Olin tänään Veteraaniopettajat ry:n matkalla tutustumassa valmistumassa olevaan Vuosaaren satamaan. Erinomaisesti meille satama ja sen toiminnot esiteltiin, sekä kalvosulkeisessa että alueella kiertäen. Ja erinomainen lounas Villa Solvikissa tarjottiin. Mutta silti minua korpesi.
Miksi tuonkin pitää tulla juuri Helsinkiin? Keskelle Suomea tuollainen laitos olisi pitänyt sijoittaa, jotta se palvelisi tasapuolisesti kaikkia suomalaisia. Oulujärven tai Keiteleen rannalle tai ainakin Päijänteen pohjoispäähän, vaikka Korpilahdelle. Kannattamani Keskustan politiikka on totaalisesti ellei peräti fataalisesti epäonnistunut sataman sijoituksen suhteen.
On se valtava laitos. Satamakeskuksen alue on 225 ha ja se on 4000 ihmisen työpaikka. Kustannusarvio on 680 miljoonaa euroa. Satamalaituria siellä on lähes 4 km ja niille mahtuu n. 20 laivaa kerrallaan. Jokaiseen laituripaikkaan johtaa vähintään 12,5 metriä syvä väylä. Moottoritie sinne johtaa, kehä III:n jatkeena, ja 1,5 km:n tunnelissa se on vedetty Porvarinlahden luonnonsuojelualueen alta, siis meren alta. Tietysti sinne johtaa myös rautatie, ja sille tunneliakin on louhittu 13 km Vuosaaren ja Keravan Savion välille.
Vaikka se on tavarasatama, Suomen suurin kappaletavarasatama, sen kautta kulkee n. 600 000 matkustajaakin vuosittain. No, se nyt ei ole paljon mitään, kun Helsingin satamien kautta kulkee joka vuosi n. 9 miljoonaa matkustajaa.
Kun Helsingillä jo on tuollaiset matkustajasatamat ja niiden matkustajapaljous, niin miksi vielä tuokin sinne? Käsittämätöntä. Ajatelkaa, keskustalaiset, millaisen määrän työpaikkoja ja tuloja se olisi tarjonnut esim. millä tahansa alussa mainitsemallani paikkakunnalla. Ja millaiset kerrannaisvaikutukset kuljetuksissa ja muussa logistiikassa ja kaikissa palvelutoiminnoissa!
Siis miksi tuo Helsinkiin, Keskusta? Eihän siellä ole edes keskustalaisia. Eikö tämä kepujohtoinen hallituksemme taitavan pääministeri Vanhasen johdolla olisi voinut hanketta estää?
Eikö edes Mauri Pekkarinen olisi voinut saada sitä vaikkapa sinne Keiteleen tai Päijänteen rannalle, omaan vaalipiiriinsä? Pakko muuttaa käsitystään Maurin näihin asti hyvistä taidoista. Ei olisi noin tapahtunut, jos Urkki vielä eläisi ja meitä johtaisi. Urkki olisi vienyt sataman hänelle rakkaaseen Kainuuseen, Oulujärven tai Lentuan rannalle.
Lukekaa tuon linkin takaa ja kiristelkää hampaitanne ja puristelkaa nyrkkiänne, keskustalaiset:
http://www.vuosaarensatama.fi/fi/index.html
Miksi tuonkin pitää tulla juuri Helsinkiin? Keskelle Suomea tuollainen laitos olisi pitänyt sijoittaa, jotta se palvelisi tasapuolisesti kaikkia suomalaisia. Oulujärven tai Keiteleen rannalle tai ainakin Päijänteen pohjoispäähän, vaikka Korpilahdelle. Kannattamani Keskustan politiikka on totaalisesti ellei peräti fataalisesti epäonnistunut sataman sijoituksen suhteen.
On se valtava laitos. Satamakeskuksen alue on 225 ha ja se on 4000 ihmisen työpaikka. Kustannusarvio on 680 miljoonaa euroa. Satamalaituria siellä on lähes 4 km ja niille mahtuu n. 20 laivaa kerrallaan. Jokaiseen laituripaikkaan johtaa vähintään 12,5 metriä syvä väylä. Moottoritie sinne johtaa, kehä III:n jatkeena, ja 1,5 km:n tunnelissa se on vedetty Porvarinlahden luonnonsuojelualueen alta, siis meren alta. Tietysti sinne johtaa myös rautatie, ja sille tunneliakin on louhittu 13 km Vuosaaren ja Keravan Savion välille.
Vaikka se on tavarasatama, Suomen suurin kappaletavarasatama, sen kautta kulkee n. 600 000 matkustajaakin vuosittain. No, se nyt ei ole paljon mitään, kun Helsingin satamien kautta kulkee joka vuosi n. 9 miljoonaa matkustajaa.
Kun Helsingillä jo on tuollaiset matkustajasatamat ja niiden matkustajapaljous, niin miksi vielä tuokin sinne? Käsittämätöntä. Ajatelkaa, keskustalaiset, millaisen määrän työpaikkoja ja tuloja se olisi tarjonnut esim. millä tahansa alussa mainitsemallani paikkakunnalla. Ja millaiset kerrannaisvaikutukset kuljetuksissa ja muussa logistiikassa ja kaikissa palvelutoiminnoissa!
Siis miksi tuo Helsinkiin, Keskusta? Eihän siellä ole edes keskustalaisia. Eikö tämä kepujohtoinen hallituksemme taitavan pääministeri Vanhasen johdolla olisi voinut hanketta estää?
Eikö edes Mauri Pekkarinen olisi voinut saada sitä vaikkapa sinne Keiteleen tai Päijänteen rannalle, omaan vaalipiiriinsä? Pakko muuttaa käsitystään Maurin näihin asti hyvistä taidoista. Ei olisi noin tapahtunut, jos Urkki vielä eläisi ja meitä johtaisi. Urkki olisi vienyt sataman hänelle rakkaaseen Kainuuseen, Oulujärven tai Lentuan rannalle.
Lukekaa tuon linkin takaa ja kiristelkää hampaitanne ja puristelkaa nyrkkiänne, keskustalaiset:
http://www.vuosaarensatama.fi/fi/index.html
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kun tuo Vuosaari-projekti on jo edennyt noin pitkälle, niin oiva voikin jo keskittyä Helsinki-Vantaa lentoaseman muuttamista Helsinki-Ilomantsi lentoasemaksi. Siellä tuota lisäkiitorata-aluetta riittää, mikäli sitten ei joku kepulainen kaiva pakastimestaan liito-oravan paskaa ja kuskaa sitä alueelle. Johan menisi taas toimenpidekieltoon sekin lääni.
Toisaalta, eikös tuo Sonnimies voisi laajentaa nyt navettojaan vapautuviin satamahalleihin Helsingissä? Mahtuisi kerralla koko hänen naismaailmansa saman katon alle.
Älä syytä Keskustaa ja Vanhasta, tämäkin on Koklippien keskittämispolitiikan seurausta.
Lipponen keskittämisvimmassaan halusi siirtää kaikki Helsingin satamat yhteen paikkaan Vuosaareen, vaikka ne olisi voitu hajasijoittaa ympäri maata jossa ihmiset ja infrastruktuuri olisivat olleet valmiina, matkustajat ja tavaratkin olisi ollut helpompi kuljettaa tehtailta niitä lähellä sijainneisiin satamiin, nyt kaikkien pitää matkustaa ensin Helsinkiin päästäkseen laivaan. Se lisää teiden tarvetta Helsingin kähellä, vaikka tiestöä on valmiina ja käyttämättöminä mm. Ilomantsissa satoja kilometrejä.
Olenkin laskenut kansantaloustieteen opintojeni harjoitustyönä että kestää 17 vuotta ennenkuin muuttajien vaatima infrastruktuuri on maksettu. Vuosaareenkin piti rakentaa uutta tunnelia kilometrikaupalla vaikka Pönttövuoren tunneli Savon ja Keski-Suomen rajalla on melkein käyttämätön, pari junaa päivässä siitä vain kulkee.
Lipposen ajama keskittämisvimma om onneksi saatu loppumaan Keskustan hallitusten myötä, nyt Kehäratakin rakennetaan viisaasti Pekkarisen vaalipiiriin Äänekoskelle. Sieltä puuttuukin rautatieliikenne nykyisin kokonaan, joten näin saadaa alueelle uusia työpaikkoja eikä kaikkia keskitetä Helsinkiin
kirjoitukseesi, kysyn ujosti mitä helvetin tekemistä "yleisexpertillä" on Veteraaniopettajat ry:n kanssa.
Olet kyllä esiintynyt tällä palstalla aidon kepulaisen "kansankynttilän" tavoin sivistämässä kansaa Nato-jäsenyyden kannalle, mutta silti... Kerro lisää urastasi kainuulaisen kyläkoulun opettajana.
Vai onko "Veteraaniopettaja" jonkinlainen sotilaallinen arvo joka ei heti avaudu meille naiiveille pasifisteille.
Siis kaikkea tekemistä, mutta tekemistä myös veteraaniopettajien kanssa. Ja oli jo silloin, kun eivät olleet veteraaneja.
Itsellänikin on sen verran myös opettajauraa, että varmaan senkin perusteella pääsisin tuohon arvokkaseen joukkoon. Mutta olin taas, kuten muutaman kerran aikaisemminkin, mukana pyydettynä. Kun olen niin suosittu. Pyytäjät kun tuntevat minut hyvin, olivat edesmenneen rakkaan vaimoni opettajatovereita.
Kolmeen eri eläkeläisyhdistykseenkin kuulun, mutta en tuohon. Pitäisiköhän liittyä siihenkin, sillä siinä tuntuu olevan todella fiksua ja mukavaa porukkaa.
Kollegoja, sanomme me NATOn kannattajat. Emme puhu työtovereista, kuten punakapinalliset.
Meillä on asetovereita ja taistelutovereita, ei asekollegoita eikä taistelukollegoita. Puhumme myös ase- ja taistelu- ja jopa upseeritoveruudesta. Miltä kuulustaisi asekollgialisuus, taistelukollegialisuus ja upseerikollegialisuus? Hölmöltä.
Vanhaa, hyvää suomalaista toveri-sanaa ei ole pilannut sen käyttö työtoveruudessa eikä edes aatetoveruudessa muiden kuin punakauhuisten pipissä päässä, joiden sisällä jyristelevät Hagiksen kauheat punakoneet ja erilaiset lepakot räpistelevät. Juuri tuollaisia voidaan oikeasti nimittää punikeiksi.
Kysy vaikka niiltä veteraaniopettajilta, miten sana kirjoitetaan ja taivutetaan.
Sulla ei taivu oikein.
Älä nyt mukella potaskaa siellä peräkammarissasi. Korhonen osaa sotilaaksi ihmeen hyvin suomea ja kollega-sanan taivuttamisessa ei ole mitään väärin.
Mutta se on tuo toinen kotimainen, joka pyrkii sotkemaan. Kollegial = kollegiaalinen på svenska. Kollega on kollega suomeksikin, mutta siis kollegiaalinen adjektiivina.
Kollegoita käy siinä kuin kollegoja, jos sitä tarkoitit. Ihan kuten kielitoimiston ohjeen mukaan sekä suomen kieli että suomenkieli ovat oikeita kirjoitusasuja kumpikin.
Sen voin vahvitaa tällä "sotilaaksi kohtalaisella" kielikorvalla (vaikka oikea korvani vaurioituikin jo 1950-luvun lopulla raskassinkoammunnoissa, kun silloin sotilailla oli asenne, että "tosimieshän ei mitään korvasuojuksia käytä").
Sivistys ei ole näköjään tarttunut sinuun, vaikka kovasti olet yrittänyt sitä itseesti tartuttaa.
Johtuisiko tuo geeneistä vai fenotyypin totaalisesta epäonnistumisesta?
äläkä sotke oikeita sotilaita tai upseereita paskapolitiikkasi tekoon.
On aseveli, ei asetoveri.
On taistelupari, tai taistelukaveri, ei taistelutoveri.
On upseerikaveri, ei upseeritoveri.
On sotakaveri, ei sotatoveri.
Käytetetään kaveri-sanaa mieluummin, ei ole niin politisoitunut. Jos punaupseerille sopii.
Siis sen, millainen on punaupseeri. Onhan sellainen paljon lähempänä kepulaista kuin tällainen sinivalkoisen Suomen kunniakkaan armeijan kenttäharmaata ja YK:n sinistä barettia kantanut upseeri. Hyvin menestynyt ja monin tavoin palkittu sellainen vaikka olenkin.
Niin, ja sb-toveruudella nuo vaitteritkin näkyvät tervehdyksiään minulle päättelevän.
En tosiaankaan ole kantanut punabarettia. Sitä kantavat meillä laskuvarjojääkärimme.
Sinne kaavailemansa kansainvälisen lentokentän Ilomantsi Heathrow'n viereen.
Yleisexpertti on oikealla asialla, miksi kaikki hyvä pitäisi rakentaa Helsinkiin. Rahtilaivasatamallekin kannattaisi hakea paikkaa muualta kuin liikenteellisesti takkuisesta Helsingistä.
Musiikkitalon rakentamisesta on tulossa farssi. On todella typerää rakentaa valtion laitoksia korkeasuhdanteen aikaan kustannuksiltaan kaikkein kalleimmalla seudulla valtion varoilla.
Viikonlopun Karjalaisessa ehdotettiin Musiikkitalon rakentamista Tampereelle, Jyväskylään tai Ouluun. Rakentaminen olisi paljon halvempaa ja talo palvelisi paljon paremmin kaikkia suomalaisia kuin Helsinkiläinen musiikkitalo.
Helsingissä on jo Kansallisooppera, Ateneum ja Kiasma, miksi sinne aivan kaikki kansalliset kulttuurirakennukset pitäisi sijoittaa.
Helsingistä on erinomaiset kulkuyhteydet Tampereelle, se olisi erinomainen ja keskeinen paikka. Helsinkiin rakentaminen on helppoa vielä keskeyttää, eihän aikaiseksi ole saatu kuin kuoppa ja kustannusarvion ennakoitu ylittäminen.
Jos tuollainen jättisatama olisi jossain Päijänteen tai Keiteleen rannalla, koko Härmlandia hukkuisi sen tuottamaan skeidaan. Bönde-bundet kun eivät osaa skeidojaan siilata, vaan kaikki valuu järviin ja jokiin ja niiden mukana myös vodaan, jota juodaan ja jolla peseydytään. Ja muiden kuin lande-kepulaisten maha ja iho ei sellaista kestäisi.
Uudessa Luonto-lehdessä luontokuvaaja ja Someron vesiensuojeluyhdistyksen aktiivijäsen Matti Torkkomäki bamlaa selkokielellä meidän maanilveilymme tuottamista tuhoista. Hän sanoo, että maanviljelijät ovat maamme suurimpia järvimaisemien omistajia ja huonoimmin sitoutuneita vesien suojeluun.
Hän aivan oikein pitää naurettavina väitteitä, että Pietarin jätevedet olisivat tänäkin kesänä nähdyn ongelman aiheuttajia Saaristomerellä. Lounais-Suomen jokien vesien mittaukset antavat sellaisa tuloksia, että ne yksin riittävät selittämään Saaristomeren surkeaa tilaa. Ja noiden jokien saasteet ovat kaikki maatalouden tuottamia.
Torkkomäki pitää ihan rikollisena sitä, että vaikka maatalous saa yhteiskunnalta vuosittain 300 miljoonaa euroa (lähes puolet Vuosaaren sataman kustannusarviosta) maatalouden ympäristöohjelman mukaisena tukena, tuen käyttöä ei valvota ja tulokset näkyvät. Ja myös haisevat.
Torkkomäen mielestä vika on paljolti MTK:n asenteessa. Härmälän aikana se härsikisti vähätteli ja vääristeli asiaa ja sama linja näkyy Torkkomäen mielestä olevan myös nykyisellä maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalla.
Vuosaaren satamassa on tehty erittäin mittava ja perusteellinen työ alueella aikaisemmin toimineen Valmetin telakan aiheuttamien mereen valuneiden ja sedimentteihin jääneiden myrkyllisten aineiden puhdistamisessa, samoin sen hyväksi, ettei samanlaista enää pääse tapahtumaan. Jos olisi toimittu kepulaisella asenteella, EU:n ympäristöviranomaiset panisivat sataman käyttökieltoon pian sen käyttöönoton jälkeen.
Siksi satama ei ole landella, niin kauniita, hyviä ja tarkoituksenmukaisia paikkoja kuin sille varmasti löytyisikin, vaikkapa Höytiäisen rannalta Ilomantsista!
"vaikkapa Höytiäisen rannalta Ilomantsista!"
-------------------------------
Netistä löytyy erinomaisia karttaohjelmia, mm. ,Google Maps, joiden avulla voit täydentää maantiedon tuntemustasi.
jk. Kepukauna-avauksesi ja niiden omat kommentointisi alkavat olla säälittävyydessään jo "Känän" tasoa.
Esim. Oiva, joka kirjoittaa samalla tavalla Lipposesta kuin Känä Vanhasesta. Ei mitään eroa. Ja sinä naisenergialla hurraat päälle.
Ja pahnanpohjimmainen surkimus Sonnimies, jonka kapasiteetti ei riitä vähäisimpäänkään asiakeskusteluun. Lienee samalta kylältä naitu liian pitkään ristiin ja jälki on nähdynlaista.
Ei taida mekko nousta korviin helpolla tänään.. Emeriitta on pahalla päällä;-))) Hajasijoitusta ja kepua on loukattu verisesti... Vuosaaren satama on sijoitettu loistavalle paikalle ja palvelee koko suomen teollisuutta ja kauppaa.. Onneksi päätös tehtiin järkiperäisesti, ei kepulaisesti;-)) Hyvä Suomi, kyllä me tästä noustaan!
Ihanko tosissasi luulet, että minä vanhana topografina, 7 vuotta Topografikunnassa palvelleena en olisi ajan tasalla noissa(kin) asioissa? Kun et pysty kertomaan minulle yhtään uutta tietoa miltään muultakaan alueelta, niin kuinka luulisit pystyväsi siihen tuossa? Salli maun nauraa ivallisesti!
Mainitsemasi lisäksi monia muitakin hyviä karttapaikkoja löytyy netistä, tässä muutamia:
http://earth.google.com/tour/thanks-win4.html
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?lang=FI
http://kartat.eniro.fi/
Mutta Suomen tai muunkaan maailman tunteakseni en noita tarvitse. Ei ole monta kolkkaa rakkaassa Suomessani, jossa en olisi käynyt. Ja melko hyvin tämä koko Telluksemmekin on jo tullut kolutuksi, ja se jatkuu. Seuraava matkakertomukseni tulee Etelä-Amerikasta!
No – jos Känän tasolla ole, ei hätiä mitiä, sillä siitä on vielä huiman pitkä matka alaspäin Emerituksen tasolle pudotakseni. Ja sonni”miehen” tasolle päästäkseni pitäisi porautua hyvin syvälle kepulaisen lantalan uumeniin.
Olis tommosen luonnonsuojelualueen läpi rojautettu kunnon maantie ihan pintaa pitkin. Piruako se ihminen joitain linnunrohjakkeita väisteleen, menkööt pois alta, hyvin ne pääsee kun niillä on siivet. Olis säästetty siinäkin pitkä penni parempiin tarkoituksiin. Kuten pellonraivaukseen ja paketointikorvauksiin.
"Ihanko tosissasi luulet, että minä vanhana topografina, 7 vuotta Topografikunnassa palvelleena en olisi ajan tasalla noissa(kin) asioissa? Kun et pysty kertomaan minulle yhtään uutta tietoa miltään muultakaan alueelta, niin kuinka luulisit pystyväsi siihen tuossa? Salli maun nauraa ivallisesti!"
---------------------------------
...salli minun nauraa säälivästi. Jos siellä Topografikunnassa tiedon taso ja kartanpiirustustaito on ollut sitä tasoa, että sijoitetaan Höytiäinen Ilomantsiin, ei ole ihme että hävittiin koko sota neukkulaa vastaan.
Koiteretta tietenkin tarkoitin! Olen senkin rantamilla ollut jopa TopK:n hommissa, samalla reissulla mm. Koitajoen varrella ja pohjoisempana Pielisjärven (nyk. Lieksa) rajoilla Patvinsuon alueella silloin uutta tekniikkaa väärävärikuvausta, kartoituksen aputoiminnoksi suunniteltua harjoittamassa.
Elettiin kesää 1968. Muistan sen siitä, että kuunneltiin radiosta jännittyneenä Neuvostoliiton menoa Tshekkoslovakiaan antamaan veljellistä apuaan. Jota apua ei Kekkosemme mitenkään noteerannut, vaikka ymmärtämätön SKDL:n puheenjohtaja Aarne Saarinen sen tuomitsi.
Olen toki ollut Höytiäiselläkin, ihan järvellä, mm. Karjalaisen kulttuurin kurssien yhteydessä, ja tunnen tasan tarkkaan sen, miten Höytiäisen kanavan rakennustyössö aikoinaan kävi: järvi karkasi ja sen pinta laski muistaakseni 8 metriä, ja pinta-ala supistuis suuresti, mutta tuli paljon silloin tärkeänä pidettyä uutta viljelysmaata.
"Lipsahtipa pahasti minulta!
KapiKorhonen 10.10.2007 klo 20.47"
---------------------------
Sinunlaisellesi fiktiokirjoittajalle se ei ole mitenkään tavatonta, minä jopa epäilen, että kepukaunassasi teet sen ihan tarkoituksella!
Surullusinta tässä on se, että teet näitä "lipsahduksiasi" tarkoituksellisisesti ja tahallasi.
jk. Eiköhän olisi parasta, että otat sen GT:si ja menet "vuoteeseesi" parhaan ystäväsi kanssa, jonkun Kekkoskaunaisen teoksen seuraan.
Onnellinen ilme kasvoillaan nukahtaa luettuaan kuinka Kekkosen entinen apupoika on julistanut isäntänsä erehtymättömäksi pyhimykseksi kuin Juhani Suomi ikään.
Ex-Pertti (nyk. Jorkki) on ihan oikeassa, satama pitäisi sijoittaa muualle. Koska satama voi olla joko meren tai järven rannalla, paras paikka olisi Merijärvi, siinähän yhdistyvät molemmat.
Yhteys varsinaiseen mereen voitaisiin ratkaista kaivamalla kanava jostain sieltä Närpiön seudulta läpi koko Pohjanmaan Merijärvelle. Kanavan tulisi olla riittävän leveä jotta sen yli saataisiin komeita siltoja. Pohjanmaan kepulaiset kansanedustajat ja ministerit kun ovat esim Mauri Pekkariseen verrattuna sikäli huonossa asemassa, ettei heillä ole mahdollisuus haalia vaalipiiriinsä isoja siltatyömaita kuten vesistörikkaan Keski-Suomen ministerillä. Leveän kanavan, jos se vielä mutkittelisi pitkin poikin lakeutta, yli jouduttaisiin tekemään paljon siltoja ja rumpuja joten edustajilla olisi kymmeniksi vuosiksi hankkeita kotiseudulleen haalittavaksi.
Esityksesi on erinomainen, ja sen perusteet ylitsekäymättömät! Edes siltaa myöten.
Eikö Merijärvi olekin Keskusta-johtoinen paikkakunta? Täytyypä heti ottaa yhteyttä siellä oleviin puoluetover.. ei kun puoluekollegoihin, jotta he ryhtyisivät toimiin Vuosaaren satamatöiden pysäyttämiseksi ja käynnistämiseksi Merijärvellä!
Rakennusinsinöörinä tiedän, kuinka vesirakentaminen hoidetaan. Neuvostoliitossa työskennellessäni tutustuin tarkkaan ystävyyden, yhteistyön ja avunannon hengessä mm. Aral järven vesirakentamiseen joka on vertaansa vailla maailmassa.
Meidän tulisikin pyytää avuksemme noita luottamuksen ajan hyviä ystäviäni opastamaan kuinka isoja vesistöhankkeita tehdään. Voisimmehan esimerkiksi kääntää Päijänteen virtaamaan taas Pohjanlahteen tuhansien vuosien takaisen tilanteen mukaisesti ja tuoda laivat näin Lahteen saakka.
strategisten sokerijuurikkaiden omavaraiskuljetuksiin. Samalla voitaisiin uittaa tukiaisia paluulasteina Merijärvelle. Kanavan toinen pää laitetaan vielä tukkoon Mtk´n esitteillä ja samalla estetään tuonti suomeen. Omaivaraisuutemme ja hajasijoitus olisi liki täydellinen, melkein kuin Väyrysen suunnittelemana.. Lisäksi kanavan varteen voitaisiin laittaa (molemmille puolille) luonnollisen kokoisia (3,7 metriä korkeita) Kekkospatsaita ja lepikon torppa siirettäisiin luotsien päämajaksi, siinä olisi kuvainnollisesti jotakin kepumallisen ihanaa. Emeriitta ja Oiva vaeltaisivat yhdessä, sonnimies kytkettynä kaunista kanavan rantaa ja miettisivät, miten kepulainen voi olla älykäs ja niin kaunis.. Ajatelkaa emeriittan mekko hulmuaisi valtameren leppeän tuulen vireessä..
ole kun oliko se nyt ihan hallitusta myöten lupailtiin enemmän valtion/hallinon virastojen hajasijoittamista; no unohdettiin kertoa että "hajasjoittaminen" tarkoittikin vain että hajasijoitetaan nämä virastot ympäri Helsinkiä...
kapi kapi kapi
Vaan niinpäs vaan on palstan vilkkain keskustelu tästäkin tullut. Ja hyviä ehdotuksia sataman uudeksi paikaksi
Kapteeni rämäpää kierteessä.
Huomasin, että saitti oli kuin nukkuneen rukous, niin vanhana saittilaisena koin velvollisuudekseni sitä hieman herätellä. Ja taisin onnistuakin! Melkoisen kävijämäärän avaukseni sai ja melkoisesti puheenvuorojakin. Niistä nyt monta on myös tämän yhden hengen yhteisön, mutta on muitakin. Tosin Sonnimies aina poisteli viestejään, kun sai niihin hyviä vastauksia, mutta melko moni on viestinsä jättänytkin.
Niin, tämän yhden hengen yhteisön tarkoituksen pitäisi olla ilmiselvä ajattelevalle ihmiselle. Mutta ei näy olevan monellekaan kepulaiselle, ei edes Oivalle. Ei se ole narsismia – olkoon sitäkin – mutta enemmän muuta. Ja se toimii! Siis tämän saitin vilkkaana pitämiseksi ja siis yhteiseksi hyväksemme!
Nyt koko yhteisöni jättää teidät muutamaksi päiväksi, kun on paljon muita tekemisiä. Niitä jatkuu vielä ensi viikollakin, mutta enköpähän jossakin välissä ehdi täälläkin pistäytyä ja jotakin heittää. Ja vielä se JormaKKorhonenkin palaa, jotta jaksakaa vain odottaa, Oivakin!
Nyt me kaikki toivottelemme hyvät yöt ja kauniit unet – vaikkapa sellaiset, joissa keskusta jatkaa vielä seuraavankin hallituksen johdossa! (Minä näen siinä mieluummin esim. Jutta Urpilaisen, jota joku on tuolla esittänyt, sillä on hän paljon vetävämmän näköinen ihminen kuin Matti Vanhanen!)
Sonnimiehelle erikseen: käyhän katsomassa tämänkin profiilini kuva ja arvuuttele, missä maassa se on otettu. Ei, ei ole Intiassa, vaikka paitani rinnassa niin lukeekin, sillä se paita on edelliseltä reissultani. Eikä Kiinastakaan, vaikka riksan kyydissä olen. Olen siinä maassa, jonka puna-sini-valkoraitainen lippu näkyy taustalla!
No, onhan se kerrottava, kun tuota lippua et ole nähnyt saloissa Pylkönmäellä, kaukaisimmalla käymälläsi paikalla; Thaimaa on kysymyksessä.
Siis Hyvää Yötä ja hyviä seuraavia päiviä!
Äläpäs nyt. Mieti kuinka tärkeää keskustalaisuus ja sitä lähellä oleva maatalous meille suomalaisille on.
Budjettiehdotuksessa maataloudelle varataan enemmän kuin puolustukseen. Lisäksi kierratämme EU:n kautta rahaa maatalouteen ja maaseudulle niin paljon että kokonaisuudessaan kepulandiaan siirtyy verovaroja tuplasti verrattuna satsauksiin maanpuolustukseen. Eikä siinä vielä kaikki sanoisi myyntimies. Kuntien verotasauksen, kuntien yhdistymisavustusten ja monen monen muun hyvän syyn vuoksi maksamme verovaroistamme monen moista hyvää kepun vankimmille kannatusalueille ja siellä asuville kunnon ihmisille.
Siis kepulaisuuden täytyy olla tärkeää, kaikki tuo satsaus ei voi olla turhaa, tyhjän väärtiä. Maanpuolustus on tärkeää, sen teitää kaikki. Naapurimme Venäjä laittaa viidenneksen, jopa yli, kansantuotteestaan sotilasmenoihin. Meillä laitetaan suhteessa saman verran kepulandian tukemiseen. Meille kepulaisuuteen satsaaminen on yhtä tärkeää kuin Venäjälle sotilasmenoihin. Mietippä sitä
Niin minuakin. Jutasta saamme hyvän pääministerin!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000029740058
Yleisexpertti siis tunnusti olevansa kapi vaikka sitä aiemmin ei ole tunnustanutkaan. Taas siis jäi kiinni valheesta, no, eihän siinä mitään uutta ole
Siis ymmärsit sen, mikä on pelin henki. Osaisitpa vielä nauraa itsellesikin niin kuin minä nauran kaltaisillesi! Mutta se taitaa olla liian vaikeaa, kun näyt niin kurttuotsaisen vakavasti suhtautuvan asioihin, jotka eivät todellakaan suurta vakavuutta ansaitse.
kortsu korhosen sairaus on paljon vakavampaa kuin
ikinä olisin uskonutkaan.
Menisit "hyvä"mies hoitoon.
Se olisi kaikkien eduksi.
lyhytaikaisia. Taitaa olla nettiriippuvuus vallannut mielen. Toki sieltä teksteistä vielä kaikki muukin kuona näkyy. Ikäihmisiin pitää suhtautua asioitten vaatimalla tavalla.
Sinä olet kaikessa hupsuudessasi kyllä yliveto.
Ei voi kuin hymyillä, hieman säälinsekaisesti kylläkin.
Kovan tehtävän olet ottanut itsellesi, jos keskustapuolueen meinaat tuhota, ja siinä mennessä kaataa hallituksenkin, vaikka siinä on sinunkin äänesi saanut puolue mukana.
Oliskohan ollut viisaampi sossun pysyä leirissään, eikä lähteä näyttelemään muuta kuin mitä on.
Harmittaako? Kuuntelen.
... tai ainakin lapsellisia, kun oikein useamman nimimerkin voimalla olette lähteneet vitsailemaan muka satamattomalla kepu-Suomella.
Paljastetaan nyt sitten, että Suomessa on satamia muillakin merikaupungeilla kuin Helsingillä. Niitä ne kepulaiset käyttävät ja osin hallinnoivatkin suurimpana puolueena.
Merijärveläisilläkin on satamanvalinnassa monta vaihtoehtoa ilman että tarvitsee tinkiä satamanomistajan kepulaisuudesta: Raahe, Kokkola, Oulu ja Kalajoki tulevat ensimmäisinä mieleen.
Paljon valtio on satsannut rahaa noihin kepusatamienkin rakentamiseen ja laajentamiseeen. Sen se on tehnyt varmaankin ilolla, koska myös sinipunahallitus laittoi rahaa kepusatamien rakentamiseen.
Olihan se tosin Oulukin suuri satamakaupunki silloin, kun terva oli tärkein vientiartikkelimme. Ja onha Raahella se Lapaluoto, joka Rautaruukin ansiosta on kai tonnimäärältään melkoinen mutta kovin yksipuolinen satama, ja kai siellä Kokkolan Ykspihlajassakin jotain liikennettä on. Mutta mitä on Kalajoella? Kalastajien veneitäkö?
Mutta minne unohdit Turun, Hangon, Kotkan ja Haminan? Ne varmaan ovat Helsingin ohella Suomen tärkeimmät satamakaupungit. Mutta niillä on yksi paha puute: niitä ei hyvälläkään valehtelutaidolla voisi kehua kepulaisiksi!
Kokkola kuuluu Suomen suurimpien satamakaupunkien joukkoon. Kokkolan satama on ainoa ainakin Suomessa, jossa laivat voidaan lastata ja purkaa katetussa suurhallissa. Eiköhän sinne tuoda paljon Helsinkiinkin menevää tavaraa, kun helsinkiläisillä ei ole tarjota purettavalle lastille välitöntä sateen- ja pakkasensuojaa.
Suuruusjärjestystä olennaisempaa kuitenkin on, että jonkun tietyn alueen sataman kautta voidaan kuljettaa sen tarvitsemia ja tuottamia tavaroita. Sen kriteerin noista mainituista Pohjanlahden kaupunkisatamista täyttävät kai kaikki. Merijärvi ja Pohjois-Pohjanmaa yleensäkään tuskin pahemmin käyttävät Helsingin satamaa suorassa ulkomaankaupassaan.
Ja mitä Kalajokeen tulee, se on Suomen kuudenneksi suurin puutavaran vientisatama. Aika tietämätön olet noine kalastajavenearvauksinesi.
Arvelisin, että Kalajoki on tuon puutavaranvientinsä ansiosta merijärveläisten tärkein vientisatama.
Mainitsemiasi satamakaupunkeja en unohtanut, mutta miksi olisin maininnut vain ne, kun meillä on yli 20 merisatamaa.
SUOMEN SATAMAT
1. Tornio
2. Kemi
3. Oulu
4. Raahe
5. Kalajoki
6. Kokkola
7. Pietarsaari
8. Vaasa
9. Kaskinen
10. Kristiinankaupunki
11. Merikarvia
12. Pori
13. Rauma
14. Uusikaupunki
15. Naantali
16. Turku
17. Hanko
18. Inkoo
19. Helsinki
20. Kilpilahti (Sköldvik)
21. Loviisa
22. Kotka
23. Hamina
24. Lappeenranta (Mustola)
25. Savonlinna
26. Varkaus
27. Kuopio
28. Joensuu
29. Maarianhamina
30. Eckerö
31. Saimaan kanava
http://www.shortsea.fi/suomimeri/
Näistä merisatamista kepulaisia ovat siis ainakin Raahe, Kalajoki, Kuopio, Joensuu ja Savonlinna. Viimeksimainitussa sijaitsee kuuluisa merilaivastomme amiraalin Olavin linna. Kuopiossa on taas sen velj'mies. Savonlinnassa näiden lörtsy
... kepulaisia ovat Tornio ja jo aiemmin mainitut Kokkola ja Oulu.
Mutta ihan oikeasti: ei satamaa valita satamapaikkakunna poliittisten voimasuhteiden vaan sen edullisuuden, nopeuden ja laadun mukaan. Edullisuuteen vaikuttaa myös maantiekuljetuksen pituus. Helsinkiin kepu-Suomesta harvemmin kannattaa tavaraa viedä tai sieltä suoraan tuoda - pitkä matka ja satamana melko hidas. Useimmat muut vaihtoehdot ovat edullisempia.
Jotain tiedän Suomen satamistakin, ja enemmän ymmärrän niiden merkityksestä yleistietouteni ja ymmärrykseni, suhteellisuudentajuni perusteella.
Raahelaissyntyisen edesmenneen vaimoni ”ansiosta” tunnen hyvin Raahen ja sen vanhan maineikkaan merihistorian, sama pätee Ouluun oululaissyntyisen edesmenneen anoppini ”ansiosta”, ja vaimoni muutti vanhempiensa mukana Kokkolaan 14-vuotiaana ja siellä hän kävi lukionsa ja valmistui ylioppilaaksi, siellä asuu edelleen hänen nuorempi sisarensa ja siellä on vaimoni vanhempien hauta. Hyllyssäni on paljon noiden kaupunkien historiasta ja nykyisyydestäkin kertovaa kirjallisuutta ja olen käynyt noissa kaupungeissa 25 vuoden ajan vähintään kerran vuodessa, yleensä enemmän, sillä niissä on minulla paljon ystäviä.
Oulun satama on tietenkin paikallisesti merkittävä, mutta ei valtakunnallisesti. Raahen satama on varsin suuri tonnistoltaan Rautaruukille proomuilla tuotavan malmin vuoksi, ja Raahen rautatieasema, jolle matkustajaliikennettä ei ole, on Suomen aivan suurimpia tonnistoltaan lähtevän tavaran – siis Rautaruukin tuotteiden – vuoksi. Kokkokankin satamassa, Ykspihlajassa olen käynyt, eikä se nyt kovin suurelta vaikuta, mutta sen rahtimääriä en tiedä. Matkustajasataminahan nuo kaikki ovat hyvin vähäisiä, Vaasakin taitaa olla niitä suurempi Ruotsin liikenteen vuoksi.
Satamien merkitys korreloi paljolti niiden läheisyyden väestömääriin. Suomalaisia asuu 50 km:n säteellä Helsingistä 1,3 miljoonaa ja työpaikkoja sillä alueella on 550 000. Turun kohdalla vastaavat lukemat ovat 330 000/127 000 ja Kotkan kohdalla 141 000/48 000. Tiedot Vuosaaren sataman esitteestä. Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu alapuolella sen viivan, joka vedetään vain hieman mainittujen kaupunkien yläpuolelta: Lappeenranta, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Tampere, Pori. Suomen väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan paikkeilla, siis hieman vajaa 100 km Helsingistä luoteeseen.
Tuollaiset ihmis- ja työpaikkamäärät vilkastuttavat tietysti läheisiä satamia, ei se suurimmaksi osaki tyhjä maa-alue, joka em. viivan yläpuolella on.
Muistinvaraisesti – kun en ehdi tarkistella – uskallan väittää, että Kotka on Suomen suurin vientisatama ja Hanko suurin tuontisatama, ja lähellä kärkeä ainakin viennissä on myös Hamina. Varmasti yläpuolella Pohjanlahden jokaisen sataman. Hankoa vilkastuttaa sen läpi vuoden avoin väylä ja sen suuri tullivapaa satama-alue, jonne mahtuu mm. kymmeniätuhansia autoja kerrallaan. Sieltähän tuhannet venäläisrekat niitä päivittäin rahtaavat aiheuttaen tiestömme kulumisessa ehkä suuremmat menetykset kuin satamakorvauksista saadaan jakiusalliset ruuhkat jo muuallekin kuin raja-asemien läheisyyteen.
Jos Hamina on lähellä kärkeä ainakin viennissä, niin sellainen on mielestäsi myös Kokkola, josta jo totesinkin, että se on Suomen suurimpia satamia.
Vienti Haminan satamasta oli nimittäin viime vuonna "vain" 2.890.457 tonnia, kun vienti samana vuonna Kokkolan satamasta oli 3.388.347 tonnia. Tuonnissa Haminan osuus oli puolestaan jonkin verran suurempi, niin että kuljetukset kokonaisuudessaan Haminan kautta olivat 4694.807 tonnia ja Kokkolan kautta 4.819.442 tonnia eli hieman suuremmat.
Kuljetukset Raahen kautta vuonna 2006 olivat 5.181.841 tonnia. Eli samaa luokkaa Raahe on Haminan ja Kokkolan kanssa.
Hanko puolestaan ei suinkaan ole Suomen suurin tuontisatama 1.898.804 tonnillaan, vaan Haminan kokoluokkaa eli vain hieman Kokkolaa merkittävämpi tuontisatama. Ja - älä nyt järkyty - Raahen tuontiluvut viime vuonna olivat 4.325.411 tonnia!
Kokonaisliikenteeltäänkin Hanko on tietenkin Kokkolaa ja Raahea pienempi satama.
Tuossa esimerkkejä. Tietosi voit päivittää tässä osoitteessa:
http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/mlt/mlt_ta_satamittain.htm
Vaikka oletkin viehättynyt noihin lukuihin, muistutan siitä, mistä keskustelu lähti: käsityksestä, ettei kepu-Suomessa ole lainkaan satamia. Sitäkin jotkut voivottelivat, ettei merijärveläisillä ole lähialueellaan satamaa, minne viedä ja mistä tuoda tavaraa.
Suuria satamia heillä on läheisyydessään siis useita. Olennaista viennin ja tuonnin kannalta ei ole kuitenkaan se, kuinka iso satama on, vaan että palvelu pelaa, että se on edullista ja että se on nopeaa. Pohjalaiset käyttävät omassa tuonnissaan ja viennissään ensi sijassa omia satamiaan. Pohjalaissatamien vaikutusalue ulottuu myös pitkälle sisämaahan ja Venäjällekin. Tuskin ne muuten noin suuria olisivatkaan.