Ruotsin pääministeri väittää Euroa kannattavan tutkimuksen tuella, että kuntien ja julkishallinnon työpaikat lisääntyvät 60 000 - 100 000:lla, mikäli kansa ymmärtää sanoa kyllä syksyisessä Euro-äänestyksessä.
Suomi siirtyi Euroion. Ovatko kunnan ja valtion työpaikat lisääntyneet?
Suomi siirtyi Euroion. Ovatko kunnan ja valtion työpaikat lisääntyneet?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lue ylläoleva viesti: Rutiinityöt siirtymässä Viroon niin tiedät
- lisääntyvätkö työpaikat.
Toivottavasti Länsinaapurissa ihmiset eivät anna aivopestä itseään tähän EMU-liemeen. Jos on tuttuja tai sukulaisia Ruotsissa - heitä kannattaa varottaa.
Suomen Pankin johtaja Sinikka Salo sanoi, että julkinen velka uhkaa jo palveluita. Kun hyvinvointijärjesteämä romutetaan pakon edessä, saamme kahdesti kysyä: lisääntyvätkö työpaikat meillä ja euroalueella.
Miten jo valmiiksi tehottoman julkisen hallinnon työpaikkoja pitäisi vielä lisätä? Sen sijaan yksityissektorin tilanne on toinen, mutta laskusuhdanteessa työpaikkoja vähenee - noususuhdanteessa työpaikkoja tulee lisää.
Ruotsin pääministerin puheenvuoron ymmärtää - siellähän julkinen hallinto lakkoilee palkkojen vuoksi.
millään ymmärrä noin suurta typeeryyksien puhumista, ruotsin EU-mielisen ministerin suusta, sehän on jo edesvastuutonta, ei kai ruotsalaiset samaan halpaan mene kuin naapurimaa suomalaiset meni, tieto kulkee ja köyhyys suomessa lisääntyy, vaikka Ville L. tuolla jotain hyvään suuntaan menosta väittikin. Working Poor ilmiö on lisääntymässä kaikissa läntisissä maissa joissa on päätäntävalta annettu ja alistettu yksin markkinavoimien ratkaistavaksi.
Euroopan unionin jäsenyys on kiihdyttänyt talouden ja väestön keskittymistä. EU-jäsenyyden aikana jo puolitoista miljoonaa suomalaista on joutunut muuttamaan työn tai opiskelupaikan perässä pois kotiseudultaan.
- Tehomaataloutta suosiva EU:n maatalouspolitiikka on pakottanut Suomessa jo yli kolmanneksen viljelijöistä luopumaan elinkeinostaan. Markkinoiden avauduttua on mm. elintarvikealalta on menetetty kymmenen vuoden aikana noin 1000 työpaikkaa vuodessa.
Kansainvälinen omistus on yleensä tiennyt lähtöpasseja osalle tai pahimmassa tapauksessa yrityksen koko henkilöstölle.
Suomen maataloutta ja elintarviketeollisuutta
on ajettu alas kovalla kädellä EU:hun liittymisen jälkeen. Myöskin kannattavien valtionyhtiöiden yksityistäminen on hävittänyt paljon työpaikkoja,
vaikka
valtionyhtiöt ovat vuosikymmeniä tarjonneet työtä ja hyvinvointia kymmenille tuhansille suomalaisille ympäri maata.
Suomen tulisi irtaantua maaseudulle tuhoisaksi osoittautuneesta EU:n alue- ja maatalouspolitiikasta.
EU:n tulevaisuuskonventin valmistelema perustuslakisopimus on alistettava kansanäänestykseen myös Suomessa.
TYÖREFORMI
Työreformi henkilöityi Esko Ahoon, joka tuli narsistisesti kertoneeksi työreformista aivan kuin se olisi ollut hänen ideansa.
Aholla on sisäpiirin tietoa pääministerikautensa ajoilta;
Euroopan teollisuuden etujärjestöjen ja työnantajien yhteistyöjärjestö (UNICE) asetti jo 1980-luvulla työreformin tulevaisuuden tavoitteeksi EY:n alueelle.
Yritykset uhkaavat siirtää tehtaansa ulkomaille, jos palkat eivät jousta.
Jo Ahon-Viinasen hallituksen aikaiset kehysbudjetit olivat kyseisen reformin kylmäharjoittelua. Kehysbudjetit ovat jatkuivat Lipposen hallituksissa jo kahdeksan vuotta.
Ja Jäättenmäen-Kalliomäen hallitus jatkaa Sailaksen tekemällä suunnitelmalla?
Tämä UNICEn unelma toteutuu yhtä varmasti kuin viinakauppiaiden unelma rajojen aukaisusta. Kansallinen lainsäädäntö otetaan pois kansallisvaltioilta. Sama unelma toteutuikin jo raharuhtinaille, kun EKP sai ylikansallisen päätäntävallan kansallisvaltioiden raha- ja talouspolitiikkaan.
Lainaus kirjasta Oy Eurooppa Ab, 1999, sivut 101:
” UNICE pitää kilpailukyvyn uhkina politiikkaa, jolla tähdätään esimerkiksi työpaikkojen luomiseen, perusturvaan, ympäristön hoitoon ja työläisten oikeuksien tunnustamiseen”.
Tulevaisuuden tavoitteet (Maastrichtin sopimus) olisi pitänyt olla tiedossa integraationeuvottelukunnalla, jonka puheenjohtajana oli pääministeri Esko Aho. Varapuheenjohtajina olivat Pertti Salolainen ja Paavo Väyrynen. Muina jäseninä olivat Jaakko Kalela (TPK), Pekka Tuomisto (VNK), Martti Ahtisaari (UM), Veli Sundbäck (UM), Teuvo Kallio (OM), Juhani Perttunen (SM), Aimo Pajunen (PLM), Eino Keinänen (VM), Jaakko Numminen (OPM), Reino Uronen (MMM), Juhani Korpela (LM), Bror Wahlroos (KTM), Heikki S. von Herzen (STM), Pertti Sorsa (TM), Lauri Tarasti (YM).
Edustus ko. toimikuntaan oli seuraavista järjestöistä:
Ahvenanmaan maakuntahallitus, SP, Tieteen keskustoimikunta, PRH, TEKES, TH, STH, Kilpailuvirasto, Kuluttajavirasto, UL, STK, SAK, STTK, AKAVA, TVK, TKL, Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto, Suomen Metalli-, Kone- ja Sähköteknisen Teollisuuden Keskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto, Pienteollisuuden Keskusliitto, SYKL, MTK, Svenska Lantbruksprodukternas Centraalförbund, Kalatalouden Keskusliitto, KKK, Kaupan Keskusliitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Suomen Pankkiyhdistys ja Suomen Kaupunkiliitto.
Edustus ko. toimikuntaan oli seuraavista puolueista:
Suomen Keskusta, SDP, Kansallinen Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP, Vihreä Liitto, SKL, SMP ja Liberaalinen Kansanpuolue.
Kuinka paljon kyseisten AMMATTIJÄRJESTÖJEN edustajille kerrottiin tavoitteista?
Mitä AMMATTIJÄRJESTÖJEN edustajat kertoivat jäsenistölleen?
Innoittivatko AMMATTIJÄRJESTÖJEN edustajia Bernsteinilaisten ajatukset?
Vielä yksi sitaatti:
” Ei vielä voi päättää, milloin maailman markkinat koko laajuudessaan ovat valmiiksi muodostuneina… maailmanmarkkinat ovat voimaperäisen sekä ulkoisen että sisäisen laajentumisen alaiset”. (Bernstein 1899)
Kukas Bernstein olikaan?
Esko Aho astui demarien asettamaan miinaan.
Mites demarit suu nyt pannaan, kun demujen SAK oli mukana työreformia tekemässä?
Edellisestä kriisistä ei ole selvitty, ja taas olemme taloustaantumassa.
Suomen talouskriisin syyt:
Kaikkien puolueiden sisäpiirit olivat kymmenen vuotta sitten hyvin informoituja talouskriisistä ja sen hoidosta. Merkittävintä on, että talouskriisi tarvittiin ja se myös tehtiin.
Ensin lainaus Esko Ollilan Suomen Pankissa 19.8. 1992 pitämästä puheesta:
”Toinen pieni yksityiskohta, joka liittyy vakuusrahastoon, on että Maastrichtin sopimuksessa kielletään jyrkästi, että keskuspankki saa antaa luottoa hallitukselle. Kuten tiedätte, niin tällä hetkellä Suomen Pankki rahoittaa vakuusrahaston toimintaa. Tässäkin mielessä Suomen käytäntö on hieman eri linjoilla kuin mitä Maastrichtin paperi edellyttää, mutta toki siihen mennessä, kun Maastrichtin sopimus on ajankohtainen, niin varmaan koko vakuusrahasto on käynyt tarpeettomaksi.”
Ollilan käyttämä puheenvuoro todistaa, että Suomen ”valtiohoitajapuolueiden” sisäpiirit olisivat olleet hyvinkin tietoisia Maastrichtin sopimuksen sisällöstä.
Rivijäseniltä asia kuitenkin piti salata, koska siitähän olisi noussut kansallinen keskustelu, jonka seurauksena Suomi tuskin tänäkään päivänä olisi EY:n jäsen. Olisimme Norjan rinnalla nauttimassa ETA-jäsenyyden suomista eduista!
Valtion vakuusrahaston johto oli selkärangaton. Sitä valtaa, joka vakuusrahastolla oli, ei käytetty hillitsemään hulvatonta pankkien lainanantoa. Penneistä kyllä kyseltiin, mutta miljardit markat olivat pikkurahaa.
Järjestetyn ”kulutusjuhlan” seurauksena Ahon hallituksen käyttöön ottamat kehysbudjetit oli kansantalouden alasajon leikkausbudjetteja, joilla valmistauduttiin EY:n raha- ja talouspolitiikkaan, ei pelkästään käytännössä, vaan Suomen hallitusmuoto kiertäen.
Oliko Suomi myös koekenttänä Jacques Delorsin EMU-suunnitelmalle, koska ruotsalaiset hoitivat talouskriisinsä terveellä tavalla ottamalla lisää lainaa, jolla pelastettiin yksityinen yritystoiminta?
Päinvastoin kuin Ruotsissa, Suomessa ei rahaa käytetty yritystoiminnan pelastamiseen.
Koiviston-Ahon-Viinasen johdolla lähdettiin sen sijaan pelastamaan pankkeja antamalla pankeille avoin valtakirja hoitaa haluamansa yritys konkurssin kautta pankkien haltuun.
Aihe on loppuun kaluttu, mutta talouskriisiin oli useitakin syitä, jotka kasaantuivat yhtä aikaa. Yhden tärkeän unohdit - idänkaupan romahtamisen meistä riippumattomista syistä. Suomen ulkomaankauppa lepäsi liian paljon yhden kortin varassa ja se kostautui.
"Oliko Suomi myös koekenttänä Jacques Delorsin EMU-suunnitelmalle, koska ruotsalaiset hoitivat talouskriisinsä terveellä tavalla ottamalla lisää lainaa, jolla pelastettiin yksityinen yritystoiminta?"
=> Et taida enää muistaa laman äkillisyyttä ja rajuutta? Suomi otti jo niin paljon lainaa, että sitä oli yksinkertaisesti mahdotonta ottaa enempää - eikä Suomi sitä paljon olisi saanutkaan koska luottokelpoisuus putosi lujaa vauhtia! Kannattamatonta yritystoimintaa ei lainottamalla valitettavasti voida pelastaa, ja sellaista yritystoimintaahan paisuneen Suomen kansantaloudessa piisasi.
Yritystoiminnan pelastamiseen ei voitu niukkenevia varoja ohjata enempää, varoja hupeni tolkuttomasti jo pelkästään pankkien pelastamiseen. Sitä paitsi miten pelastat Venäjän kauppaan nojanneen yrityksen?
Ei Suomen ja Ruotsin tilanteita voi siten suoraan verrata toisiinsa. Se, että nyt olemme taantumassa on täysin normaali kansantaloudellinen ilmiö - on noususuhdanteita ja laskusuhdanteita. Kasvu ei voi jatkua ikuisesti.
Talouskriisiä ei Suomeen tieten tahtoen tehty.