Erään kaupungin palstalla käydään keskustelua vanhustenhoidosta ja siellä on noussut esiin tällainen idea (joka on tyrmätty ja kehuttu):
Tässä tuli päähäni mielenkiintoinen ajatus, jossa alkukarvastelusta huolimatta maistuu jotain ideaakin. Eli kuntien vanhustenhoitokulut kasvavat hurjasti, joten miten olisi seuraava todella kylmältä kuulostava juttu:
-Se, joka hoivaa vanhuksen loppuun, pääsee perinnönjakoon mukaan. Ajatuksena on se, että ne jotka haluavat periä vanhempansa, joutuvat myös itse huolehtimaan niistä. Jos kunta hoitaa eikä lapset, niin kunta tulee yhdeksi rintaperilliseksi ja saa lakiosan.
-Toisi tullessaan tarvetta yksityisille hoitokodeille, joissa vanhuksen hoidon maksavat lapset, ei kunta.
Se joka vanhuksen hoitaa, tulee yhdeksi rintaperilliseksi. Siis jos joku lapsista hoitaa, hänen osuus on kaksinkertainen kuolinpesän varallisuudesta. Jos hoitajana on kunta, saa kunta rintaperillisen lakiosan kuolinpesän varallisuudesta.
Ajatellaan esim niin, että X jättää jälkeensä lapset a,b ja c. Jos kuolinpesän arvo no 100000, jokainen saanykyään 33300 miinus verot. Jos b hoitaa vanhuksen, saa a 25000€, b 50000€ ja c 25000€, siis pesä neljään osaan ja hoitaja saa kaksi osaa, omansa ja "hoito-osan".
Jos taas kunta hoitaa vanhuksentulee kunnasta yksi rintaperillinen lakiosalta, eli puolet 25000:sta, siis 12500€, kukin lapsista saa n29100€.
Nykyään on tosiaan niin, että kunta vie esim. vuodepotilas-vanhuksen eläkkeestä n 80% hoitokuluihin, loppuosa jää vanhuksen käyttöön. Tätä tuskin tarvitsee muuttaa.
Tässä tuli päähäni mielenkiintoinen ajatus, jossa alkukarvastelusta huolimatta maistuu jotain ideaakin. Eli kuntien vanhustenhoitokulut kasvavat hurjasti, joten miten olisi seuraava todella kylmältä kuulostava juttu:
-Se, joka hoivaa vanhuksen loppuun, pääsee perinnönjakoon mukaan. Ajatuksena on se, että ne jotka haluavat periä vanhempansa, joutuvat myös itse huolehtimaan niistä. Jos kunta hoitaa eikä lapset, niin kunta tulee yhdeksi rintaperilliseksi ja saa lakiosan.
-Toisi tullessaan tarvetta yksityisille hoitokodeille, joissa vanhuksen hoidon maksavat lapset, ei kunta.
Se joka vanhuksen hoitaa, tulee yhdeksi rintaperilliseksi. Siis jos joku lapsista hoitaa, hänen osuus on kaksinkertainen kuolinpesän varallisuudesta. Jos hoitajana on kunta, saa kunta rintaperillisen lakiosan kuolinpesän varallisuudesta.
Ajatellaan esim niin, että X jättää jälkeensä lapset a,b ja c. Jos kuolinpesän arvo no 100000, jokainen saanykyään 33300 miinus verot. Jos b hoitaa vanhuksen, saa a 25000€, b 50000€ ja c 25000€, siis pesä neljään osaan ja hoitaja saa kaksi osaa, omansa ja "hoito-osan".
Jos taas kunta hoitaa vanhuksentulee kunnasta yksi rintaperillinen lakiosalta, eli puolet 25000:sta, siis 12500€, kukin lapsista saa n29100€.
Nykyään on tosiaan niin, että kunta vie esim. vuodepotilas-vanhuksen eläkkeestä n 80% hoitokuluihin, loppuosa jää vanhuksen käyttöön. Tätä tuskin tarvitsee muuttaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eieieiei.
Kuntien pitää löytää rahat vanhustenhoitoon! Ja ne rahat saadaan vaikka verotuloista. Vanhuksen varoista otettava 80% on hyvä.
Siis tarkoititko että lapset hoitavat vanhuksen kotona? vai että maksavat kaikki hoitolaitoksen kulut pillereistä vappoihin?
ikänsä eläkettä maksanut, täh!!!!!! Miten hoidat vanhuksen kotona kun olet töissä , täh !!!!!
suvun työtön voisi ainoastaan hoitaa, mutta ei täytä silloin työttömyyskriteerejä, täh !!! Miten pienipalkkaiset köyhät voivat tukea vanhuken hoitoa kun eivät itsekään pärjää, täh!!! Olen niin pihalla kirjoituksestasi kuin pihalla voi olla sanan varsinaisessa merkityksessä. Köyhän mahdollisen perinnönkinkö veisit sillä keinolla ettei sitä voi hoitaa vaan kunta on hoitaja, täh!!!
Tässähän on ainesta ottaa idea esille isommasti. Aika hyvin mietiskelty tämä perinnönjakoasia. Ihmettelenkin, että miksi lähes ilmaiseksi hoidetaan, vaikka hoidettavalla saattaa olla valtaviakin perintöjä jätettävänään jälkeensä. Siispä mietintään, että hoitovastuu/kulut perintöön sidottuna osoitettaisiin perilliselle, ellei tähän suostu, niin hoitoa toteuttavalle.
Noista eläkekuluista vielä.. Mitä tekee omainen sillä eläkkeestä jäljelle jäävällä 20 prosentilla, jos hoidettava on esim. krooninen vuodepotilas, joka saa elämisen kuluihinsa kaiken hoitavalta laitokselta, siis ihan kaiken, eikä voi hyötyä edes hoitolaitoksen ulkopuolisesta kampaajapalvelusta?
Mitä 20 %? Esimerkiksi sellaiselle joka on aina pitänyt kukista on tilattu kukkakimppu joka toimitetaan viikoittain tai joka toinen viikko automaattisesti kukkakaupasta. Oma shaali, omia vaatteita esim pipoja , huiveja , kintaita jne koska vanhuksia palelee herkästi ja vedon tuntemus lisääntyy. Laitosvaatteisiin ei esim pipoja ja kintaita kuulu. Kekseliäisyyttä vaan. Kannattaa muistella vanhuksen elämänhistoriaa ja mitä sieltä nousee esille. Lisäksi monelle vanhukselle ovat omat rakkaat vaatteet puettu sitten viimeiselle matkalle arkuun, ei varsinaisia arkkuvaatteita.
Tuota, aika monella eläkeläisellä on kuitenkin omaisuutta, kiinteistö, ehkä velkaakin jne. Eli tuohon pitää kunnan antaa rahaa, keskiarvoksi laskin 20%, tuohan on aina sopimusjuttu.
Periaatteessa tähän asti on ajateltu, että kun kunta vie eläkkeestä suurimman osan, se kattaa ko. vanhuksen hoidon. Nyt palkkojen noustessa tuo perintöön kajoaminen ei olekaan niin suuri este, kuin tähän asti.
Toki moni vanhus on elämäntyönsä, kiinteistön tai osakkeen ajatellut jättävänsa lapselleen. Mutta jos ei muuten rahaa hoitoon löydy, tulee kunta osille perinnönjaossa lakiosan verran. Loistoidea kertakaikkiaan.
Ennenkuin näsäviisaat ehtivät nokkimaan, niin olen sama, joka tämän ketjun aloitti. Tuo idea on copy-pastena otettu toiselta palstalta, sitä en omi itselleni.
Olen entisenä omaishoitajana sitä mieltä, että omaishoito pitäisi saada houkuttelevammaksi sekä taloudellisesti että myös huomioiden hoitajan jaksaminen. Omaishoitaja tarvitsee silloin tällöin vapaata. Aikoinaan viimeiset vuodet haaveilin, että kunpa saisin päiväsajan joskus vapaaksi. Lopussa tuntikin olisi ollut oikea lahja. Päiväsaikaa pitempään en olisi pystynyt olemaan poissa, sillä kyllä se ikävä vain alkaa mielessä olla.
Jos kunnat panostaisivat omaishoitajan (ilmaiseen) päivävapaaseen, niin uskoisin, että jaksettaisiin paremmin ja enemmän hoitaa omaisia. Tästä tietysti seuraisi, että vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja lääkärin vastaanotoilla kävisi ja olisi vähemmän vanhuksia. Säästöt olisivat huomattavat. Päivätuuraaja ei tarvitsisi olla edes perushoitaja, vaan rehellinen eloisa ihminen, joka taitaisi vaipan vaihdon.
(Ei nyt ihan liittynyt alustajan aiheeseen, sorry)
Tuletko ollenkaan ajatelleeksi tilannetta, jossa joku lapsista on vaikkapa osallistunut aktiivisesti vanhempansa yritystoimintaan tai muulla tavoin avustanut heitä voimiensa päivinä? Onko oikein syrjäyttää tällainen kokonaan?
Entä sitten ne, joilla ei ole lapsia tai omaisuutta?