Minulle on vähän jäänyt epäselväksi minä vuonna vallankumous suomessa toteutuu. Erityisesti Aapo ja KOMINFORM voisivat kertoa arvion edes oikeasta vuosikymmenestä tai sitten vuosisadasta. Minulle on ainakin tullut tuntuma, ettei vallankumous toteudu vielä tällä vuosisadalla. Mites olisi 2100-luku, joko silloin koko maailma on päässyt kommunismiin saakka.
KOMINFORMIN Heikki Sipilän luokkahierakia:
1. Heimoyhteiskunta.
Heimot valitsevat päälliköikseen johtajanominaisuuksiltaan pätevimmät henkilöt. Järjestelmä on demokraattinen. Voidaan puhua esikommunismista. Pääasiallisin omistusmuoto on yhteisomistus. Heimoyhteiskuntien maailmaa voidaan kuvata erillisten kannallaan seisovien pyramidien saaristolla.
2. Valtio.
Heimoyhteisöt yhdistyvät valtioiksi, jotka pääsääntöisesti ovat monarkioita. Vallan tavalla tai toisella hankkinut kuningas hallitsee maataan itsevaltiaasti. Kuningas omistaa maan ja jakaa sitä läänityksinä. Valta periytyy. Demokratiaa ei ole. Yksinvaltiuden geometrinen muoto on kärjellään seisova pyramidi.
3. Feodaalidemokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luovuttamaan osan vallastaan feodaaliylimystölle. Päätöksenteko tapahtuu neuvotteluprosessissa kuninkaan ja sääty-yhteiskunnan ylimmän edustuselimen, feodaaliparlamentin kanssa. Kuninkaan valta periytyy edelleen. Kolmiot seisovat edelleen kärjellään, mutta kärki on hiukan lytistynyt.
4. Porvarillinen demokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luopumaan todellisesta vallasta. Poliittinen päätösvalta on juridisesti siirretty yleisillä vaaleilla valituille parlamenteille. Järjestelmä on aluksi edistyksellinen. Valtioiden valtapyramidit näyttäisivät seisovan jälleen kannallaan.
Porvarillisessa yhteiskunnasssa vallitsee yksityisomistus. Valtiollinen maanomistus on muuttunut yksityisiksi tai julkisiksi rahallisiksi arvoiksi.
Demokraattinen tilanne kestää kuitenkin vain lyhyen aikaa. Teollistumisen edetessä ja rahatalouden merkityksen kasvaessa maailmanlaajuisesti kasautuvan pääoman valta on ohittanut demokraattisesti valittujen elinten poliittisen merkityksen. Poliittiset valtapyramidit hajoavat tai muuttuvat muodoltaan epämääräisiksi.
5. Imperialismi.
Ylikansalliset teollisuus- ja rahalaitokset ja yleismaailmalliset rahoitusjärjestelmät hallitsevat koko maailmaa. Parlamenteilla eikä muillakaan demokraattisesti valituilla elimillä ei ole merkitystä. Maailmanlaajuinen valtapyramidi on kärjellään. Samalla ylikansallisen pääoman diktatorinen valta alkaa sortua sisäisiin ristiriitaisuuksiin, keinotteluun ja byrokratiaan.
6. Sosialismi.
Yksityisyyteen ja yksityisomistukseen perustuva kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä on pakko lopettaa. Varallisuuserojen räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa väkivaltaisia ristiriitatilanteita koko maailman mitassa. Imperialistinen yritys kasvattaa tuotantoa rajattomasti sortuu omaan laskennalliseen mahdottomuuteensa.
Etenkin maan yksityisomistus on välttämätöntä palauttaa esikommunismin kaltaiseen tilaan, yhteisomistukseen. Maa, ilma ja vesi ovat jakamattomia kokonaisuuksia.
Sosialistisessa yhteiskunnassa valtaa käyttää kansalaisten suuri enemmistö. Tällainen vallankäyttö ei ole mahdollista ilman neuvosto-organisaatioita. Poliittisen vallan perustana ovat ruohonjuuritason neuvostot. Poliittisen järjestelmän geometrinen muoto suuri kannallaan seisova pyramidi, jonka sisällä on paljon pieniä pyramideja. Neuvostojärjestelmällä on poliittisen vallan lisäksi myös taloudellinen valta kaikissa tärkeimmissä asioissa.
Nevosto-organisaation matemaattinen malli voidaan periatteessa rakentaa Kiinan Kansantasavallan mallin mukaisesti:
Kortteli- tai kyläneuvostot 100 henkilöä kohden, kaupunki- tai taajamaneuvostot 1000 henkilöä kohden, kaupunkineuvostot 10 000 henkilöä kohden, alueneuvostot 100 000 henkilöä kohden, piirineuvostot 1 000 000 henkilöä kohden, suurpiirineuvostot 10 000 000 henkilöä kohden, valtio- tai osavaltioneuvostot 100 000 000 henkilöä kohden, mannerneuvostot 1000 0000 000 henkilöä kohden.
7. Kommunismi.
Kommunismi on teoreettinen tavoite, jossa organisaatiota ei lainkaan tarvita. Ihmisten tietoisuus ja moraali ovat niin korkella tasolla, että monimutkainen poliittinen päätöksentekoprosessi on tarpeeton.
****
Armeijoiden hallinto- ja komentomallit heijastavat on vastaavasti erilaisia yhteiskunnan kehitysvaiheita. Palkka-armeija, varusmiesarmeija ja kansanarmeija ovat erilaisia. Niistä alkeellisin on feodaaliajalta peräisin oleva palkka-armeija. Palkka-armeija on sittemmin otettu uudelleen käyttöön "kehittyneissä" kapitalistisissa yhteiskunnissa. Demokratian kannalta ylintä tasoa edustaa kansanarmeija.
KOMINFORM
http://www.kominf.pp.fi/Aindex.html
KOMINFORMIN Heikki Sipilän luokkahierakia:
1. Heimoyhteiskunta.
Heimot valitsevat päälliköikseen johtajanominaisuuksiltaan pätevimmät henkilöt. Järjestelmä on demokraattinen. Voidaan puhua esikommunismista. Pääasiallisin omistusmuoto on yhteisomistus. Heimoyhteiskuntien maailmaa voidaan kuvata erillisten kannallaan seisovien pyramidien saaristolla.
2. Valtio.
Heimoyhteisöt yhdistyvät valtioiksi, jotka pääsääntöisesti ovat monarkioita. Vallan tavalla tai toisella hankkinut kuningas hallitsee maataan itsevaltiaasti. Kuningas omistaa maan ja jakaa sitä läänityksinä. Valta periytyy. Demokratiaa ei ole. Yksinvaltiuden geometrinen muoto on kärjellään seisova pyramidi.
3. Feodaalidemokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luovuttamaan osan vallastaan feodaaliylimystölle. Päätöksenteko tapahtuu neuvotteluprosessissa kuninkaan ja sääty-yhteiskunnan ylimmän edustuselimen, feodaaliparlamentin kanssa. Kuninkaan valta periytyy edelleen. Kolmiot seisovat edelleen kärjellään, mutta kärki on hiukan lytistynyt.
4. Porvarillinen demokratia.
Kuninkaat ovat joutuneet luopumaan todellisesta vallasta. Poliittinen päätösvalta on juridisesti siirretty yleisillä vaaleilla valituille parlamenteille. Järjestelmä on aluksi edistyksellinen. Valtioiden valtapyramidit näyttäisivät seisovan jälleen kannallaan.
Porvarillisessa yhteiskunnasssa vallitsee yksityisomistus. Valtiollinen maanomistus on muuttunut yksityisiksi tai julkisiksi rahallisiksi arvoiksi.
Demokraattinen tilanne kestää kuitenkin vain lyhyen aikaa. Teollistumisen edetessä ja rahatalouden merkityksen kasvaessa maailmanlaajuisesti kasautuvan pääoman valta on ohittanut demokraattisesti valittujen elinten poliittisen merkityksen. Poliittiset valtapyramidit hajoavat tai muuttuvat muodoltaan epämääräisiksi.
5. Imperialismi.
Ylikansalliset teollisuus- ja rahalaitokset ja yleismaailmalliset rahoitusjärjestelmät hallitsevat koko maailmaa. Parlamenteilla eikä muillakaan demokraattisesti valituilla elimillä ei ole merkitystä. Maailmanlaajuinen valtapyramidi on kärjellään. Samalla ylikansallisen pääoman diktatorinen valta alkaa sortua sisäisiin ristiriitaisuuksiin, keinotteluun ja byrokratiaan.
6. Sosialismi.
Yksityisyyteen ja yksityisomistukseen perustuva kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä on pakko lopettaa. Varallisuuserojen räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa väkivaltaisia ristiriitatilanteita koko maailman mitassa. Imperialistinen yritys kasvattaa tuotantoa rajattomasti sortuu omaan laskennalliseen mahdottomuuteensa.
Etenkin maan yksityisomistus on välttämätöntä palauttaa esikommunismin kaltaiseen tilaan, yhteisomistukseen. Maa, ilma ja vesi ovat jakamattomia kokonaisuuksia.
Sosialistisessa yhteiskunnassa valtaa käyttää kansalaisten suuri enemmistö. Tällainen vallankäyttö ei ole mahdollista ilman neuvosto-organisaatioita. Poliittisen vallan perustana ovat ruohonjuuritason neuvostot. Poliittisen järjestelmän geometrinen muoto suuri kannallaan seisova pyramidi, jonka sisällä on paljon pieniä pyramideja. Neuvostojärjestelmällä on poliittisen vallan lisäksi myös taloudellinen valta kaikissa tärkeimmissä asioissa.
Nevosto-organisaation matemaattinen malli voidaan periatteessa rakentaa Kiinan Kansantasavallan mallin mukaisesti:
Kortteli- tai kyläneuvostot 100 henkilöä kohden, kaupunki- tai taajamaneuvostot 1000 henkilöä kohden, kaupunkineuvostot 10 000 henkilöä kohden, alueneuvostot 100 000 henkilöä kohden, piirineuvostot 1 000 000 henkilöä kohden, suurpiirineuvostot 10 000 000 henkilöä kohden, valtio- tai osavaltioneuvostot 100 000 000 henkilöä kohden, mannerneuvostot 1000 0000 000 henkilöä kohden.
7. Kommunismi.
Kommunismi on teoreettinen tavoite, jossa organisaatiota ei lainkaan tarvita. Ihmisten tietoisuus ja moraali ovat niin korkella tasolla, että monimutkainen poliittinen päätöksentekoprosessi on tarpeeton.
****
Armeijoiden hallinto- ja komentomallit heijastavat on vastaavasti erilaisia yhteiskunnan kehitysvaiheita. Palkka-armeija, varusmiesarmeija ja kansanarmeija ovat erilaisia. Niistä alkeellisin on feodaaliajalta peräisin oleva palkka-armeija. Palkka-armeija on sittemmin otettu uudelleen käyttöön "kehittyneissä" kapitalistisissa yhteiskunnissa. Demokratian kannalta ylintä tasoa edustaa kansanarmeija.
KOMINFORM
http://www.kominf.pp.fi/Aindex.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.