Täältä tullaan elämä!

Niinpä katsoin minäkin, uteliaana kokemaan, miten se nyt keski-iän kynnyksellä minuun vaikuttaisi. 1980 kävin katsomassa sen 2 kertaa peräkkäin elokuvateatterissa, koska Jussin tarina vetosi minuun tosi voimakkaasti. Eniten siltä kantilta katsottuna, että mulla ja poikaystävälläni oli vähän samanlaisia ongelmia vanhempien ja muiden aikusten kanssa.
Nyt näin elokuvan uusin silmin, vaikkakin yhä vielä rinnassani hypähti tyytyväisyys ja ilo, kun pojat laittoivat Säpinää tulemaan keskusradiosta. Saivat tekopyhät opettajat vähän säpinää. hah.
Mutta, sain huomata, että ne asiat joita en ole pystynyt sisälläni käsittelemään ennen kuin viime vuosina, olivat tyystin unohtuneet muististani. Nimittäin naisiin ja naiseuteen liittyvät asiat. EN muistanut alussa ollutta vaikuttavaa synnytysnäytöstä, enkä kaikkia niitä "vittu", "silakanhaju vittu", "huora" jne juttuja koko elokuvasta. Olen vasta nyt tullut tiedostamaan kuinka paljon nuorena nämä jutut ja nimittelyt poikien suusta satuttivat minua ja muita tyttöjä. Sekä se, että yleisenä oli ilmassa sellainen asenne, että naisen katsottiin
"antavan" seksiä ja jos antoi monelle, kutsuttiin huoraksi. Mutta mies tai poika jos "sai" monelta, oli sankari ja hyvä. Ja tyttö voisi saada "huoran" nimityksen ilman seksin harrastamistakin, jos vaikkapa piti hametta siihen aikaan!!
Nämä olivat mulle tämän elokuvan nostattamia ajatuksia. Mielenkiitoista, miten eri näkökulmasta sitä näkee eri aikoina.