihini kuuluu kuitenkin olla pistämättä nenääni muiden asioihin kutsumatta. Tästä syystä en juurikaan keskustele uskonnollisista asioista tämän ystäväni kanssa, ja hänkin on jättänyt minun käännyttämiseni sikseen. Tietenkin tuo mahdollisen erottamisen jälkeinen karttaminen mutkistaa kuviota entisestään.
Valitettavasti tiedän monta jehovantodistajien avioliittoa, mitkä ovat kariutuneet uskonnollisten kysymysten ympärille.
"Valitettavasti tiedän monta jehovantodistajien avioliittoa, mitkä ovat kariutuneet uskonnollisten kysymysten ympärille".
Tarkoittanet, että ne ovat kariutuneet lahkon määrittelemiin maallisiin käyttäytymissääntöihin, eivätkä hengellisyydestä johtuneeseen vieraantumiseen ?
Käyttäytymissääntöihin nimenomaan. Esimerkiksi miehen joustamattomaan päätäntävaltaan vaimonsa tekemisten suhteen, mikä on ilmentynyt vasta naimisiin menon jälkeen. Mieltä painavista uskonnollisista epäilyksistä on myös ollut vaikea ellei jopa mahdoton keskustella aviopuolison kanssa.
miesystäväsi taitaa olla vanhemman sorttinen,kun hänellä on taivaallinen toivo?
Tähän "taivaalliseen toivoon"(ja muuhunkin tekstin sisältöön) minäkin kiinnitin huomiota. Luulisi parinvuoden seurustelun jälkeen olevan "Heidi..84"llakin perustiedot uskonnosta, saati sitten poikaystävällä joka "taivaallisen toivon" saaneena olisi n.80-100 vuotias, ellei sitten ole saanu ns. peruutus paikkaa.
Lopussa on kysymys.
"Onko avioliittomme mahdollinen?"
Naimisiin juuri pitäisikin mennä eikä elää avoliitossa.
Tiedän useitakin aviopareja jotka ovat jopa eronneet ja menneet uusiin naimisiin, eivätkä silti ole tulleet erotetuiksi seurakunnasta.
Heidin tarina on mielikuvituksen tuotetta, mutta täysin mahdollinen elävästä elämästä ja sitä tapahtuukin.
Muutaman muun "heidi" kommentin luettuani paljastuu että "heidi..84" taitaa olla ennemmkin "heikki..84"
Termistö on aika poikamaista esim.
"sukulaistyttö paksuna"
tai
"lentää pellolle"...jne
Mutta kyllä keskustelun taso näille palstoille välttää, saa positiivista stimulusta harmaaseen arkeen, jonka kokee liian yksitoikkoiseksi.
Ja pääseehän Markku Meilokin kavereineen osoittamaan sympatioita hirvittävän ja pahan uskonlahkon uhreille jotka tavattomasti kärsii.
Ei todellakaan ole provokaatiota, olen pahoillani jos sellaisen käsityksen saa. Hyvää keskustelua syntynyt jokatapauksessa, ja se on auttanut minua paljon.
Sanoin jo tuossa paljon ennen, että menin sekaisin noissa termeissä. Olen tarkoituksella välttänyt opiskelemasta heidän uskontoaan, koska minulla on omani, mutta niin. Tarkoitin sitä, että hän pelkää menettävänsä sijan siinä uudessa maailmassa.
Ja ihan nainen olen, ehkä vähän suorasanainen, mutta nainen kuitenkin. :)
>> Tarkoitin sitä, että hän pelkää menettävänsä sijan siinä uudessa maailmassa.
Saapa nähdä. Hän läksi juuri sitä keskustelua pitämään. Kummallinen olo, kun oma tulevaisuus tuntuu olevan toisten käsissä.
Vaikea tuohon on mitään sanoa.
Miten nämä KIINNOSTAVIMMAT ketjut katkeavat aina "parhaalla" hetkellä???
Heidi, etkö tosiaan sitten koskaan tullut tänne kertomaan, miten kävi?
Koko ketjun juuri luettuani tuli sellainen olo, kuin leffa olisi katkennut 5 minuuttia ennen loppua! Haluan nähdä ja kuulla tarinan loppuun asti!
Miten kävi?
Jos tämä ketju on provo, niin tosi hyvä sellainen se on! Katkeaakin parhaalla hetkellä. 9.10.2007-27.10.2007 välisenä aikana koko ketju syntyi, mutta ei koskaan saanut päätöstä.
Miksi?
Oliko komitean päätös niin musertava, ettei tämän ketjun aloittanut tullut enää kertomaan, miten kävi? Miksi? Vai kääntyikö kaikki parhain päin. Onhan hän sen velkaa auttajilleen.
Jäi hivenen mietityttämään, miten kävi?
Nimimerkkiä Heidi..84 ei ole käytetty yhdessäkään suomi24:n keskustelussa kertaakaan 27.10.2007 jälkeen.
Mielenkiintoista...
Heidi siis hävisi savuna ilmaan sillä hetkellä, kun (muka) miesystävä lähti vanhempien eteen kuultavaksi...
Heidi, miksi et koskaan tullut kertomaan, miten tapauksesi kävi? Vai kuvittelitko tilanteen, että "jos olisi tällaienn tilanne..."
Hyvä provo joka tapauksessa. Todella uskottava.
Tarkoitan VANHIMPIEN eteen kuultavaksi. Ei vanhempien.