Niinistö haluaa selkoa EU:n turvatakuista
uomi on lähempänä Natoa kuin koskaan, Niinistö kirjoittaa tuoreimmassa kirjassaan.
– Tämän tosiasian ovat rakentaneet kaikki kolme suurinta puoluetta, hän sanoo.
Niinistön mielestä demarit yrittivät presidentinvaalien toisella kierroksella turhaan kampanjoida hänen Nato-myönteisyydellään.
– Minä en ole suoraviivaisesti koskaan kannattanut Nato-jäsenyyttä, hän sanoo.
Niinistön mainitsee kaksi tekijää, jotka vaikuttavat Suomen mahdolliseen liittoutumiseen.
Ensimmäiseksi EU:n ja Venäjän suhteiden kannalta tärkeintä on uusia yhteinen kumppanuussopimus.
– Venäjän ja unionin hyvä suhde on Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeä. En yhdy väitteisiin, että Suomen ja Venäjän keskinäisissä suhteissa olisi suuriakaan ongelmia. Ne ovat lähinnä käytännön ongelmia. Meillä on hyvät suhteet Venäjään.
Toinen näkökulma koskee eurooppalaisempaa Natoa. Niinistön mukaan pääasiassa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on voimakkaasti puhunut Euroopan aluepuolustuksen kehittämisestä. Käytännössä Ranska haluaa lisätä äänenpainoaan Natossa.
Suomi on edelleen Niinistön mielestä EU:n turvalausekkeessa kiinni.
– Esimerkiksi pääministeri [Matti] Vanhanen sanoi presidentinvaalien alla, että turvatakuut ovat poliittisesti täysin uskottava ja luettava sopimus, hän lisää.
Kysymyksiä turvatakuiden luonteesta herää viimeistään silloin, kun EU päättää uudesta perussopimuksesta. Niinistö haluaisi tietää, onko turvatakuilla sitoumuksen luonne.
– Me ajaudumme väistämättä tämän kysymyksen eteen, kun suuret jäsenmaat sanovat, että viime kädessä ne turvautuvat Natoon.
– Nato-kysymys tulee EU:n kautta Suomea vastaan, jos me olemme sitä mieltä, että EU:n pitää meille antaa vähintään uskottava poliittinen turva.
Euroopan neuvoston Greco-ryhmä selvitti kesällä Suomen vaalirahoituksen yksityiskohtia. Vaaliseminaarien ja tukiyhdistysten epämääräisistä avustuksista kirjattaneen Suomen kohdalle iso huomio. Raportti julkaistaan loppuvuodesta.
Suomessa kaikkien kansanedustajien on ilmoitettava vaalirahoituksensa lähteet heti vaalien jälkeen.
Niinistön mielestä hämmentävää on, että keväällä niin monen kansanedustajan tukijaksi paljastui yksittäinen tukiyhdistys.
– Ilmoitukseni poikkeaa lähes kaikkien muiden [kansanedustajien] ilmoituksista. Siinä on melkein enemmän lahjoittajien nimiä kuin muilla yhteensä. Olin tietysti vähän hämmästynyt, kuinka tukiyhdistykset ovat kampanjoiden päätukijoita, hän sanoo.
Vaalirahojen alkuperä jäi muutaman edustajan kohdalla epämääräiseksi, Niinistö tuumii.
– Minulle oli selvää, että ilmoitan, miten rahaa on kertynyt, hän sanoo.
Niinistön mielestä useasti seminaarituotot ovat niin pieniä, ettei niitä tarvitse ilmoittaa, kuten ei lakikaan määrää. Täysin avointa vaalirahoitusta Niinistö ei tyrmää.
– Jos halutaan olla täysin avoimia, silloin ollaan. Ei minulla ollut mitään vaikeuksia tukijoitteni kanssa, eikä kukaan lähtenyt vaatimaan nimensä julkaisukieltoa, hän sanoo.
uomi on lähempänä Natoa kuin koskaan, Niinistö kirjoittaa tuoreimmassa kirjassaan.
– Tämän tosiasian ovat rakentaneet kaikki kolme suurinta puoluetta, hän sanoo.
Niinistön mielestä demarit yrittivät presidentinvaalien toisella kierroksella turhaan kampanjoida hänen Nato-myönteisyydellään.
– Minä en ole suoraviivaisesti koskaan kannattanut Nato-jäsenyyttä, hän sanoo.
Niinistön mainitsee kaksi tekijää, jotka vaikuttavat Suomen mahdolliseen liittoutumiseen.
Ensimmäiseksi EU:n ja Venäjän suhteiden kannalta tärkeintä on uusia yhteinen kumppanuussopimus.
– Venäjän ja unionin hyvä suhde on Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeä. En yhdy väitteisiin, että Suomen ja Venäjän keskinäisissä suhteissa olisi suuriakaan ongelmia. Ne ovat lähinnä käytännön ongelmia. Meillä on hyvät suhteet Venäjään.
Toinen näkökulma koskee eurooppalaisempaa Natoa. Niinistön mukaan pääasiassa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on voimakkaasti puhunut Euroopan aluepuolustuksen kehittämisestä. Käytännössä Ranska haluaa lisätä äänenpainoaan Natossa.
Suomi on edelleen Niinistön mielestä EU:n turvalausekkeessa kiinni.
– Esimerkiksi pääministeri [Matti] Vanhanen sanoi presidentinvaalien alla, että turvatakuut ovat poliittisesti täysin uskottava ja luettava sopimus, hän lisää.
Kysymyksiä turvatakuiden luonteesta herää viimeistään silloin, kun EU päättää uudesta perussopimuksesta. Niinistö haluaisi tietää, onko turvatakuilla sitoumuksen luonne.
– Me ajaudumme väistämättä tämän kysymyksen eteen, kun suuret jäsenmaat sanovat, että viime kädessä ne turvautuvat Natoon.
– Nato-kysymys tulee EU:n kautta Suomea vastaan, jos me olemme sitä mieltä, että EU:n pitää meille antaa vähintään uskottava poliittinen turva.
Euroopan neuvoston Greco-ryhmä selvitti kesällä Suomen vaalirahoituksen yksityiskohtia. Vaaliseminaarien ja tukiyhdistysten epämääräisistä avustuksista kirjattaneen Suomen kohdalle iso huomio. Raportti julkaistaan loppuvuodesta.
Suomessa kaikkien kansanedustajien on ilmoitettava vaalirahoituksensa lähteet heti vaalien jälkeen.
Niinistön mielestä hämmentävää on, että keväällä niin monen kansanedustajan tukijaksi paljastui yksittäinen tukiyhdistys.
– Ilmoitukseni poikkeaa lähes kaikkien muiden [kansanedustajien] ilmoituksista. Siinä on melkein enemmän lahjoittajien nimiä kuin muilla yhteensä. Olin tietysti vähän hämmästynyt, kuinka tukiyhdistykset ovat kampanjoiden päätukijoita, hän sanoo.
Vaalirahojen alkuperä jäi muutaman edustajan kohdalla epämääräiseksi, Niinistö tuumii.
– Minulle oli selvää, että ilmoitan, miten rahaa on kertynyt, hän sanoo.
Niinistön mielestä useasti seminaarituotot ovat niin pieniä, ettei niitä tarvitse ilmoittaa, kuten ei lakikaan määrää. Täysin avointa vaalirahoitusta Niinistö ei tyrmää.
– Jos halutaan olla täysin avoimia, silloin ollaan. Ei minulla ollut mitään vaikeuksia tukijoitteni kanssa, eikä kukaan lähtenyt vaatimaan nimensä julkaisukieltoa, hän sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinistö mielipiteillä on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä ja painoarvoa, vaikka eduskunnan puhemies onkin.
Niinistöllä on nejä ja puoli vuotta aikaa selvittää sekaisia ajatuksiaan ennen 2012 presidentinvaaleja, ajan pitäisi riittää hitaanlaisestikin asioita hahmottavalle?
Sitä ennen voisi Niinistö opastaa Kataista koulutetun hoitohenkilökunnan kuoppakorotuksen hoidossa. Tosin taitaa Niinistöltä mennä ensi vuosikymmenelle, ennenkuin Niinistö huomaakaan koulutetun hoitohenkilön palkkakuopan, niin pitkäveteistä on herran pähkäily asiassa kuin asiassa.