Ajaako Tehyn kokoomusjohto ja Kokoomus samoja asioita? Kävi niin tai näin, yksityisten palveluiden käyttö terveydenhoidossa tulee tämän mylläkän johdosta lisääntymään. Nyt ehkä olisi yksittäisten hoitajien hyvä miettiä sitäkin.
Tehyn ja Kokoomuksen motiivit?
Tulipahan vain mieleen
321164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mielenkiinnosta kysyisin, kuinka yksittäisen hoitajan tilanteeseen vaikuttaa se, että yksityisten palvelujen osto lisääntyy? Myös yksityisellä puolella on hoitajien tarve ja se tulee tässä tapauksessa lisääntymään?
Aivan selvää on, että palvelurakenne tulee sairaaloissa muuttumaan, jopa varsin merkittävästi, kun korotuksia joudutaan sairaanhoitajille antamaan. Avustavan henkilökunnan määrä tulee kasvamaan, näin on kunnallisella sektorilla tehtävä väistämättä. Kuinka tämä organisaatiomuutos vaikuttaa yksittäisiin potilaisiin ja miten sairaanhoitajien työtilanteeseen, se jää nähtäväksi. Käytännössä terveydenhuollossamme olisi, resurssien uudelleen arviointi, pitänyt tehdä työtaistelusta huolimatta, tämä tilanne ainoastaan nopeutti sitä.
Julkisessa keskustelussa on hyvin erikoisia piirteitä, jotka aika selvästi osoittavat ihmisten suhtautumisen naisten tekemään työhön:
-Vähättely, pidetään selvänä, että hoitajat toimivat ainoastaan aputyövoimana ja heidät on helppo korvata.
-Vastuun liioittelu, katsotaan, että hoitajien ammattijärjestö on vastuussa ihmishenkien menetyksistä, eivät työmarkkinaosapuolista muut, eikä hallitus lainkaan.
-Vahingonilo, lakkoasetta kohtaan kohdistunut iva, oli aika merkillinen ilmiö. Hoitajien lakon ei uskottu purevan lainkaan, koska suojatyömääräysten ajateltiin vesittävän sen tehon.
-Kansalaisvapauksien riisto, ajatellaan, ettei hoitajilla ole oikeutta puolustaa omia etujaan irtisanoutumalla. Kuitenkin vapaassa markkinataloudessa ihmisillä on oikeus puolustaa etujaan, niillä keinoilla, joita käytettävissä on.
Suhtautuminen hoitajien lakkoon on osoitus siitä, kuinka nurinkurisesti edelleen naisiin ja heidän työhönsä suhtaudutaan. Tehyn naisten toiminnasta näkyy se, että he ovat tosissaan ja sellaisena heidän toimenpiteensä tulee ottaa. Hoitoaloihin on suhtauduttu turhan pitkään siten, että työntekijöitä voidaan kohdella miten vain. ilmeisesti mitta on tullut nyt täyteen ja voi sanoa myös se, että jo oli aikakin.
Mikäli kuntapuoli ei saa valtionapuja aikoinaan tulevan työehtosopimuksen menojen kattamiseksi, on odotettavissa varsin merkillinen tilanne. Kuntia alkaa kaatumaan, koska verotulot eivät tule riittämään, eivät edes Etelä-suomen kunnissa. Tulo- ja menoarvio on siis avattava. Valtionvarainministerin ja pääministerin ylimielisyys oli liian aikaista.
Feminismin kannalta tämä on mielenkiintoinen yhteiskunnallisen prosessi, nyt "taisteluun" ryhtyivät naiset, jotka eivät mitenkään edusta perusfeminismiä ja keinot ovat varsin miehisiä. Tämä on myös naisasialiikkeille uusi tilanne.
Mihin lie moinen uhkailu ja uhittelu vielä päätyykään. Onkohan nälkälakko seuraava tai ties vaikka vielä radikaalimmat toimet ja kysymys on nokkaa päälle ainoastaan muutamasta eurosta. Pyytäisivät nyt edes enemmän niin nämä toimet voisi jotenkin ymmärtää.
Nyt on hyvä luoda rakenteet yksityisten palveluiden käytölle joihin kuuluu mm. vuokratyövoima. Suorittavan tason työtä tekevän vuokratyöläisen eduthan ovat tunnetusti kohdallaan.
Vaatimukset ovat 2,5 vuoden sopimuskaudelle n. 400-600€. Siis hoitajaa kohti, ei siis yhteensä kaikille hoitajille. Lisäksi koulutetun hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisiin ja vähimmnäispalkkoihin 15%:n kuoppakorotusta.
Miten niin muutamasta eurosta nokkaa päälle.
Jos vielä selkeyttää niin 400-600€ tarkoittaa markoissa 2378,30markkaa - 3567,44 markkaa.
Vuokratyövoiman käyttö tulee varsin kalliiksi, jos kyseessä on ala, jossa on työvoimapula. Firmat hinnoittelevat työvoimansa markkinatilanteen mukaiseksi.
Joukkoirtisanoutuminen on tehokas toimenpide, se puree varsin täsmällisesti ja nopeasti. Mikäli irtisanoutumiset kohdetuvat, kuten on kaavailtu, teho-osastoihin, erikoisvalvontaan mm. sydänvalvontaan ja leikkaussaleihin. Irtisanomiset halvaannuttaisi lähes koko terveydenhuollon, mikäli niiden annettaisi toteutua. Kunnilla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus huolehtia terveydenhuollosta, tätä ei lakkotilanne tule muuttamaan. Palkankorotukset ovat siis väistämättömiä, naureskelu ja pelottelupolitiikka ei tehoa enää. Hoitajat ovat nyt tosissaan ja niin heihin tulee suhtautua.
Vastuu on joka tapauksessa kuntatason päättäjillä ja heidän tulee se vastuunsa kantaa myös siinä tapauksessa, että ihmishenkiä menetetään. Hoitajien palkkauksellinen alijäämä on ollut tiedossa jo pitkään, koska mitään ei ole aiemmin tehty, on johtanut tähän tilanteeseen, jossa korotuspyynnöt ovat varsin korkeita ja työtaistelukeinot äärimmäisiä.
Korotukset tulevat peruspalkkoihin ja ne kertaantuvat ns. vuorotyölisissä. Käytännössä kyse on merkittävästi tulonsiirrosta ja se johtaa väistämättä sekä kunnallisveroprosenttien nostamiseen ja myös osalla kuntia maksukyvyttömyyteen, uhkaava tilanne koskettaa kuntia kautta koko Suomen.
"Vuokratyövoiman käyttö tulee varsin kalliiksi, jos kyseessä on ala, jossa on työvoimapula. Firmat hinnoittelevat työvoimansa markkinatilanteen mukaiseksi."
Tulee kalliiksi kunnille ja tuskin työntekijöidenkään asema paranee. Sietäisi työntekijöidenkin miettiä vaihtoehtoja. Lisäksi, työnantajapuolella saattaisi olla jopa halua ulkoistaa toimintoja, onko työntekijäpuolella?
Kunnilla on velvollisuuksia. Eikö kuitenkin se ole ensisijaisessa vastuussa, joka ottaa aloitteen. Nyt on sentään kyse pahimmassa tapauksessa ihmishengistä.
Jossain vaiheessa osapuolet istuvat kiltisti neuvottelupöytään. Nyt luvattuihin korotuksiin laitetaan muutama euro päälle ja siinä se. Tuntuu nuo Tehyläisten toimet ja uhoaminen hieman liioitellulta tuohon peilaten.
Suorittavan tahon, joita sairaanhoitajatkin ovat, kannalta ei ole juurikaan merkitystä sillä, ulkoistetaanko toiminta, vai tehdäänkö se kunnan omana työnä. Työnantaja ainoastaan muuttuu.
Ulkoistamisessa on se riski, että mittavasti tehtynä tällaiset toimet vaikuttavat kriisihallintaan. Mikäli virkasuhteiset hoitajat vähenevät merkittävästi, myös virkasuhteisiin liittyvä työvelvollisten määrä vähenee. Kovinkaan paljon ei virkasuhteita voida siis vähentää, mikäli varaudutaan kriisiaikoihin, Varautumiseen vaaditaan lakisääteisesti. Uhkakuvista tuorein lienee lintuinfluenssaan varautuminen, josta varsin tarkat suunnitelmat on siis tehty.
Ei yksittäinen työntekijä ole vastuussa ihmishengistä, eikä sitä ole myöskään työntekijäjärjestö, se vastuu on yksiselitteisesti kunnilla ja valtiovallalla. Vastuun konkretisoituessa, ajatus siitä vaikuttaa, tietenkin vastenmieliseltä, siirtää kokonaisvastuuta ei kuitenkaan voi.
Voin vakuuttaa sinulle sen, että ainakin kuntapuolella vaatimuksiin suhtaudutaan vakavasti ja jopa pelonsekaisin tuntein. Varaudutaan aika mittaviin palkankorotuksiin, joiden tulo näyttää vääjäämättömältä.
Tehyn naisten palaaminen neuvottelupöytään murusia keräämään, ei ole todennäköistä.
kovin varmalta, että juuri tehy antaa periksi. Miksi antaisi? Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tehyllä on ne valttikortit käsissään eikä suinkaan kuntapuolella.
Ajatteleppa, että tehyn jäsen määrä on n.124 000. Näistä noin 70%:a työskentelee kuntapuolella. Se tarkoittaa noin 87000 työntekijää. Kunnilla on hätä kädessä. Ensinnäkin hoitovastuu joka heillä on edellyttää, että sairaanhoito toimii. Mikäli sairaanhoitajia irtisanoutuu niin jotain saatava tilalle. Mutta mistä? Yksityisen puolen sairaanhoitajat kuuluvat pääosin myös tehyyn. Tämän lisäksi 2,5 vuoden aika tarkoittaa vaikkapa keskimäärin 500 euron korotus lisäkuluja n. 43 500 000 euroa kuukautta kohden. Aika pali vai mitä? Tuota summaa kerryttää tietenkin vielä erilaiset työnantaja maksut jotka ovat % määräisiä.
Eli jos vielä sinusta tuntuu, että kyse on pikkujutuista niin kantsii funtsii hetki vielä.
Kunnassa, jossa asun, terveydenhoitopalvelut ulkoistettiin. Naapurikunnassa ollaan samalla tiellä. Siinä prosessissa työntekijät siirtyivät yksityisen yrityksen palvelukseen. Ja kunnanjohtajan ilmoituksen mukaan sopimus on edullinen kunnalle, syntyy säästöjä ja saadaan tarpeeksi lääkäreitä, kun niitä tarvitaan.
Kehitys näyttää olevan tuollainen. Siellä työntekijät ovat hiukan erilaisessa asemassa kuitenkin. Potilaat hoidetaan, mutta kuten me kaikki yksityispuolella työskentelevät ihmiset tiedämme, lisänä ja aika vahvasti kuvioon tulee sitten se, että yrityksen pitää tuottaa voittoa mahdollisimman paljon, tehokkuutta odotetaan. Toki se voi olla hyväksikin, luultavasti julkisella sektorilla on paljon työtapoja, joita voisi järkeistää ja yksinkertaistaa, puhumattakaan tehottomuudesta. Enkä tarkoita tällä nyt ketään yksittäisiä ihmisiä, koko systeemi on vain niin jäykkä. Siitäkin on kokemusta, julkisen laitoksen palveluksessa olemisesta. Yksityisen yrityksen palveluksessa on kyllä erilaista, mutta toisaalta tiukemmin ollaan työssä kiinni.
lakot, joilla on saavutettu merkittäviä uudistuksia, ovat aina olleet totaalisia vaateiltaan. eikä mitään mikkihiiri-neuvotteluja.
tässäkin tilanteessa feministit joutuvat uudelleen miettimään mm naisemansipaatiota, miesten ja naisten keskustelukulttuurien eroja ja yleensä asioiden eteenpäinviemisen keinoja. markkinatalous on kovaa kamppailua, jossa huipulle päästäkseen on oltava hyvä jätkä. noin periaatteessa.
no, hoitajat saanevat nyt tahtonsa läpi ja sitten seuraavaksi ottavat lakkoaseen käyttöönsä muut matalapalkkaisena itseään pitävät ei-tuottavat ryhmät. kuten opettajat. opettajien lakko lamauttaisi samalla lailla maan toimintoja, mitä nyt tulevasta hoitoalan työtaistelusta ounastellaan. vanhempien velvollisuushan on järjestää huollettavilleen oppivelvollisuuden mukainen opetus.
toinen piirre, mikä lähitulevaisuudessa on nähtävissä on se, että yhteiskunta ei pysty rahoittamaan kaikkea palkkakilpailuun mukaan lähteviä palveluitaan ilman vientiteollisuuden voimakasta tuottavuutta. peruskoulun yhteiskuntaopin perustietoa on, että hyvinvointiyhteiskuntamme peruskivi, eli rahoitus, lepää teollisessa tuottavassa työssä. markkinatalouden mekanismit pitävät siis edelleenkin yksityissektorin miesvaltaisena pysyvät tuottavat teollisuusalat palkallisesti edellä. ellei segregaatiota saada purettua.
Sehän on mukava kuulla, että vuokratyönantajan leivissä tehtävä työ ei tunnu huonolta vaihtoehdolta. Vaihtelevuus ainakin lisääntyy.
"Ei yksittäinen työntekijä ole vastuussa ihmishengistä, eikä sitä ole myöskään työntekijäjärjestö"
Eikö sairaanhoitajat ole nimenomaan painottaneet vastuutaan ihmishengistä? Mihin se vastuu lakon tullen katoaa? Saattaa siinä Tehynkin pomojen omaatuntoa kolkuttaa jos sopimusta ei kyetä aikaansaamaan ja lakon vuoksi menetetään ihmishenkiä. Muutama euro vastaan ihmishenget.
Ihmisten mielipiteet alkavat jo nyt kääntyä Tehyläisiä vastaan. Miten käykään sitten kun tapahtuu jotain todella vakavaa.
Nykyajan trendi on ulkoistaminen. Tuntuu että ulkoistamista tehdään vain ulkoistamisen vuoksi. Mutta monasti ulkoistamisen kustannukset osoittautuvat jossain vaiheessa suuremmiksi mitä kustannukset olivat aikaisemmin. Yrityksissähän tämä perustuu yrityksen liikkumavaraan kustannustasolla.
Kustannukset muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista kuluista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pienemmän kiinteät kulut ja suuremmat muuttuvat kulut (suhteessa toisiinsa siis) on yrityksellä kustannuksellisesti enemmän liikkumavaraa. Miksipä ei tuo toimisi julkisellakin, vaikka en julkista puolta mitenkään tunne. Ulkoistamisella periaatteessa poistetaan muuttuvia kuluja ja siirretään niitä kiinteiksi. Tietenkin tämä on hieman riippuvainen siitä mitä yrityksessä luetaan kiinteiksi ja mitä muuttuviksi kuluiksi.
Harhakuvitelma on myös se, että ulkoistaminen jotenkin tehostaisi kyseistä tehtävää. Ei ole olemassa mitään takeita että ulkoistamisen jälkeen tehtäviä tai toimia suoritettaisiin mitenkään tehokkaammin tai paremmin. Hoitotyössä ei lisäksi ole mitään takeita hoitotyön tason nousemisesta. Kunnanjohtaja tuskin ilmoittaa, että ulkoistaminen tuli kalliimmaksi.
Selvää on, että terveydenhuolto elää nyt murrosaikaa ja aika näyttää millaiseen järjestelmään siirrymme. Voi olla että asiat parantuvat mutta yhtä hyvin asiat voivat olla jonkun ajan päästä paljon huonomminkin.
Ulkoistaminen ei tämän lisäksi kosketa hoitajia niin paljoa, koska (kuten tittelityy jo mainitsi) heillä vaihtuu vain työnantaja.
Yksisytyttäminen ei tarkoita vuokratyövoiman käytön lisäämistä, se tarkoittaa lähinnä ostopalvelutoiminnan lisäämistä. Yksityissektorilla ei ole tähän mennessä olleet, kovinkaan paljon huonommat edut, kuin kuntapuolella. Osin jopa paremmat. Nyt tämä tilanne tulee muuttumaan, palkkaerot kasvavat merkittävästi.
Sairaanhoitajat ovat työssään vastuussa ihmishengistä, he eivät ole vastuussa niistä silloin, kun he irtisanoutuvat työstään. Vastuu riippuu siis työssä olemisesta. Kokonaisvastuu terveydenhuollon toteutumisesta on edelleen valtiolla ja kunnilla.
On aivan selvää, että yleinen mielipide kääntyy Tehyä vastaan. Aiemmin yleisen mielipiteen ollessa puolella, mitään ratkaisevaa kehitystä ei tapahtunut. Sairaanhoitajilla on oikeus pitää puoliaan, se heidän oikeutensa siinä, kuin muidenkin alojen.
Saa nähdä, kuinka aktiivisesti toiset palkansaaja ryhmät seuraavat Tehyn linjauksia? Eivät välttämättä kovinkaan merkittävästi, Tehyllä on eräs etu puolellaan, se on selkeästi avainasemassa oleva työntekijäryhmä. Yllättävän tärkeä ryhmä se onkin, olen nyt vasta sen oikein havainnut, kun kunnissa joudutaan miettimään, miten hoitojärjestelyt pahimmassa tapauksessa voidaan toteuttaa.
Aivan feministien kannalta tilanne on mielenkiintoinen, nyt on selkeästi osoitettu, että naisvaltaiset alat voivat puolustaa etujaan, mikäli ne toimivat riittävän yksituumaisesti. Varmaan strategioita voidaan miettiä muissakin asioissa uudelleen?
Mikäli naisvaltaisten alojen palkkauksellinen alijäämäisyys saadaan purettua, se vähentää osaltaan myös segregaatiota.
Vientialojen veturin asema on tietenkin kiistämätön, mutta toki yhteiskunta tarvitsee toimiakseen muitakin aloja. vientiteollisuuden palkkauksellinen etumatka ei ole oikeastaan mitenkään perusteltu, se on ainoastaan mielikuvien varaan rakennettu harha. Vientiteollisuuden työntekijät eivät yksistään pidä tätä yhteiskuntaa pystyssä. Markkinatalouden mekanismit eivät ole luonnonlakeja, ne ovat sopimuksia, jota voidaan toki myös muuttaa.
Ai kun mä voisin... voisin... RUTISTAA sua sun järkevyytesi ja kylmähermoisuutesi vuoksi!
Antsu antaa kymmenen pist--- ääh; menköön samalla kertaa miljoona pistettä sille irtisanoutumis-idean äidille. LOISTAVA veto työmarkkina-aseeksi tilanteessa, jossa lakko todellakin olisi ollut tehoton.
Suomessa ei ole orjuutta, joten työntekijä saa ottaa hatkat milloin haluaa. Ja jos tuhat työntekijää tekee saman tempun samaan aikaan, niin onko se muka rikos? Jos on, niin mikä on rikosnimike ja missä laissa se määrätään?
Hesarin pääkirjoitus nuhteli tänään Tehyä ja koetti opettaa hoitajille miten työmarkkinoilla toimitaan. Muutamaa sivua myöhemmin Kimmo Oksanen antoi tehyläisille vähintään samassa suhteessa tukea ja kannustusta! Hienoa, että media kokonaisuutena katsoo asioita laajasti.
Mun mielestäni (ihme kyllä!) tämä ei ole sukupuolikysymys, vaikka yleensä mä näen feminismin mörköjä kaikkialla. Tämä on puhtaasti työtaistelu, jossa molemmat osapuolet sattumoisin ovat vahvasti naisten käsissä. (Laitinen-Pesola, Risikko, Kiviniemi jne.)
Puhtaasti juridinen vastuu. Muista sinäkin tämä jatkossa.
"Yksisytyttäminen ei tarkoita vuokratyövoiman käytön lisäämistä, se tarkoittaa lähinnä ostopalvelutoiminnan lisäämistä."
Lakon ja irtisanomisten yhteydessä on mahdollista luoda terve ja toimiva vuokratyöntekijäjärjestelmä hoitopuolelle. Kannattaisi miettiä, nimittäin kolikolla on aina kaksi puolta. Pidemmällä tarkastelujaksolla laiha sopu tuo paremman tuloksen kuin lihava riita.
sairaanhoitajien palkankorotukset eivät vielä olennaisesti, jos ollenkaan, pienennä nais- ja miesvaltaisten alojen keskinäistä palkkaeroa. eli hyvin pian jatkossakin aletaan taas julkisuudessa puhua 80 sentistä.
palkansaajan ominaisuudessa olen ehdottomasti hoitajien kannalla, toisaalta sitten jatkuva palkkakilpailu ja hyvinvoinnin kasvu arveluttaa. ekologisestihan liikakasvu alkaa jo näkyä haittaavasti, joten teknologian saralla riittää uusille innovaatioille kysyntää. samoin siis hyväpalkkaista työtä korkeasti ja matalasti koulutetulle henkilöstölle.
Toimivan vuokratyövoima järjestelmän luominen ei onnistu ihan hetkessä. Lisäksi vuokratyövoimaa tarjoavat yleensä yksityiset yritykset. Tällöin vuokrattavan työvoiman hinnan määrittelee vuokraava yritys. Hinta tunnille voi nopeastikin olla paljon kovempi kuin palkolliselle maksettava palkka. Toisaalta taas jos hoitajaksi kouluttautunut vertailee muita etuisuuksia palkollisena olon ja vuokrattavana olemisen välillä voi hän päätyä hakemaan palkollista paikkaa, virkaa. Näitä etuisuuksia ovat mm. lomien kertyminen.
Mutta enemmänkin irtisanoutumisissa kannattaisi yksittäisen sairaanhoitajan miettiä, että mitä se tarkoittaa hänelle. Jos irtisanoutumisia tapahtuu niin työnantajalla, tässä tapauksessa kunnalla, ei ole mitään velvoitteita ottaa työntekijää takaisin. Irtisanoutunut neuvottelee uuden työsopimuksen, jossa saavutetut edut voivat olla paljon huonommat kuin vanhassa. Tällainen seuraamus koskee lähinnä niitä hoitajia, jotka ovat olleet työssä pidempään ja saaneet kaikenlaisia ikälisiä sun muita. Uusi työntekijä on uusi työntekijä.
Halaukset ovat aina mukavia, vaikka vain virtuaaliset.
Aivan, normaalista työtaistelusta on kyse ja siksi tämä pelotteluun perustuva retoriikka on asianmukaista, näinhän on toimittu aina.
Virkojen täyttämättömyydellä uhkailu on typerää, tässä työmarkkinatilanteessa se on mahdoton skenaario. Virkasuhteita on oltava tietty määrä per. asukas, tämä on kriisinhallintalain vaatimus. Työsuhteisia kun ei voida määrätä toimimaan esim. panepidemia tilanteessa virkavastuullisesti ts. olemaan työvuoroissa tarpeen mukaan.
Vastuuta ihmishenkien menetyksistä ei voida siirtää pois kuntien päättäjiltä, he ovat sitä varten valittu johtamaan, että toiminta kaikissa tapauksissa turvataan. Hoitajien helmoissa nyyhkiminen, ei siis ole enää mahdollista.
Ikälisät siirtyvät uuteen työsuhteeseen. Lomakertymät ovat ongelmana, niiden siirtyminen lienee varsin vaikea järjestää. Mikäli alalla on yksityisiä eläkesopimuksia, lähinnä aikaistettuja ns. vanhoja eläkesääntöjä, nämä edut eivät säily. Käytännössä, mikäli nyt eläkeikä olisi nyt 58 vuotta, se tulee nousemaan 63. Eläkeikää lähestyvien kannattaakin miettiä tarkoin, onko irtisanoutuminen järkevää.
Joukkoirtisanoutumistilanteissa, ei ole mitenkään mahdotonta neuvotella paikkojen säilymisestä ennallaan, mikään pakko se tietenkään ole. Työnantajalle tämä olisi kuitenkin helpompaa, kuin käynnistää kymmenien työntekijöiden rekrytointi menettely.
Ellei sopimukseen päästä, hoitajat mitä ilmeisemmin menevät lakkoon ja osa irtisanoutuu. Jostain on tällöin pyrittävä työntekijöitä hankkimaan. Eipä siinä juuri ole muita mahdollisuuksia kuin hankkia palveluita tai työntekijöitä yksityisiltä yrityksiltä ja solmia kontakteja vuokratyövoimaa tarjoaviin yrityksiin. Tällä tavoin ikäänkuin pakon sanelemana syntyy mahdollisesti jatkossakin käytettävät mallit - kynnys ikäänkuin ylitetään ja mahdollisesti työnantajan puolelta hyväksi havaitaan.
Suorittavan tason vuokratyövoima on edullista ja enenevässä määrin työntekijöitä palkataan vuokrafirmoilta. "Tämä tuskin on ainoastaan yksittäisen työntekijän etu". Yleensä vuokratyöntekijöiden mielipiteitä ei kohdeyrityksessä juurikaan huomioida, eivätkä muutkaan työsuhteen edut ole sieltä parhaasta päästä.
päivän kova sanahan on määräaikainen työsopimus. Ainakin mitä olen tuttuja kuunnellut niin määräaikaisia sopimuksia käytetään terveydenhuoltopuolella aika paljon. Mitenkähän paljon ne tulevat lisääntymään joukkoirtisanoutumisen sattuessa - ainakin tilapäisesti.
Rekrytointia voi aina tehostaa ja ilmoittaa, että tällaisilla ehdoilla otetaan uusia työntekijöitä. Halukkaat voivat ilmoittautua.
usko kuitenkaan vuokratyövoiman käytön ainakaan mitenkään radikaalisti nousevan pitkällä aika jänteellä. Eihän se tietenkään mahdotonta ole. Mutta enemmän uskon määräaikaisiin työsopimuksiin, ne varmasti tulevat yleistymään. Erityisesti siinä tapauksessa, että hoitajien vaatimukset menevät läpi. Kunnilla ei yksinkertaisesti ole varaa siihen. Tai jos varat järjestetään niin ne ovat jostain pois. Ovatko ne sitten pois kouluilta, vanhuksilta, kunnossapidolta, vakituisista työsuhteista vaiko kenties veronmaksajilta. Sen näyttää taas aika.
Eihän siitä olekaan kysymys, muuttuuko hoitotyön laatu paremmaksi kuntalaisten kannalta tai työpaikka työntekijöiden kannalta. Mutta se on selvä, että siihen mennään.
En ollenkaan puolustele ulkoistamista, mutta totesin vain sen, mitä olen havainnut. Ja tiedän myös, miten eri tavalla hallinnollisesti toimitaan, vaatimukset on erilaisia, hyvin paljon keskitytään siihen, mikä on taloudellisinta yrityksen kannalta. Luultavasti hoitotyö tehdään niin, että vaatimukset täyttyvät, tuskin siellä erityisesti ajatellaan "kuntalaisten parasta". Kyllä niiden vaatimusten on tultava neuvotteluissa, jossa puhutaan hinnasta.
Ja selvähän se on, että nyt kun näitä ulkoistamisia "lanseerataan", hinnoittelu voi olla sen mukaista. Varmaankin hinnat nousevat, mikä pitkällä aikavälillä on taloudellisinta, vaikea sanoa. Mutta kuntatalous on kriisissä, kuten tiedämme ja tiedämme myös, että on paljon helpompi maksaa joku summa, kuin pyöritellä lautakunnissa ja hallituksissa ja valtuustoissa näitä asioita,varsinkin jos kilpailutettaessa saadaan kunnalle "edullisia" sopimuksia. Siihen se menee, pikkuhiljaa, voi olla, että sitä jopa jostain taholta ajetaankin siihen.
Ja kyllä se vaan niin on, että valtion tai kunnan työpaikka on erilainen kuin yksityisen sektorin.
Yksityisellä sektorillahan palkatkin kehittyvät ykslöllisemmin, henkilökohtaisella panoksella on merkitystä. Enpä viitsi enempää jatkaa.. isoihin byrokraattisiin laitoksiin mahtuu niin monenlaista ja tahtista työntekijää. Yksityisellä sektorilla nykyajan trendi on tehokkuus ja jälki usein sen mukaista. Enkä tarkoita että se olisi hyvä ja oikein kaikkia ihmisiä kohtaan. Sillä ihmisten yhteiskuntahan tämän pitäisi olla.
Viimeaikaiset toimet kuntien tasolla ovat olleet nimenomaan siihen suuntaan, ulkoistamiseen ja yksityistämiseen. Vesilaitokset osakeyhtiöitetään pikkuhiljaa.. kun maailmalla vesipula uhkaa sitä enemmän meillekin luultavasti tulee "hyviä" tarjouksia kunnan omistamista osakeyhtiöstä. Osakkeet on helpompi myydä kuin kunnan vesilaitos. Osakkeet ovat irtainta omaisuutta. Niimhän on käynyt mm Saksassa. Sitten vesivaratkin ovat muiden omistuksessa, ulkomaisten suuryhtiöiden.
No se oli yksi pointti vain...
Rekrytoinnissa on se ongelma, että hoitajien työkenttä on niin monimuotoinen. Teho-osastolle työskentelemään ei voi ottaa ketä tahansa, perehdyttäminen vie peruskoulutetulta noin puoli vuotta, näitä erikoisosaamisalueita on hoitotyössä muitakin.
Määräaikaiset työsopimukset ovat lisääntyneet, ne eivät ole kuitenkaan sopimussisällöltään merkittävästi huonompia kuin virkasopimuksetkaan. Irtisanomismenettely on vain hieman helpompaa, näin siinä tapauksessa, että irtisanominen johtuu työntekijän persoonallisista ongelmista ts. työhön soveltumattomuudesta. Virkasuhteisen virka oli näissä tapauksissa lopetettava, menettely oli/on varsin aikaa vievä ja hankala.
Tällä hetkellä, ilman siis Tehyn irtisanoutumisia, Suomessa on noin 6000 hoitajan vaje, joka on akuutein lähinnä Etelä-suomessa, tätä vajetta ei ole pystytty täyttämään mittavillakaan rekrytointiohjelmilla. Vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä, että lakkotilanteen jälkeen tältä osin muutosta tulisi.
Hoitajavaje on seurausta hoitotakuulain voimaan tulosta ja siitä, että kuntien oli pakko lähteä viimein tehostamaan jonojen purkua. Hoitajien puute on aika merkittävä ase Tehyn kädessä, voisi toisaalta sanoa, että kuntatyönantajat joutuvat nielemään nyt sopan, jota ovat keitelleet pitkään. Kitkerältähän se maistuu.
Hus.n alueella on kielletty vuokratyövoiman käyttö, se kustannusvaikutukset ovat liian suuret. Vuokratyövoiman käyttö ei ole hoitoaloilla järkevää, se on mahdollista ainoastaan hätätilanteissa.
Työvoimaa vuokraavat yritykset toimivat markkinatilanteen mukaisesti, hinnoittelussa on varsin raskaasti huomioitu se, että hoitajista on vajetta. Hoitajien ei myöskään ole mitenkään pakko mennä vuokrafirmoihin töihin, koska ulkomaat ja työtehtävien vaihto ovat aivan hyvin mahdollisia, näin on vapaassa maassa.
Pakkoraossa ovat työnantajat, heillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että kansalaisten terveyspalvelut turvataan. Yksityisiin yrityksiin nojautumalla, se ei tule onnistumaan, koska näillä palveluilla on taipumus nostaa hintaa sitä mukaa, mitä riippuvaisemmiksi niistä tullaan. Yksityinen yritys ei ole myöskään yhteiskuntavastuussa, näin toiminnan voi lopettaa varsin helposti, riippumatta siitä, mitä sen jälkeen seuraa.
Kunta, joka terveystoimen ulkoistaa, voi varautua kustannusten ripeään nousuun, tämä johtuu siitä, ettei yksityisellä puolella kustannukset juurikaan poikkea julkisista ja voittoakin on saatava. Varautuminen yllättäviin hätätilanteisiin on huomioitava myös, tämä jos jokin on kallista puuhaa.
Olisin varsin tyytyväinen, mikäli sosiaali- ja terveystoimen menokehystä voisi hieman karsia, trendi on -ikävä kyllä- nousujohteinen ja huimaa ajatus siitä, mistä rahat nouseviin palkkoihin otetaan. Kunnat ovat varsin vaikeissa ongelmissa jo nyt.
Joukkoirtisanomisen jälkeen on kortistot pullollaan jo perehdytettyjä työntekijöitä. Olen myös käsittänyt, että hoitajavaje johtuu osaltaan myös siitä että rahat eivät riitä palkkaamaan riittävästi hoitajia. Aamulla radiossa höpistiin ja haastateltiin Suomesta Ruotsiin matkanneita hoitajia. Olisivat mielihyvin palaamassa takaisin Suomeen takaisin mikäli palkka alkaisi muistuttamaan Ruotsin vastaavaa.
Muutenkin saman työntekijän takaisinottamisessa tässä tilanteessa on työnantajalla hyvä tilaisuus tarkistaa tiettyjä ehtoja, kuten juuri irtisanomisen edellytykset ja irtisanomisajat. Ei kannata koskaan aliarvioida työnantajan kykyä kieroilla ja tehdä "pommeja" uusissa sopimuksissa.
En mitenkään halua olla tässä kummankaan osapuolen puolella. Ymmärrän kyllä molempien vaatimukset ja suostumattomuudet. Työnantaja ei halua maksaa ja työntekijä haluaa, että maksetaan enemmän.
Kortistot ovat pullollaan, mutta työpaikkoja on siitä huolimatta enemmän. Hoitajavaje syntyi siitä, että aiemmin voitiin jonoissa odotuttaa ihmisiä lähes kuinka kauan tahansa. Hoitotakuulain voimaan tulon jälkeen, odotusaika supistettiin kolmeen kuukauteen ja sen jälkeen pitäisi jotain tapahtua. Tämä johti siihen, että hoitajia oli pakko palkata ja leikkaussali työskentelyä tehostettava. Syntyi puute osaavista työntekijöistä etenkin, kun varsin suuri osa hoitajista oli jättänyt Suomen tai siirtynyt muihin tehtäviin. Suomessa oli tapana kohdella hoitajia varsin kohtuuttomasti, ketjutettiin työsuhteita, niitä myös katkottiin mielivaltaisesti, tämä toimintapa vähensi työviihtyvyyttä ja sitoutumista työhön. Sikäli voisi sanoa, että mitä tahansa työnantajat keksivätkin työolojen huonontamiseksi, se on tehty jo aiemmin.
Minäkin oikeastaan istu myös kahden pallin välissä, olen aidosti huolestunut kuntien maksukyvystä ja myös äyrin noususta. Kuitenkin, ymmärrän varsin hyvin senkin, että hoitajilla on oikeus pitää puoliaan, varsin kauanhan he ovat odottaneet, milloin heidän vuoronsa tulisi.
Työnantajan realistiset mahdollisuudet ovat organisaation muutoksessa. Sairaanhoitajien työnkuvaa on muutettava ja avustavaa henkilöstöä on palkattava lisää. Sairaanhoitajien määrä tulee varmasti vähenemään sairaaloissa ja virkoja siirretään lähi/perushoitajille, samalla koulutusta on heillä muutettava. Tämä toimenpide vähentää hieman kuluja.
Merkittävämpi muutos tulee olemaan koko hoiva-alan uudelleen järjestely. Pyritään pois laitoksista ja siirrytään kevyempään hoivatyyppiseen tapaan. Tämä muutos on ollut jo menossa ja sen vauhti tulee kiihtymään. Hoivaa antavissa laitoksissa ei koulutustason tarvitse olla kovin korkea. Hoivaa antavat laitokset ovat usein yksityisiä, niinpä tältä osin myös yksisytyttäminen lisääntyy. Palvelutaloja tulee lisää ja myös ns. toipilaskoteja, joissa saa apua tilapäiseen avun tarpeeseen jne...
Suomessahan on nimenomaan tämä laitoksiin keskittyvän hoitotavan vuoksi, sairaanhoitajia suhteellisesti asukkaita kohti enemmän, kuin missään muualla länsimaissa. Varaa on siis muutoksia tehdä. Suomessa on, ikävä kyllä, pitkä laitoshoitamisen perinne, täällä ei ole sellaista tapaa, että haettaisiin itsenäistä pärjäämistä tukevia ratkaisuja.
linjan läpi ja totesin, että siinä käsiteltiin asia perusteellisesti niistä lähtökohdista, kuin itsekin ajattelin. eipä ole miesjohtajilla vetoamista naisten nöyryyteen ja tyhmyyteen. Pandoran lipas avattiin, kun valittiin liitokierros, nyt on ihmettelemistä, kun alipalkattujen alojen naiset saavat lopultakin tarpeekseen ja ryhtyvät toimenpiteisiin. Ikävä vain, että sitten meillä on taas inflaatiokierre, vaikka siihen näytään palkkavaatimuksessa varaudutun, niin tasa-arvoon pyrkiväksi se on laadittu. Piiloinflaatio (vaiettu inflaatio) on ollut euron liikkeelle laskemisesta halvimmissa palveluissa, ruoissa ja tavaroissa 600 % (esim. Palvelukeskus Saunabaarissa kahvi maksoi markka-aikana 50 penniä, nyt 50 senttiä) nyt se tulee olemaan ainakin 9 %.
mielestäni kaksi vaihtoehtoa:
Sairaanhoitajille maksetaan heidän vaatimustensa mukaan. Tämä olisi mielestäni oikein, jos palkakorotukset kohdistuisivat kaikkiin alipalkattuihin sairaalatyöntekijöihin, myös esimerkiksi Superilaisiin. Palkankorotusten rahoitus järjestyy joko yhtäaikaisella kunnallisten palvelujen alasajolla ja kunnallisveron korotuksella tai sitten palkkojen tasaamisella. Luonnollisesti palkkojen tasaaminen olisi ainoa järkevä tapa järjestää rahoitus, koska silloin ei syntyisi inflaatiopaineita. Tällöin esimerkiksi lääkäreiden palkkoja voitaisiin laskea tuhannella eurolla kuukaudessa, jolloin kymmenelle sairaanhoitajalle saataisiin sadan euron kuukausikorotus. Sairaanhoitajat tuskin tulevat saamaan millään oikeudenmukaisella järjestelyllä 500 euroa lisää liksaa kuukaudessa, mutta jokin 200-400 euroa saattaisi olla realistinen.
Toinen vaihtoehto on, että palkkatasausta ei tehdä, eikä sairaanhoitajien palkkoja nosteta edes velkarahalla. Tällöin tapahtuu terveydenhoidon alasajo, (joka tapahtuisi joka tapauksessa, jos sairaanhoitajien palkkoja nostettaisiin 500 euroa laskematta muiden palkansaajien palkkoja), ja sairaanhoitajien olisi tyytyminen siihen, mitä heille on jo tarjottu kuntatyönantajan puolesta. Kun sairaanhoitajat sitten lopulta palaisivat nöyryytettyinä töihin purkamaan aiheuttamiaan potilasjonoja, olisi työilmapiiri sairaaloissa erityisen hapan. Niinkuin se joka tapauksessa tulee olemaan.