Kehitysyhteistyö oli alkuvaiheessa rahan antamista. Raha meni kehitysmaiden diktaattorien asehankintoihin. Nyt juuri laskettiin, että Afrikassa on sotiin mennyt yhtä paljon kuin kehitysyhteistyön puitteissa on sinne mennyt rahaa. Onko siis kehitysyhteistyö sodan lietsomista.
Kerran Suomessa ajateltiin, että annetaan afrikkalaisille kehitysmaille maitojauhetta, koska siellä oli paljon nälkää ja ravitsemus vaati sitä. Ei kuitenkaan ajateltu, että laktoosi-intoleranssi vaivasi 92 % väestöstä. Suomalaisilla vastaava luku oli 8 %. Laktoosia hajottava entsyymi loppuu, jos maitotuotteita ei käytetä jatkuvasti. Siis myös kaikille suomalaisille tulee sama vaiva, jos ei juo maitoa.
Samaa maitojauhetta afrikkalaiset käyttivät sitten sementin asemasta aallonmurtajan teossa. Tuloksetta.
Kameruniin kaivettiin kaivoja juomaveden pulaan. Kävi niin, että kaivojen ympärille tuli eläimiä ja ihmisiä tuhansittain. Kymmenien kilometrien alueelta tuhoutui luonto, koska ei ollut teitä, ei rakenteita ottaa vastaan kaivojen alueen tungosta.
Kehitysyhteistyön rahat eivät ole hyväntekeväisyyttä, jos siinä ei ole tervettä järkeä mukana.
Luotan Väyrysen järkevyyteen kehitysyhteistyön suunnittelussa. Väyrynen näkee enemmän kuin tiedemiehet, byrokraatit tai idealistihyväntekijät. Kehitysyhteistyössä tarvitaan talonpoikaisjärkeä. Sitä ei ole jokaisella, sitä on liian harvalla. Väyrysellä sitä tuntuu olevan.
Kerran Suomessa ajateltiin, että annetaan afrikkalaisille kehitysmaille maitojauhetta, koska siellä oli paljon nälkää ja ravitsemus vaati sitä. Ei kuitenkaan ajateltu, että laktoosi-intoleranssi vaivasi 92 % väestöstä. Suomalaisilla vastaava luku oli 8 %. Laktoosia hajottava entsyymi loppuu, jos maitotuotteita ei käytetä jatkuvasti. Siis myös kaikille suomalaisille tulee sama vaiva, jos ei juo maitoa.
Samaa maitojauhetta afrikkalaiset käyttivät sitten sementin asemasta aallonmurtajan teossa. Tuloksetta.
Kameruniin kaivettiin kaivoja juomaveden pulaan. Kävi niin, että kaivojen ympärille tuli eläimiä ja ihmisiä tuhansittain. Kymmenien kilometrien alueelta tuhoutui luonto, koska ei ollut teitä, ei rakenteita ottaa vastaan kaivojen alueen tungosta.
Kehitysyhteistyön rahat eivät ole hyväntekeväisyyttä, jos siinä ei ole tervettä järkeä mukana.
Luotan Väyrysen järkevyyteen kehitysyhteistyön suunnittelussa. Väyrynen näkee enemmän kuin tiedemiehet, byrokraatit tai idealistihyväntekijät. Kehitysyhteistyössä tarvitaan talonpoikaisjärkeä. Sitä ei ole jokaisella, sitä on liian harvalla. Väyrysellä sitä tuntuu olevan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Koulussa piti myydä merkkejä kehitysymaiden tukemiseksi. Ajattelin silloin – 40 vuotta sitten - kuten nytkin. Mieluummin kuin annat kalan köyhälle, opeta hänet kalastamaan. Sama ongelma oli silloin kuin nytkin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200710026668031_uu.shtml
Väyrynen esitteli tiistaina medialle pohjapaperia hallituksen uudeksi kehityspoliittiseksi ohjelmaksi. Lähtökohtana on, että esimerkiksi ympäristöhankkeet ja metsätaloudellinen toiminta suunnataan niin, että ne poistavat sekä suoraan että välillisesti köyhyyttä.
Tätä vastustetaan. Kuka vastustaa, katsotaan.
Tytti Nahi pohtii ministeri Paavo Väyrysen lausuntoa, jonka mukaan kestävän kehityksen tulisi olla kehityspoliittisen toiminnan tärkein tavoite.
Nahin mukaan ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta yhteiskunnallis-sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoittelua ei tulisi laiminlyödä niiden kustannuksella.
Tästä huolimatta toivon, ettei keskustelu kestävästä kehityksestä typisty ympäristökeskusteluksi. Meillä on kestävän kehityksen tavoitteesta enemmänkin opittavaa.
Tytti Nahi taitaa olla epäonnistuneen kehitysyhteistyön kannattaja. Ympäristön tuho ei häntä hetkauta.
Väyrysen näkemys ei ole pöllömpi.
"Omassa puheenvuorossaan Väyrynen korosti haluaan selkeyttää kehityskeskustelun painopisteitä ja korostaa erityisesti luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä. Väyrysen mukaan YK:n vuosituhattavoitteet painottavat köyhyyden poistamista, ja luonnontaloudellinen kehitys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Samalla ajatus siitä, että kaiken kehityksen on oltava kestävää, on väistynyt. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta ovat taloudellinen kehitys, yhteiskunnallissosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu. Kyse on painotuseroista ja Väyrysen mukaan ympäristötavoitteiden painottaminen ei merkitse sitä, että kehityspolitiikassa luovuttaisiin köyhyyden vähentämistavoitteesta."
Mitä tahansa Väyrynen sanookin, hanta vastustetaan. Miksi?
Miski vastustus Väyrystä kohtaan kummeksuttaa yhä enemmän.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3183&Itemid=38
Keskustan verkkolehti Apilan haastattelussa Väyrynen totesi, että olisi järkevämpää edesauttaa sellaisen työn, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtymistä muualle. Maahanmuuttoon liittyy ministerin mukaan aina ongelmia. Kehitysavun painopisteen pitäisi olla suomalaisen osaamisen viemisessä, Väyrynen esitti.
Kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta.
Taitaa olla niitä sinisilmäisiä idealisteja.
Eli köyhyys pois vaikka maksuna sotia, korruptiota, kuolemaa ja luonnon tuhoutumista.
Häh?
On hyvä muutos, jos kehitysyhteistyö siirtyy tuen antamisesta yhteistyöhön. Kauppaa, investointeja, metsien istutusta, parempaa tehoviljelyä perinteisen taitamattoman kotitarveviljelyn sijaan.
Ja molempien pitää hyötyä.
Mutta mitä sanoo Tytti Nahi:
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) kehityspoliittiset linjaukset huolettavat kehitysyhteistyöjärjestöjä. Väyrynen esitteli tiistaina luonnoksen hallituksen kehityspoliittiseksi ohjelmaksi. NäinTytti Nahi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta
Vai huolestunut?
Se tarkoittaa Nahin mielestä samaa kuin ympäristö vain tuhoksi kehitysmaissa.
Suomi saa kehitysapua
http://www.kepa.fi/uutiset/kehitysyhteistyo
Lahden kaupungin kehitysyhteistyöhanke eteläafrikkalaisen piirikunnan kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi molempien osapuolien kannalta. Lahtelaiset ovat saaneet afrikkalaisilta arvokkaita ohjeita ympäristönsuojelun parantamiseksi ja kuntajärjestelmän kehittämiseksi.
Hyvä, että meillekin tulee kehitysapua. Afrikkalaista tervettä järkeä.
Kumma, ettei hyväksytä molemminpuolista hyötyä. Lahdessa hyväksytään.
Monessako Durbanin taikka Johannesburgin slummissa olette mahtaneet käydä iltaisin katsomassa, mitä sielläpäin nuotioissa poltetaan ??
"Afrikkalaiset kritisoivat muun muassa järjestyssääntöjen puutetta paikallisen ilman saastumisen estämiseksi = siis Lahden !
Älkää viitsikö olla noin lapsellisen naiveja !!
Lahti pääsee nyt kehiotyksen kärkeen. Afrikan heimokansa autaa kehitysyhteistyöllään.
EI kehitysavun saa olla sellaista, attä luonto tuhoutuu, sotiminen lisääntyy tai korruptio perustuu kehitysrahoihin.
Kauppa parantaa yleensä molempien tilannetta. Kehitysyhteistyön pitää olla sellaista, mikä hyödyttää molempia. Ei enää koskaan saa tehdä pahaa ikäänkuin hyvää tehden. Analysointia enemmän.
Idealismi on aina yksisilmäistä. Päätöksenteossa täytyy tajuta kaikenlaisten ongelmien olemassaoloa. Ei pidä ajatella otsa kiiltävänä vain hyviä päämääriä vaan myös ongelmia.
Väyrynen tajuaa kehitysyhteistyöstä ja maahanmuuttajista enemmän kuin kukaan Suomessa.
Taitaa olla kateutta, kun häntä vastustetaan.
Suomen pitää hyötyä samalla kun se antaa kehitysapua. Kehitysavun pitää vatia saavalta maalta samalla oman yhteiskunnan kehittämistä. Ei sotaa, ei korruptiota, omaa tuotantoa, omaa koulutusta. Pelkkä raha, ruoka, tavara, asiantuntemus eivät johda hyvään.
Kauppa on parasta kehitystyötä.
Suomeen ei maahanmuuttajia työntekoon vaan yhtiöt sinne missä on työntekijöitä.
Aika hyvä ajatus. Annetaan rahat niille yrityksille, jotka siirtävät tuotantonsa kohdemaihin. Se on parasta niiden maiden omalle taloudelle, työntekijöille ja infrastruktuurille.
Hyvä ajatus. Parempi siirtää omat toimivat yritykset muihin maihin kuin ostaa USA:sta ja Saksasta firmoja kalliilla rahalla.
Kaksi kärpästä samalla, kehitysapu ja oma hyvinvointi.
Kehitysrahat yrityksille, jotka haluavat Suomeen ulkomaista työvoimaa. Ehtona, että siirtävät tuotantonsa kehitysmaihin.
Jess- pääästään kulttuurikonfliktista tulevaisuudessa.
On parempi käydä tapaamassa muslimia omissa maissaan kuin naapuriovella.
Pitäisikö ostaa kesämökki Angolasta. Vai pelkäävätkö he, että suomalaiset kesämökkeilijät ostavat koko maan.
Ei sitä rahaa ainakaan pidä antaa suoraan apua saavan valtion budjettiin. Miten avun käyttöä silloin pystytään valvomaan ? Ei mitenkään !
Afrikan auttajia pitäisi löytyä enemmän niiden maiden joukosta, jotka sitä vuosisatojen ajan ryöstivätkin, mm.: Englanti,Ranska,Belgia,Hollanti, Espanja ja Portugali, jonka jättämille raunioille ehti vielä Neuvostoliittokin.
Suomi ei kuulu joukkoon ja emmeköhän me ole jo sota-aikaisen apumme maksaneet, jos se vaivaa omaatuntoa. Sotakorvaukset olivat myös melkoiset, vaikka Stalin sodan aloittikin....
Suomelle. Kehittyi laivanrakennus-teollisuus, eikä työttömyyttä ollut 50-luvulla." Pankkien rosvous" 90-91 maksoi kansalle paljon enemmin, eikä hyödyttänyt Suomea tippaakaan. Stalin ei aloittanut jatkosotaa!!!
Stalinhan oli rauhan mies, todellinen kansojen ystävä, tapatti vain muutamia kymmeniä miljoonia omia maanmiehiäänkin työhön ja nälkään, jopa lähiomaisiaankin...
Olisi sallinut meidän ottaa Marshall-avun, niin olisi noustu siitä ahdingosta vähän helpommalla.
Hän oli Gruusialainen pankkirosvo, ennen politiikkaan tuloaan. Eronnut pappiskoulusta(vaiko erotettu) Älä jauha paskaa. Maailmansodasta päättivät Stalin ja Hitler. Suomi joutui siihen, osin tahtomattaan, mutta teki valintansa. Sota on harvoin yhden maan aikaansaanosta, vastapuolikin tarvitaan. Sotahalukkuuttakin oli Suomessa, mutta kansa ei sotaa halunnut, kuten kansat eivät yleensääkkään sotia halua, vaan politikot ja armeijat.
Suomen pääoma köyhyys johtuu pitkälti sodasta, ja sotakorvauksista. Vain kommunistit uskoivat, että valtavat pääomamenetykset Suomesta Venäjälle, olisivat voineet hyödyttää Suomea.
Professori Antti Saarialho.
"Todennäköisesti paremmin suuntaa antava määrä saadaan vertaamalla Suomen
maksamien sotakorvausten osuutta Suomen bruttokansantuotteen sota-aikana ja
tällä hetkellä. Näistä muodostetaan kerroin, jota käytetään kokoluokkakertoimena
USA:n laskelmissa. Professori Ilkka Nummelan erinomaisen kirjan (Inter arma silent
revisores rationum, 1993) mukaan kaikki sotakorvausluonteiset maksut olivat 30 % ja
pelkät sotakorvaukset 25.7 % bruttokansantuotteesta. Alla esitetyt rahamäärät ovat
sota-ajan dollareita tai nykyhetken dollareita.
Sotakorvaukset Suomen bkt:stä 25,7 % osuus
Suomen nykyinen bkt 200 000 milj.$
Sotakorvaukset nykyrasitteena 51 438 milj.$
Sotakorvaukset kultadollareina 227 milj.$
Kultadollari / dollari 1,15 kerroin
Sotakorvaukset sota-aikana 260 milj.$
Nykyrasite / sota-ajan $ 197,5 kerroin."
Kannattaa lopettaa kehitysyhteistyö ja nataa luonnon hoitaa. Taikka sitten noin vinkiksi rekoittain ja laivalasteittain kortsuja ja ehkäisypillereitä- se olisi tehokkainta kehitysapua se
Sanot että alussa kehitysapurahat menivät diktaattorien asehankintoihin. Nykyään ei ehkä niin paljon, mutta kehitysapu lisää korruptiota koska rahat menevät vastaanottajamaan virkamiesten taskuihin ja hallinnollisiin kuluihin.
Afrikka on saanut kehitysapua luultavasti miljardeja euroja. Onko maanosa nyt hyvinvoiva? On asiantuntijalähteitä, jotka sanovat että kehitysapu pitäisi kokonaan vetää pois Afrikasta ja antaa sen kehittyä omin voimin.
Ennen Afrikkaan Suomikin vei kehitysapuna traktoreita, jotka polttoaineen puutteessa ruostuivat pilalle.
Ennen kehitysapu oli rahan antamista. Tuskin mistään kehitysyhteistyöstä voidaan vieläkään puhua, sillä yhteistyöhön kuuluu vastavuoroisuus. Eniten kehitysapua saaneet maat ovat tulleet riippuvaisiksi siitä eivätkä enää osaisi seisoa omilla jaloillaan.
Nykyään kehitysyhteistyön kirosana ovat konsultit, jotka haaskalintujen tavoin nokkivat kehitysyhteistyöhaaskoja, siis rahakasoja. Moraalittomat konsultit liihottelevat kehitysmaasta toiseen CV:nsä täytteeksi aina tähyillen uusia, lihavampia haaskoja. Konsultti evaluoi, osallistuu kokouksiin, laatii raportteja ja lapset näkevät aina vain nälkää. Konsultti sen sijaan laskuttaa muutaman aanelosen loppuraportista kymmenentuhatta euroa. Älä epäile sanojani, sillä olen nähnyt omin silmin.