Apostolit vangitaan, Apt. 5:17-21

APOSTOLIT VANGITAAN
Apt. 5:17-21
---
5:17 Silloin nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellansa, saddukeusten lahko, ja he tulivat kiihkoa täyteen
5:18 ja kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankihuoneeseen.
5:19 Mutta yöllä avasi Herran enkeli vankilan ovet ja vei heidät ulos ja sanoi:
5:20 "Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat".
5:21 Sen kuultuansa he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat. Niin saapui ylimmäinen pappi ja ne, jotka olivat hänen puolellansa, ja he kutsuivat koolle neuvoston ja israelilaisten vanhinten kokouksen; ja he lähettivät noutamaan heitä vankilasta.
--
Ylimmäisen papin mitta tulee täyteen. Hän ryhtyy koviin toimiin apostoleita kohtaan antaen pidättää ja vangituttaa heidät (17,18).
Tapahtuu kuitenkin ihme; Yöllä Herran enkeli vapauttaa heidät (19,20). Näin Jumala puuttui asioitten kulkuun yliluonnollisella tavalla.

Enkeli rohkaisee apostoleita edelleen jatkamaan ”elämän sanojen” julistamista pyhäkössä (20). Kysymys on siitä elämästä, joka oli tullut ilmi ylösnousemuksessa, juuri siitä, mistä apostoleita oli kielletty puhumasta (Apt. 4:17). Apostolit tottelevat.
-
Vastoinkäymisissä saatamme helposti lannistua ja antaa pelkomielialalle valtaa. Silloin tarvitsemme rohkaisua. Apostolit saivat rohkaisua Herran enkeliltä (19,20).
Miten on meidän suhteemme; mistä me saisimme rohkaisun sanoja, kun epäusko ja epätoivo tahtoo vallata mielemme?
--
1. Pois pelko, Herran kansa!
Ken voisi peljättää,
kun Herra armollansa
laumansa piirittää.
Nimemme Jumalalla
on aina muistissaan,
ajalla ahtaimmalla
hän rientää auttamaan.

(Virsi 176:1)