Miksei minulle ole kukaan kertonut, että me Suomalaiset viemme rikkaaseen Ruotsiin puoli ilman maataloustuotteita. Minä olen kuvitellut, että niitä viedään vain Venäjän suureen pulaan, kun siellä ei omat elintarvikkeet riitä. Humanitaarisista syistä, olen sen jopa jotenkin hyväksynytkin.
Mutta voi juma kauta, että rikkaat Ruotsalaisetkin syövät Suomen kuormasta, taidetaan olla näitten Maajussiemme kanssa tosi kusessa. Eikö se tulisi jo halvemmaksi meille veronmaksajille, jos pantaisiin maanviljelijöistä suurin osa lakkautus palkalle. Maksettaisiin heille kun eivät viljelisi, edes sitä Uuniperunaakaan, tulisihan sekin edullisemmaksi maallemme.
Mutta voi juma kauta, että rikkaat Ruotsalaisetkin syövät Suomen kuormasta, taidetaan olla näitten Maajussiemme kanssa tosi kusessa. Eikö se tulisi jo halvemmaksi meille veronmaksajille, jos pantaisiin maanviljelijöistä suurin osa lakkautus palkalle. Maksettaisiin heille kun eivät viljelisi, edes sitä Uuniperunaakaan, tulisihan sekin edullisemmaksi maallemme.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun tehyläiset kohtapuoliin aloittavat työtaistelunsa,mieleeni tuli viisikymmentä luvulla alkanut hevosmiesten lakko.
Kysyisinkin Ukilta,hän kun on sen ikäluokan eläjiä jotta voi muistaa,miten kauan kestikään tämä hevosmiesten lakko.Minulle on kerrottu jotta kyseinen lakko olisi kestoltaan suomen pisin.Toivottavasti hennot sisaret saavat vältettyä lakkonsa,niin ettei tule lakosta yhtä pitkää mitä näillä hevosmiehillä.
Miksi suomalainen ruoka on 3x kalliimpaa kuin
euroopassa, no siksi ettei täällä kannata
kasvattaa mitään, no euroopassa palkatkin ovat
paremmat, eli ei ihme jos suomityttö köyhtyy
kun täytyy viljelijät elättää ja maksaa vielä
huippukalliista elintarvikkeista, huom tomaatti
n. 4 e kilo, paprika 6 e kilo, viljelijöiltä
tuet pois ja tuodaan ruoka vaikka puolasta
lehmiä tarvitaan,kun maitoa saa kaupasta.???
kauppoja kun sitä maitoa saa jääkaapista?
Maailmanlaajuisen kriisin aikana on vaikea syödä ilmaa, kun tavara ei liiku ja kauppaa ei käydä.
ja on Uuden-Ukin idoli. Samoja punikkeja kumpainenkin.
Kuusinen
Otto Wilhelm Kuusinen syntyi Laukaalla 1881 kyläräätälin perheeseen. Hänestä tuli ylioppilas Jyväskylän lyseossa, ja vuonna 1900 hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskeluaineinaan kirjallisuus, filosofia ja taidehistoria. Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1905, jolloin hän liittyi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Kuusisesta tuli sosiaalidemokraattisen Työmies-lehden toimittaja vuonna 1907, ja vuotta myöhemmin SDP:n kansanedustaja. Hän kohosi eduskuntaryhmänsä suurpoliittisten ja valtio-oikeudellisten kysymysten asiantuntijaksi ja vaikutti SDP:n teoreettisiin linjauksiin. Puolueensa puheenjohtaja Kuusisesta tuli vuonna 1911.
Kuusinen kuului SDP:n vasemmistoon, eli niin sanottuihin siltasaarelaisiin. Hän oli vuonna 1917 Tokoin senaattia vastaan, eikä suostunut senaattoriksi porvarien rinnalle. Kuusinen oli julkisuudessa vallankumouksen kannattaja, mutta tosiasiassa hän ei sittenkään ollut niin kritiikittömästi aseellisen vallankumouksen kannalla kuin antoi ymmärtää.
Vuoden 1918 sodassa Kuusisesta tehtiin punaisten "kansanvaltuuskunnan valistusasiain valtuutettu". Sodan jälkeen hän pakeni Neuvosto-Venäjälle, missä hän oli perustamassa Suomen kommunistista puoluetta vuonna 1918. Vuosina 1919-20 Kuusinen osallistui maanalaiseen toimintaan Suomessa, ja auttoi Suomen sosialistisen Työväenpuolueen perustamisessa.
Varsinaisen uransa Kuusinen loi kuitenkin Neuvostoliitossa. Vuosina 1921-43 Kuusinen toimi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteerinä ja vuonna 1939, talvisodan puhjetessa, hänet ryhtyi Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi. Talvisodan jälkeen 1940-56 Kuusinen toimi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan ylimmässä johdossa. Vuonna 1941 Kuusisesta tehtiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen, ja 1957 hänet nimitettiin NKP:n puhemiehistön ja sihteeristön jäseneksi.
Kuusinen kuoli vuonna 1964, ja hänet haudattin Kremlin muuriin.
hyvä tieto uusi-uukki pärjää kylla sillä muurin nuolemisella.