En jaksa uskoa, että hoitajien palkankorotus ja työtulos kulkisivat nousujohteisesti käsi kädessä. Saattaa jopa käydä toisin päin. Hoitajien määrää joudutaan supistamaan useissa kunnissa ja työttömyysaste kasvaa. Toisaalta kiristyneen verotuksen vuoksi irtisamiset heijastuvat väistämättä myös kaikkiin muihinkin aloihin.
Ja vaikka palkkaa korotettaisiin tuhannella eurolla, niin muutamassa kuukaudessa sekin tuntuu jo pieneltä.
Veroprosentin noustessa kohtuuttomaksi, syö tämä Suomen kilpailukykyä entisestään maailmalla ja tästä saattaa olla jopa hyvinkin kauas kantoisia seurauksia. Pahimmillaan Suomen asema hyvinvointiyhteiskuntana saattaa olla vaakalaudalla. Pitää nimittäin muistaa, että Suomen hyvinvointi ja vakaa tilanne on pääosin edullisten hyvinvointipalveluiden kuten esimerkiksi juuri lääkäri- ja hoitopalveluiden ansiota. Liian korkea verotus syö Suomen kilpailukykyä tässä asetelmassa. Ehkä tässä on nähtävissä viitteitä siitä, että Suomi on pikku hiljaa liukumassa kohden 'Amerikan mallia' vain sillä erolla, että siellä maksetaan vakuutuksia, kun täällä maksetaan veroja.
Voidaan ajatella, että globalisaatio on välttämätön pahe nykyajan maailmassa, jonka turvin ylläpidetään hyvinvointia. Tästä oravanpyörästä ei ole syytä pudota pois. Koskaan ei pidä taloudessa olla se, joka joutuu ostamaan vaan se joka pystyy myymään ja tuottamaan voittoa ja tulosta.
Nyt näyttää siltä, että palveluja on alettava ostamaan ulkomailta kotimasten hintojen ylikuumetessa. Toisin sanoen pääoma valuu ulkomaisiin käsiin vaikka näillä rahoilla tulisi tukea oman maan talouskasvua, kuten kotimaista vientiä ja yrittämistä. Olisi myös järkevää, mikäli Suomen valtio vaihteeksi perustaisi omia ns. valtionyrityksiä sen sijaan kuin myisi entisiä yrityksiä osakemarkkinoille ja yksityisille omistajille ulkomaille. Valtionyritysten tuotot tulisi suunnata lyhentämättöminä keventämään verotusta ja tukemaan esim. juuri hoitohenkilöiden palkankorotuksia. Pahimpana esimerkkinä tuottojen ohjaamisesta vääriin käsiin voimme muistaa Forttumin optiot.
Mielestäni olisi järkevää, että hoitohenkilökunnan tuloverotusta kevennettäisiin ja samalla tarjottaisiin keveämpää mutta tuntuvaa palkankorotusta. Syntyvää veroaukkoa voitaiin paikkailla esimerkiksi kiristämällä alkoholin ja tupakan haittaveroa sekä luomalla venäläiselle rekkaliikenteelle 'tien käytöstä ja kulumisesta johtuva rasitevero' Näin ei tarvitisi lähteä heikentämään suomalaisten kilpailukykyä ylikuumenneella verotuksella vaan säästettäisiin 'paukut' parempiin kohteisiin.
Mikäli ahnedimme liikaa ja vaadimme paljon, syömme itse omaa kilpailukykyämme. Pääoma valuu väistämättä ulkomaille ilman että saamme vastineeksi konkreettista tuloa. Korkea verotus ja palvelujen korkea hinnoittelu ovat omiaan juuri tämäntyyppisen yhteiskuntarkenteen alasajoon.
Toisinsanoen uskon, että nykyisen kaltainen tilanne kaikessa päättömyydessä on hyvin lyhytkatseista ja varsin kohtalokasta Suomen talouden ja globaalin aseman kannalta maailmassa - puhumattakaan jos vielä muutkin vastaavat alat lähtevät samanlaiseen palkkasotaan kuin hoitajat. Uskoakseni kohta ei enää ole lainkaan työvoimapula vaan päin vastoin, liika työllisyys ja armoton kiire. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä, mikäli terve järki otetaan käteen ja ajatellaan asioita vähän omaa nenää kauaskantoisemmin.
Ja vaikka palkkaa korotettaisiin tuhannella eurolla, niin muutamassa kuukaudessa sekin tuntuu jo pieneltä.
Veroprosentin noustessa kohtuuttomaksi, syö tämä Suomen kilpailukykyä entisestään maailmalla ja tästä saattaa olla jopa hyvinkin kauas kantoisia seurauksia. Pahimmillaan Suomen asema hyvinvointiyhteiskuntana saattaa olla vaakalaudalla. Pitää nimittäin muistaa, että Suomen hyvinvointi ja vakaa tilanne on pääosin edullisten hyvinvointipalveluiden kuten esimerkiksi juuri lääkäri- ja hoitopalveluiden ansiota. Liian korkea verotus syö Suomen kilpailukykyä tässä asetelmassa. Ehkä tässä on nähtävissä viitteitä siitä, että Suomi on pikku hiljaa liukumassa kohden 'Amerikan mallia' vain sillä erolla, että siellä maksetaan vakuutuksia, kun täällä maksetaan veroja.
Voidaan ajatella, että globalisaatio on välttämätön pahe nykyajan maailmassa, jonka turvin ylläpidetään hyvinvointia. Tästä oravanpyörästä ei ole syytä pudota pois. Koskaan ei pidä taloudessa olla se, joka joutuu ostamaan vaan se joka pystyy myymään ja tuottamaan voittoa ja tulosta.
Nyt näyttää siltä, että palveluja on alettava ostamaan ulkomailta kotimasten hintojen ylikuumetessa. Toisin sanoen pääoma valuu ulkomaisiin käsiin vaikka näillä rahoilla tulisi tukea oman maan talouskasvua, kuten kotimaista vientiä ja yrittämistä. Olisi myös järkevää, mikäli Suomen valtio vaihteeksi perustaisi omia ns. valtionyrityksiä sen sijaan kuin myisi entisiä yrityksiä osakemarkkinoille ja yksityisille omistajille ulkomaille. Valtionyritysten tuotot tulisi suunnata lyhentämättöminä keventämään verotusta ja tukemaan esim. juuri hoitohenkilöiden palkankorotuksia. Pahimpana esimerkkinä tuottojen ohjaamisesta vääriin käsiin voimme muistaa Forttumin optiot.
Mielestäni olisi järkevää, että hoitohenkilökunnan tuloverotusta kevennettäisiin ja samalla tarjottaisiin keveämpää mutta tuntuvaa palkankorotusta. Syntyvää veroaukkoa voitaiin paikkailla esimerkiksi kiristämällä alkoholin ja tupakan haittaveroa sekä luomalla venäläiselle rekkaliikenteelle 'tien käytöstä ja kulumisesta johtuva rasitevero' Näin ei tarvitisi lähteä heikentämään suomalaisten kilpailukykyä ylikuumenneella verotuksella vaan säästettäisiin 'paukut' parempiin kohteisiin.
Mikäli ahnedimme liikaa ja vaadimme paljon, syömme itse omaa kilpailukykyämme. Pääoma valuu väistämättä ulkomaille ilman että saamme vastineeksi konkreettista tuloa. Korkea verotus ja palvelujen korkea hinnoittelu ovat omiaan juuri tämäntyyppisen yhteiskuntarkenteen alasajoon.
Toisinsanoen uskon, että nykyisen kaltainen tilanne kaikessa päättömyydessä on hyvin lyhytkatseista ja varsin kohtalokasta Suomen talouden ja globaalin aseman kannalta maailmassa - puhumattakaan jos vielä muutkin vastaavat alat lähtevät samanlaiseen palkkasotaan kuin hoitajat. Uskoakseni kohta ei enää ole lainkaan työvoimapula vaan päin vastoin, liika työllisyys ja armoton kiire. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä, mikäli terve järki otetaan käteen ja ajatellaan asioita vähän omaa nenää kauaskantoisemmin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvät pihvit taivas alla. ja nurtsillekin voi kakkia mutta ei se tietystikään ole suotavaa. parempi on pyllistellä siellä pusikon puolella.
Hyvää päivää kirvesvartta.
Eipä se lama muuallakaan ole iskenyt hoitokulujen muodossa, ei ainakaan kun terveysmenoja on lisätty, hoitajien palkkojen nosto ei lamaa aiheuta. Ehkä se lama tulee ylikuumenneen asuntotuotannon taholta, tämä on paljon todennäköisempää. Toisaalta politikkojen vastustus ja tästä aiheutuva epävakaus heijastuu työmarkkinoille, se voi osaltaan vaikuttaa hieman. Hoitajien korostus nostaa hoitoalan kustannuksia marginaalisesti, korkeintaan 7,0 ylös 7,4 prosenttiin. Ruotsissa vastaava luku on yli 9,1 prosenttia kansantaloudesta. Suomessa on Euroopan tehokkain terveydenhuolto, lähinnä johtuen ahkerista hoitajista.
Palkan korottaminen on enemmän kuin ansaittua, herra kasaa neljäntuuman galvanoiduilla nauloilla talonrunkoja palkankorotuksen jälkeenkin, nuku yösi rauhassa. Ellei tiedä taloudesta mitään, niin on paras olla esittämättä asiantuntija-arvioita. Rakennusmiesten palkat ne vasta yliarvostettuja ovatkin, jos ihan totta puhutaan.