Tärkeintä olisi, että kotona, kouluissa jne. opetettaisiin pohtimaan ja kyseenalaistamaan,
Sokeaa uskoa auktoritteeihin on opetettu ja siten omaksuttu vuosituhansia. Mitähän kaikkea sitä onkaan maailmassa tapahtunut vuosituhansien aikana, mistä emme tiedä?
Niinpä tälläistakin voi seurata!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1444403
Verenluovutus tyhmemmälle veljelle koitui kuolemaksi
12.10.2007 10:19
Vanhemmat yrittivät tehdä siirtää 11-vuotiaan poikansa verta tämän isoveljelle, jotta tästä tulisi älykkäämpi. Kotitekoinen koe epäonnistui kuitenkin kohtalokkaasti, kun vertaan luovuttanut pikkuveli kuoli.
Intialaisen Indian Express -lehden mukaan pojan isoveli taistelee puolestaan parhaillaan elämästään sairaalassa Rohtakin kaupungissa. Poikien molemmat vanhemmat ovat lääkäreitä.
Perhe oli saanut idean verensiirtoon gurulta, joka oli neuvonut siirtämään älykkäämmän pikkuveljen verta isolleveljelle. Isoveli menestyi huonosti koulussa, ja vanhemmat kuvittelivat verensiirrolla auttavansa tätä opinnoissaan.
Kun verensiirto päättyi 11-vuotiaan kuolemaan, vanhemmat väittivät aluksi, että perhe oli joutunut tuntemattoman hyökkääjän kohteeksi. Myöhemmin isä kuitenkin tunnusti tapahtuneen.
- Jos hyökkääjät olisivat olleet ulkopuolisia, he tuskin olisivat käyttäneet apunaan leikkaussalivälineitä, poliisi Hanif Quereshi kommentoi Indian Expressille.
Uutistoimisto Reutersin mukaan poikien isä on nyt pidätettynä ja äitiä hoidetaan mielisairaalassa itsemurhayrityksen jälkeen. Molempia vanhempia syytetään murhasta.
Sokeaa uskoa auktoritteeihin on opetettu ja siten omaksuttu vuosituhansia. Mitähän kaikkea sitä onkaan maailmassa tapahtunut vuosituhansien aikana, mistä emme tiedä?
Niinpä tälläistakin voi seurata!
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1444403
Verenluovutus tyhmemmälle veljelle koitui kuolemaksi
12.10.2007 10:19
Vanhemmat yrittivät tehdä siirtää 11-vuotiaan poikansa verta tämän isoveljelle, jotta tästä tulisi älykkäämpi. Kotitekoinen koe epäonnistui kuitenkin kohtalokkaasti, kun vertaan luovuttanut pikkuveli kuoli.
Intialaisen Indian Express -lehden mukaan pojan isoveli taistelee puolestaan parhaillaan elämästään sairaalassa Rohtakin kaupungissa. Poikien molemmat vanhemmat ovat lääkäreitä.
Perhe oli saanut idean verensiirtoon gurulta, joka oli neuvonut siirtämään älykkäämmän pikkuveljen verta isolleveljelle. Isoveli menestyi huonosti koulussa, ja vanhemmat kuvittelivat verensiirrolla auttavansa tätä opinnoissaan.
Kun verensiirto päättyi 11-vuotiaan kuolemaan, vanhemmat väittivät aluksi, että perhe oli joutunut tuntemattoman hyökkääjän kohteeksi. Myöhemmin isä kuitenkin tunnusti tapahtuneen.
- Jos hyökkääjät olisivat olleet ulkopuolisia, he tuskin olisivat käyttäneet apunaan leikkaussalivälineitä, poliisi Hanif Quereshi kommentoi Indian Expressille.
Uutistoimisto Reutersin mukaan poikien isä on nyt pidätettynä ja äitiä hoidetaan mielisairaalassa itsemurhayrityksen jälkeen. Molempia vanhempia syytetään murhasta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaihtaa aivoja, kotitekoisella aivokirurgia välineillä. Ehkä se olis ollut seuraava projekti, jos poika olisi jäänyt henkiin.
Vittuako mulla kiinnostaa mitä älypäät on tehny?
Ärsyynnnyit!
...lintukodosta on arvostella jonkun rutiköyhän kolmannen maailman kansalaisen valintoja.
Kirkolta meni vajaa tuhat vuotta opettaa suomen jukuripäinen ja köyhä kansa lukemaan. Lukutaidon seurauksena olemme oppineet vähitellen itsenäisiksi ja vaurastuneet.
Lukutaidottomuuden poistaminen maailmasta on edelleenkin yksi lähetystyön suurista haasteista.
Tukemalla koulutusta köyhissä maissa minkä tahansa järjestön kautta, autamme köyhiä ja "tietämättömiä" ihmisiä auttamaan itseään
pois köyhyyden kierteestä.
Ei tavallista rahvasta.
Mitä sinä tuolla kirjoituksellasi oikein haluat sanoa?
Oletko muka lukenut jostain ohjelmasta katolisella kirkolla suomessa, tai lutiuskonolla, ennen valistusaikaa 1800 luvulla, että kansaa olisi opetettu lukemaan jossain kirkollisissa systeemeissä?
Ei ollut mitään sellaista, ennen uskosta riippumattoman valistusajan ja tieteen nousua arvoonsa länsimaisissa yhteiskunnissa.
Nyt eletään vuotta 2007. Lue tuolta suomalaisten lukutaidon kehittymisestä ennenkuin taas jatkatu tuota väärän tiedon levittämistä.
http://opisto.alkio.fi/~anhalone/opinkaynti.html
>>>3. Kansanopetus ja kansakoulu
1700-luvulta alkaen oli kirkko pitänyt velvollisuutenaan kansansivistyksen ko-hottamista. Lukkarinkoulu, jossa etupäässä opiskeltiin ulkoa katekismuksen kappaleita, oli 1800-luvun alkupuolellakin maaseudun väestön ainoa koulumuoto. Lukutaitoa ei käsitetty yleisen tiedon välineeksi, sitä kauhisteltiin, ja lukukinkereitä ”tukkajuhlineen” pelättiin. Niin-pä autonomian alkuaikoina maamme eteläosissa ja kaupungeissa lukutaito oli jo varsin ylei-nen, mutta muualla esimerkiksi rippikoulun pitäjä harvoin tapasi lukutaitoista.
Aleksanteri II:n valtakaudella suomalaiset saivat mahdollisuuden laajentaa ja syventää kansanopetusta uudenaikaisen kunnallishallinnon pohjalta. 1856 keisari itse esitti valtakunnan säädyille harkittavaksi kansansivistystä edistävien koulujen perustamista maa-laiskunnissa. Viisi vuotta myöhemmin Uno Cygnaeus esitti kansanopetuksen uudistamiseksi kansakoululaitosta, jonka esikuva oli Sveitsistä. Esitys herätti innostusta ja 1866 sen pohjalta annettiin kansakouluasetus, jossa määrättiin oppiaineet uudelle koulumuodolle. Vanhaan kan-sanopetukseen verrattuna oppimäärä oli moninkertainen.
Cygnaeuksen versio oli neliluokkainen ylempi kansakoulu, jota edeltävä opetus oli jäänyt vuoden 1858 asetuksella kotien harteille. Ainoastaan kaupungeissa oli kaksiluok-kaisia alempia kansakouluja alkeisopetusta varten. Valtiopäivät myönsivät varoja maaseudun kansakouluja varten ja koulujen määrä alkoi kasvaa, mutta alueesta riippuen oli kehitys hy-vinkin erilaista. Lounais-Suomessa kasvu oli hitaampaa kuin Uudellamaalla tai Hämeessä, sillä useat kirkolliset koulut olivat kehityksen tiellä. Pohjois-Suomessa puolestaan harva asu-tus ja köyhyys olivat esteenä. Koulumäärän kasvusta huolimatta tavallinen kansa kuitenkin suhtautui vielä epäluuloisesti kansakoulua kohtaan, sillä ”ylhäisemmän koulun” epäiltiin kas-vattavan työtä vieroksuvia ”herroja” ja lisäävän verorasitusta. Kun työnantaja asetti etusijalle kansakoulukurssin hyvin tiedoin suorittaneen, kansakoulun arvostus nousi.
Kaupungeissa kansakoululaitos kehittyi 1870-luvulla, kun sekä ylemmän että alemman kansakoulun käsittävä uudenaikainen laitos perustettiin ja jatko-opetusta ryhdyttiin kehittämään. Maaseudulla puolestaan kansansivistäminen eteni vastatuulessa, sillä suurin osa lapsista jäi kansakoulun ulkopuolelle. Epäkohtaa korjattiin vuoden 1898 piirijakoasetuksella, jonka mukaan jokainen maalaiskunta oli velvollinen jakamaan alueensa koulupiireihin. Tämä asetus toi kouluvelvollisuuden ottaen askeleen kohti yleistä oppivelvollisuutta. Ajan mittaan kansakoulun vaikutus ulottui kaikkiin maaseudun ihmisiin, mikä näkyi tapojen parantumisena sekä siisteyden ja järjestyksen arvostuksena. 1800-luvun lopussa kansakoulua kävikin jo lähes puolet maaseudun lapsista.
Koska Cygnaeuksen kansakoulu oli ylempi kansakoulu eivätkä kodit pystyneet antamaan lapsille riittäviä alkeistietoja, oli laajoilla alueilla kirkon johtamat kiertokoulut ylei-sin kansanopetuksen muoto vielä 1900-luvun alussa. Lisäksi etenkin läntisessä Suomessa kiertokoulu kilpaili kansakoulun kanssa oppilaista, mutta sortovuosina kansakoulu vahvistui syrjäisilläkin seuduilla syrjäyttäen kiertokoulun.>>>>>>
Höpö, höpö älä jauha p:tä. Ripille pääsyn edellytyksenä on ollut välttävän lukutaidon hallinta iät ja ajat. Vielä 1900-luvun alussa toimi vanha, kirkon ylläpitämä kiertokoulusysteemi. Sekulaari "kouluoraganisaatio" on eriytetty vasta 1800-luvulla kirkon organisaatiosta.
Lisäksi kristinusko on edelleenkin KIRJAUSKONTO. Vai pitääkö tämäkin tavata sinulle.
Kirjoita sijapäätteet oikein, että tuostakin mongerruksesta saadaan selvää. Muuten alan epäillä että täälläkin kaivataan kirjoitus- ja lukutaidon opetusta oikein koivuvihdan kanssa.
Repetitio mater studiorum!
Nyt eletään vuotta 2007 ja luullaan edelleenkin että ennen "Valistusta" ei ollut systemaattisia organisaatioita, vaikka kirkolla on ollut sellainen pystyssä iät ja ajat. Vai tuliko se Valistus jostain ulkoavaruudesta...
a) Kristinusko on kirjauskonto, joka on kiistämätön tosiasia. Lukutaito on aina kuulunut olennaisena osana kristinuskon ymmärtämistä.
Se miten tällainen lukutaito istutetaan tänne raukoille rajoille ei ole mikään, "laitetaanpa tuosta vaan kansa lukemaan" asia, mitä arvon netin ääressä lihovat ja loikoilevat voivat vaikka käydä testaamassa jossain Kalkutan slummissa.
Lukutaidon levittämiseen tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, työntekijöille katto pään päälle plus opetustilat. Lisäksi työntekijöiden pitää syödäkin. Keskiajalle saakka Suomi on ollut varsin harvaan-asuttu maa, joten koulutus toimi kirkon yhteydessä ideologisista plus käytännön syistä.
b) Universitas syntyy vähitellen 1200-luvulla,
Pariisin yliopistossa oli ainakin teologinen ja filosofinen tiedekunta. Useimmat nk. valistuksen ajattelijat ovat opiskelleet kirkon perustamissa kouluissa ja myöhemmin yliopistoissa.
Tämän tietenkin nk. "ateistit" muistavat aina kovin huonosti. Vai olisiko kysymys sittenkin valikoivasta muistista... hmm.
c) 1600-luvun luterilaisen ortodoksian ajasta eteenpäin (quius regio, eius religio) pappien, tehtävänä oli saarnata ja studeerata seurakuntalaisia.
Hyvää yötä "kriittiset" copy-pasteilijat!
Muistakaa että elämme 2000-lukua, jossa ihmiset ovat redusoituneet sisälukutaidottomiksi apinoiksi.
Muistin virkistämiseksi lisää
Kieli ja identiteetti
http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?item=10&page=1
1827 Turun palossa tuhoutuu arvokkaita käsikirjoituksia.
1828 Yliopisto siirtyy Helsinkiin. Ensimmäiseksi suomen kielen lehtoriksi nimitetään C. N. Keckman
.
1831 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustetaan.
1835 Kansalliseepos Kalevala ilmestyy
.
1850 Sensuuriasetus kieltää julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta. Asetusta lievennetään 1854 ja se kumotaan 1860.
1851 Perustetaan suomen kielen professuuri, sillä yliopistosta valmistuville virkamiehille on opetettava maan enemmistön kieltä ja suomen kielen harrastajat haluavat kehittää suomesta täysimittaisen sivistyskielen.
1858 Ensimmäinen suomenkielinen pojille tarkoitettu oppikoulu perustetaan Jyväskylään
.
1860 Sensuuriasetus kumotaan ja suomenkielisen kaunokirjallisuuden julkaiseminen tulee mahdolliseksi
.
1863 Keisari Aleksanteri II allekirjoittaa kielimanifestin, jonka mukaan suomesta tulee ruotsin kanssa tasaveroinen virkakieli 20 vuodessa. Jyväskylään perustetaan seminaari kouluttamaan kansakoulunopettajia. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelunsa aloittaa mm. Minna Johnsson, myöh. Minna Canth.
1876 Kotikielen Seura perustetaan edistämään suomen kielen tutkimusta,....
1884 Tuomioistuimet velvoitetaan käyttämään sitä kieltä, jota sen eteen tulevat.........
1886 Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan. Tämä helpottaa............
1887 Kunnalliset viranomaiset velvoitetaan osaamaan kuntalaisten kieltä.
1900 Keisari Nikolai II allekirjoittaa kielimanifestin, jossa venäjä määrätään Suomen senaatin, valtiosihteerinviraston, ylihallitusten ja lääninhallitusten viralliseksi kieleksi viimeistään vuodesta
Ensimmäinen sortokausi alkaa ja jatkuu vuoteen 1905. Näiden ns. routavuosien aikana koulujen venäjän kielen opetusta lisätään. Vuonna 1899 ilmestyvät Päivälehden ensimmäiset näytenumerot.
1902 Lääninhallitukset tulevat kaksikielisiksi.
1907 Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja on 1 272 873 kansalaista (vuoden 1905 säätyvaltiopäivävaaleissa äänioikeutettuja oli ollut 126 000). Valituista 200 kansanedustajasta naisia on 19.
1919 Uudessa hallitusmuodossa suomi ja ruotsi tulevat virallisiksi, tasaveroisiksi kieliksi
.
1922 Kielilaki säädetään.
1930-luku Yliopistoissa kielikiista suomen kielen ja ruotsin kielen välillä.
1970-luku Peruskoulu tulee voimaan ja ruotsin kielestä tulee pakollinen koko ikäluokalle.
1994 Suomi liittyy Euroopan unioniin ja suomen kielestä tulee Unionin virallinen kieli.>>>>>>>>>>
Joskus tuntuu, että on parasta laittaa näin jostain syystä. ;.)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
Mikael Agricola (s. noin 1510, Pernaja–9. huhtikuuta 1557, Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan kehitti pohjan suomen kirjakielelle, sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. 9 kirjaa, yhteensä noin 2400 sivua, vain 10 vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse. [1] Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on käytössä 2000-luvun alussakin.[2] Hän oli reformaatiokauden molempien johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martin Lutherin oppilas.
Etenkin Agricolan taustaan on yhdistetty luonteeltaan myyttistä historiantulkintaa, ja nimenomaan kansallisromantikkojen idealistisen talonpoikaiskuvan kautta hänet on haluttu nähdä köyhistä oloista lähteneenä vaatimattomana persoonana. Todellisuudessa hän oli kotoisin varakkaasta talonpoikaistalosta ja tunsi hyvin oman arvonsa ja merkityksensä. [3]
saarnat vedettiin aikanaan latinaksi, asia selviää sinullekin.
Miksi hihhuloituminen iskee vain hitaisiin?