..onkohan naisen hoivamyytti myytti sekin, viimeisin tutkimus nimittäin paljastaa naiset miehiä etevämmiksi tuloksentekijöiksi, tutkimus antaa ymmärtää, etteivät miehet oikeastaan osaa tehdä tulosta ollenkaan..
..tuloksentekeminen puolestaan ei perustu hoivaamiseen, vaan riistoon, joten mitä enemmän viivan alle saadaan, sitä suurempi on riiston määrä..
..tieto, joka tutkimuksesta puuttuu, on oikeastaan se, missä määrin nainen ja feministi on sama asia, voihan olla, että feministi kumminkin on enemmän ominaisuuksiltaan ja habitukseltaan mies kuin nainen, näin jo alustavan stereotypiankin mukaan..
..kovin suuri yllätys ei enää olisi, jos kävisi ilmi, että feministi on enemmän mies kuin mies itse, tämähän on täysin mahdollinen tilanne, jos sukupuoli on vain päässä sijaitseva konstruktio tai rooli..
..siksi nimenomaan naisen esittäminen hyväksi johtajaksi on ongelmallinen, koska kysymyshän saattaa olla vain käytetystä johtamistyylistä tai johtamismallista, joka kumminkin on miehen malli..
..tuloksentekeminen puolestaan ei perustu hoivaamiseen, vaan riistoon, joten mitä enemmän viivan alle saadaan, sitä suurempi on riiston määrä..
..tieto, joka tutkimuksesta puuttuu, on oikeastaan se, missä määrin nainen ja feministi on sama asia, voihan olla, että feministi kumminkin on enemmän ominaisuuksiltaan ja habitukseltaan mies kuin nainen, näin jo alustavan stereotypiankin mukaan..
..kovin suuri yllätys ei enää olisi, jos kävisi ilmi, että feministi on enemmän mies kuin mies itse, tämähän on täysin mahdollinen tilanne, jos sukupuoli on vain päässä sijaitseva konstruktio tai rooli..
..siksi nimenomaan naisen esittäminen hyväksi johtajaksi on ongelmallinen, koska kysymyshän saattaa olla vain käytetystä johtamistyylistä tai johtamismallista, joka kumminkin on miehen malli..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jokainen voi sijoittaa itsensä mies-naisasteikolla sen mukaan, kuinka miehinen-naisinen hän kokee olevansa huolimatta siitä onko hän biologisesti mies tai nainen.
Jos asteikon arvo 1 on kaikkein miehisin persoona, ja 7 naisisin persoona, niin mihin kotaan tällä asteikolla sijoittaisit itsesi?
..kaikenlaiset asteikkopersoonat ovat asteikkopersoonia eikä niillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa..
..jos nyt laittaisin valinnan johonkin kohtaan, niin tulkinta olisi sitten lukijan vastuulla ja se taas on lukijan käsitys eikä omani..
..joku toinen taas ei rajoittaisi koko skaalaakaan yhdestä seitsemään, vaan saattaisi ajatella asteikkoa yhdestä kolmasosasta kuuteensataanviiteenkymmeneen yhteen..
..näin ollen kaikenlaisten asteikkojenkin konstruointi lienee täyttä huuhaata..
Niin se EVAN raportti ja analyysi "Naiset huipulle! - Johtaja sukupuolesta riippumatta on osa Naiset huipulle hanketta, jota EVA toteuttaa
yhteistyössä Helsingin Yliopisto, koulutus- ja kehttämiskeskus Palmenian kanssa. Hanke on ESR osarahoitteinen. No raportti on hankkeensa näköinenkin. Analyysin parasta antia onkin, " ehkä, mahdollisesti voi olla, mutta väärä jotopäätös on se, että jos miesjohtajat vaidettaisiin naisiin, niin kannattavuus parantuisi". No, saihan tämäkin "analyysi" ulkopuolista rahoitusta ja työllistihän se joitakin "tutkijoita". Kyllä niitä nyt paapotaan sen vuoksi, että ovat naisia.
..lisärahoitusta kannattaisi varmaan anoa, ellei sitä ole huomattu jo tarjota, nimenomaan naaraspuolisten feministien johtajantaitojen selvittämiseksi..
..arvelen nimittäin, että feministit ovat vielä naisiakin parempia johtajina, ovathan he naisten edusmiehiä, tai edushenkilöitä pikemminkin, siis naissukupuolen eturintamaa..
..merkillistä kylläkin, ettei feminismin vaikutusta tuloksellisuuteen oltu huomattu erikseen tutkia..
Titityy voi varmaan vastata yliopistopohjalta lähes kaikkeen. Nehän on niin koulutettuja "johtajaksi". Päivät päästytyksen lukee muiden ajatauksia, omia ei lainkaan.
Niin, että säveltäisi omankin kappaleen, tai edes improvoisi sen. Mutta kun ei, tankki mikä tankki.
Ei ikänä johtajaksi, alistava, vertaileva. Tylsä.
jotain vanhoja tutkimuksia erilaisista tunnejohtajista ja auktoriteettijohtajista ja tiesmistäjohtajista.
Tuskinpa johtajuus on niinkään kiinni sukupuolesta kuin henkilön omista ominaisuuksista. Olen työskennellyt äärimmäisen hyvien miesjohtajien ja naisjohtajan alaisuudessa. Olen työskennellyt myös äärimmäisen huonon miesjohtajan alaisuudessa.
Tutkimustulokselle on tarjottu jos jonkinlaista selitystä. Järkevältä selitykseltä tuntuu esimerkiksi se, että naisjohtajiksi on hakeutunut naisten eliittiä ja naisia joilla on riittävästi kunnian himoa sekä halua menestyä aidosti elämässä ainakin materiaalisella puolella. Erilaisia tusinamiesjohtajia on pilvin pimein. Onhan otantakin paljon suurempi kuin naisjohtajissa.
Toisaalta voihan selitys tutkimukselle olla puhtaasti se, että naiset olisivatkin miehiä parempia johtajia.
Kuitenkin tutkimuksesta voi kauttarantain päätellä, että naisten maailmat ja miesten maailmat eivät ole niin kovin erilaisia. Arvot joita molemmilla on ovat enemmänkin yhteiskunnallisia ja oman aikansa mukaisia kuin sukupuolen mukaisia - molemmat tykkäävät rahasta ja vallasta. Kukapa ei?
..mielestäni mitään yleistä hyvää johtamista ei ole olemassa, itse kannatan ajatusta tilannejohtajuudesta, ihmiset ovat nähdäkseni kukin eteviä eri asioissa, joku on etevä ihmissuhteissa, joku abstraktissa ajattelussa yms, siis jonkun asian hallinta määrittää viimekädessä johtajuuden, miten hallita tilannetta, josta ei esimerkiksi tiedä mitään..
..tuloksentekeminen sen sijaan on aitokapitalistiseen poliittiseen filosofiaan perustuva organisaationäkemys siitä, miten organisaatioita pitäisi johtaa..
..sanotun lisäksi muistelen, että tavoite- ja tulosjohtamisen kehittelijät ovat olleet etupäässä miessukupuolta, ainakin nimen perusteella pääteltynä, siksi, jos nainen on hyvä tulosjohtaja, niin sehän merkitsee sitä, että hän on vain omaksunut tietyn ajatusmallin ja osaa toteuttaa sitä tarkoituksenmukaisella tavalla..
mieltä siinä, että mitään yhtä ja oikeaa johtamistapaa ei ole olemassa. On vain hyviä ja huonoja johtajia. Johtajuus on jokaisen johtajan kohdalla kuitenkin aina hieman erilaista ja vaikka tulosta pyrittäisiin voimakkaasti tekemään se ei vielä tarkoita, että ihmisistä tarvitsee tehdä pelkkiä pelinappuloita. Sitä paitsi yksinkertainen on sitä mieltä, että vanhan kansan sanonta "ahneella on paskainen loppu" pätee myös tuloksen tavoittelemiseen.
Itse pyrin johtamaan niin, että henkilöiden johtamista tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Porukan pitää ymmärtää, että yrityksen tulee tehdä voittoa. Jokaisen työpanos on yhtä tärkeä. Itse ohjautuvuus, oma-aloitteisuus sekä itsenäinen ongelmien ratkominen edesauttavat tuloksen syntymistä. Työt on kuitenkin tehtävä ja aikuisten ihmisten pitää se ymmärtää ilman erillistä sanomista. Vaadin tiettyä työtasoa niin laadullisesti kuin määrällisesti. Tilapäiset lipsahtamiset tavoitteista ovat inhimillisiä asioita ja tavoitteiden ylittämisestä seuraa tietenkin kaikille positiivisia - lähinnä rahallisesti - asioita. Lisäksi työ pitää ohjata niin, että yhden ihmisen työpanos ei ole liian merkittävä kokonaisuuden kannalta. Ei siis edes johtajan työpanos. Huonoja päiviä pitää sallia kaikille.
Tulos tai ulos tyylinen johtaminen polttaa vain porukan turhan päiten loppuun, koska samanlaiseen tulokseen päästään ilman ylimmääräisiä paineita ja painostuksia. Ei uhkailemalla välttämättä pärjää kovin pitkälle.
Koko käsite tulosjohtaminen on peräti omituinen siksi, että tulosta tavoitellaan yrityksessä aina. Pitääkö se erikseen mainita johtamisessa?
..sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, niin tuloshan syntyy markkinoilla vallan matemaattisten kaavojen tarkkuudella..
..tänä päivänähän pitää huolehtia siitä, että osakkeenomistaja on vähintään tyytyväinen, siksi sille pitää jakaa rahaa vaikka koneet myymällä, ainoa johtamisen ongelma tässä onkin keksiä keinoja, miten saada omistajalle aina vain enemmän rahaa..
..oikeastaan mitään aitoa tavoitteenasettelua ei edes ole, koska markkina-arvot määrittelevät tavoitteet ja firman ja johdon tehtäväksi jää vain selviytyä markkinoiden vaatimuksista..
Tulosjohtaminen eroaa merkittävästi aiemmin käytetystä henkilöstöjohtamisesta. Tulosjohtamisessa pyritään pitämään koko ajan mielessä ydinosaaminen ja henkilöstön voimavarat sidotaan siihen. Johtajan tehtävänä on pyrkiä poistamaan kaikki häiriötekijät, jota vaikuttavat tuloksen tekemistä vähentävästi. Johtaja on siis enemmänkin tiimin jäsen kuin kukkulan kuningas.
Tulojohtamisessa naiset ovat jostakin syystä parempia, tämä johtunee osittain varmaan siitä, ettei naisille ole syntynyt vanhoja johtamistavan maneereja. Aiemmin naiset olivat epävarmoja johtamiskyvyistään, nyt tämä katsantotapa ei olekaan haitta. Se on puhtaasti etu, mikäli ajatellaan tulosjohtamisen ideaalia. Johtajan ei tarvitsekaan tietään kaikkea, riittää kun hän osaa oman tekemisensä ts.tuloksen teon tukemisen.
Suomalaiseen työelämään on vaikea istuttaa toimivaa tulosjohtamista, täällä on jostakin syystä autoritäärinen johtamiskulttuuri suosittu, näin on etenkin johtaja tasolla. Naisilla ei tätä historiallista painolastia ole.
Perinteisesti miesten avuista johtamisessa, jämäkkyys, autoritäärisyys, pyrkyryys, tms.. on haittaa nykyisessä työympäristössä. Naisten tapa johtaa on tehokkaampi, koska johtaminen ei ole itsetarkoitus, tuloksen tekeminen on sitä.
..sitä nimenomaan yritin sanoa, että johtamisen teoria ja kulttuuri on mielestäni miesten keksintö..
..armeija, kirkko ja valtio lienevät perimmäiset johtamiskulttuurin lähteet, kapitalistinen firmahan syntyi vasta joskus teollistumisen aikoihin..
..muutos entiseen näkyy kumminkin siinä, että vanha johtamiskulttuuri väistyy ja kapitalistinen ajattelu tungetaan nykyään joka paikkaan..
..jopa kirkossa kiillotetaan yrityskuvaa ja luulen, ettei mene aikaakaan, kun kirkonkin palveluista tehdään brändejä ja kirkolliset mainokset alkavat pyöriä mtv:llä..
..esimerkiksi kapitalistiset laskentakäytännöt ovat olleet jo useita vuosia käytössä julkisen hallinnon organisaatioissa, samoin kapitalistisen tehtaan johtamisteoriat on tungettu jo valtiolliseen ajatteluunkin, jotkut kauppakoulun käyneet poliitikot puhuvat jopa suomi-nimisestä konsernista..
..sen sijaan naisten johtamiskulttuuri lienee peräisin lastenkasvatuksesta ja se lienee enemmän leadership-tyyppistä kun taas perinteinen miesttyyppinen johtaminen on mielestäni rationaalista management-tyyppistä johtamista..
..ilmeisesti tänä päivänä leadership on enemmän muodissa kuin management, koska management on enemmän rationaalista, kun taas leadership on tyypillistä hösäämistä..
Johtamisteoriat ja -kulttuurit ovat pääosin miesten keksimiä, tämä on totta. Johtaminen on perustunut auktoriteettiin ja hierarkkisiin järjestelmiin. Tämäkin on totta. Myyttiä on sitä vastoin se, että nämä johtamisentavat olisivat tuloksellisia, tehokkaita ja tuottavia. Vanhakantaisessa johtamistavassa tuhlataan ihmisten resursseja ja johtajuus nousee tuottavuutta tärkeämmäksi.
Johtamistapojen muutos ei ole niinkään kiinni kapitalismin kehittymisestä, vaan sen vaatimuksista. Halutaan antaa ihmisten osaamiselle tilaa ja kohottaa luovuutta. Yhden totuuden aika on mennyt. Ihmisten koulutustaso on mahdollistuttanut sen, että organisaatiot ovat oppivia, ilman jatkuvaa paimentamista. Mikäli pystytään aidosti luottamaan siihen, että ammattitaitoiset ihmiset osaavat itse toimia, ilman jatkuvaa johtamista, työssä viihtyminen lisääntyy ja tuottavuus kasvaa.
Tuottavuuteen keskittynyt johtamiskulttuuri ei ole lastenkamareista haettu, se on varsin pitkälle sovellettua sosiologiaa. Hyväksytään käytännön tasolla se, että ryhmässä on tietopotentiaalia enemmän, kuin kenessäkään yksittäisessä ihmisessä. Kaikkia lankoja ei ole tarpeenkaan pitää käsissä.
Naisten on helpompi sopeutua siihen, että alaisissa on tieto/taitoa enemmän kuin yksittäisessä ihmisessä/johtajassa. Kukkona tunkiolla riehuminen ei ole tarpeen.
Vanha kaltainen johtamistapa on varsin kapitalistinen ilmiö, patruunat ja tilan herrat olivat oikeita kapitalismin perikuvia. Nykyinen malli on hieman toisen tyyppinen, tämä on luonnollista, koska omistamisen tavatkin ovat muuttuneet. Kapitalismista on tullut kasvotonta, osakkeenomistajat eivät henkilökohtaisesti puutu muuhun, kuin voittojen keräämiseen. Enää ei ole tilaa sen tyyppiselle johtamiselle, jossa yksittäisen (miehen) ego oli tuottavuutta tärkeämpää.
..tarkoitin myyttien kieltämiselläni sitä, että johtamisesta on laadittu useita teorioita, oppeja, joita jopa kauppakouluissa, ettei peräti korkeakouluissa, ja muissakin peräti opetetaan tietona..
..jos sitten palataan myytteihin, niin jopa itse tuloskin on myytti, sillä tuloskin on samanlainen konstruktio kuin johtamisen teorioiden, ajatusten, eri variaatiot..
..joskus vähän aikaa sitten firmojen piti maksimoida voittoa, mikäli aikoivat menestyä, tätä nykyä voiton on korvannut tuotto omistajille..
..noiden lisäksi löytyy vielä muitakin organisatorisia tavoitteita, joita on pidetty ensisijaisina..
..mielestäni koko tuloksellisuuden käsite on mitä suurimmassa määrin poliittinen, yhtä hyvinhän firma voisi maksimoida työntekijöidensä palkan, tämä taas saisi työläiset ponnistelemaan aikaisempaa lujemmin eikä lakkoja ja muita rettelöitä syntyisi..
..ei kai muutos palkkojen maksimoimiseksi tarvitsisi muuta kuin säädöksen johonkin kohtaan työlaisäädäntöä, esimerkiksi että työntajan velvollisuus on maksimoida työntekijänsä palkka ja että omistaja saa ottaa vain säädetyn koron suuruisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle..
..mutta kun politiikka on sellaista kuin on, niin eipä ole sitten ihme, että maailmakin näyttää siltä, miltä se näyttää..
..kauppakouluihin, yliopistoihin ja korkeakouluihin pitäisi ehdottomasti saada myös marxilainen näkökulma, puute asiassa on jo sivistyksellisesti räikeä..
Tuloksessa ei ole mitään myyttistä, se on varsin konkreettinen ja mitattavissa oleva asia.
Tuotto omistajille ei juurikaan eroa siitä, että maksimoidaan voittoja. Ero on ainoastaan omistajien määrässä ja siitä, ettei omistajat pysty suoraan vaikuttamaan tuloksen tekemiseen. Rahoituksen poisvetäminen on epäsuora keino, se on myös hidas ja varsin äärimmäinen.
Suljetussa taloudessa voitaisiin tehdä lähes millaisia lakeja tahansa ja onhan niitä tehtykin, yleensä nämä lait hyödyttävät lähinnä poliittista eliittiä, kuten ennen Neuvostoliitossa ja nykyisin Pohjois-Koreassa jne..
Vapaassa taloudessa markkinat ovat liikkuvia, samoin sitä ovat pääomat, mikäli tuottoa liiaksi leikataan, silloin pääomat karkaavat muualle. Tämä on varsin luonnollista kehitystä -tämäkin. Pääomien puute saattaa varsin nopeasti nykyaikaisen valtion ahdinkoon.
Marxilaisen talousteorian opettamisesta olen samaa mieltä, sitä pitäisi lisätä opetuksessa. Talousteoria on lukuisista puutteistaan huolimatta tutustumisen arvoinen.
..kyllä, tulos on ajateltavissa mitä suurimmassa määrin myyttiseksikin, sitä paitsi tulosta voidaan mitata hyvinkin monella tavalla, palkka on hyvin laskettavissa, mitattavissa, siinä missä ortodoksinen tuloskin..
..pääomien puute ei ole sen enempää heikkous kuin matala ostovoimakaan, eikä pääomien välttämättä tarvitse olla omaa pääomaa, esimerkiksi suomihan vanhoina hyvinä aikoina oli vieraan pääoman luvattu maa..
..vierasta pääoma taas on sitä enemmän, mitä enemmän työläinen saa palkkaa, josta voi rahoittaa järkevää liiketoimintaa..
..voiton maksimointi eroaa nykyaikaisesta ajattelusta siinä, että ennen pyrittiin vain tekemään rahaa, mutta nykyään pääasiallisesti pörssi-illuusioita, kuviteltuja tuottoja silkan rahan lisäksi, tuottoja ei siis tehdä juurikaan itse firmassa enää, vaan rahoitusmarkkinoilla..