Malttia! (1. Piet. 4:7-11)

MALTTIA!
1. Piet. 4:7-11
---
4:7 Mutta kaiken loppu on lähellä. Sentähden olkaa maltilliset ja raittiit rukoilemaan.
4:8 Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä "rakkaus peittää syntien paljouden".
4:9 Olkaa vieraanvaraisia toinen toistanne kohtaan, nurkumatta.
4:10 Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina.
4:11 Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.
--
Usein teemme elämässämme hätiköityjä ratkaisuja. Paniikkimielialan valtaama ihminen ei kykene ajattelemaan selkeästi.
Hän pyörii itsensä ympärillä, eikä näe ulospääsyä vaikeasta tilanteesta. Silloin kannattaa pysähtyä ja rukoilla Jumalaa (7). Juuri hiljentyminen ja rukous vapauttaa meidät päättömästä hätäilystä ja asiat ennen pitkää ”loksahtavat” paikoilleen.

Itseensä käpertymisen sijasta meidän tulisi suuntautua ulospäin. Emme saa muista kärsimäämme pahaa, vaan meidän tulee osoittaa anteeksiantavaista mieltä lähimmäisiämme kohtaan, sillä ”rakkaus peittää syntien paljouden” (8).

Maltilliseen ja raittiiseen elämään (7) kuuluu myös vieraanvaraisuus (9).

Me olemme saaneet Jumalalta erilaisia armolahjoja palvellaksemme niillä lähimmäisiämme( 10).
Puhuja puhukoon sitä, mitä Herra antaa puhuttavaksi ja palveluksen työtä tekevä pankoon itsensä ”likoon” etsien siihen voimia Jumalalta (11). Meillä itse kullakin on Jumalalta saatu tehtävä. Toimittakaamme se uskollisesti, että Jumala tulisi kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.
--
3. Sydämen, suin ja kätten töin
avuksi kiiruhtakaamme.
Rukous nouskoon päivin, öin,
Herralta Hengen me saamme.
Hätä ja tuska maailman
suurempi on kuin aavistan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa?

(Virsi 434:3)