Eikö tietoisuus omasta olemassaolosta riitä? Sehän on äärimmäisen harvinaisen sattuman tulosta. Jo sen tajuaminen tekee ihmisen hyvin onnelliseksi. Uskonnot johtuvat ehkä pitkästyneisyydestä. Pitkästyneet ihmiset kehittävät uskontoja aikansa kuluksi. Jos uskontoihin tuhlattu energia suunnattaisiin järkeviin asioihin, ihmiskunnalla ei olisi hädänpäivää.
Mihin uskontoa tarvitaan?
VeryHappy
15475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
pelko, lähinnä kuolemanpelko, on suurempi syy. Kuolemaa kun ei voi voittaa, tai kyllä sen voi ottamalla kamukseen ja juttelemalla mukavia sen kanssa päivittäin. Monet eivät siihen pysty ja siksi on pakko uskoa johonkin kuolemaakin suurempaan. Tai eihän kuolema ole mikään suuri juttu, pienempää voi tuskin kuvitella tarkemmin ajatellen. Taas on tehty kärpäsestä härkänen.
ja niiden rahastamiseen.
sairaan mielen ja itsetunnon pönkittämiseen.
terveillä normaaleilla ihmisillä uskomuksiin ei ole tarvetta.
Jeesukseen on eri asia, kuin uskomukset.
että joku hihhuli tarttuu tuohon sanamuotoon. se on ihan yhtälailla uskomus kuin kaikki muutkin USKOMUKSET.
asian olevan noin kertoo mielestäni jo erittäin paljon kyvystäsi ajatella.
No ihankos kertoo? Ja sinä taas unohdit ihan kokonaan laittaa mitään perusteluja omalle typötyhjälle väitteellisi.
Siis taas miljoonannen kerran tiedoksi aivottomalle hihhulille: tyhjä ei muutu olevaiseksi jankuttamalla ja inttämällä, vaan pitäisi myös kyetä esittämään jotain perusteluja.
Ja jos ei ole yhtään mitään esitettävää (kuten koskaan ei ole ollut), niin sitten kannattaisi vain olla ihan hiljaa, eikä inttää sitä tyhjäänsä. Ei se nolla-informaatio siitä ole miksikään muuttunut. Edelleen täydellisen puhdas nolla.
tuo edellinen. Piti osua ihan toiseen linkkiin, mutta perkskules kun ton mäyräkoiran jälkeen osumatarkkuus on pikkaisen hakusessa....
ovat tarpeettomia, ne sitoo ihmiset orjuuteen, Jeesus Kristus vapautttaa niistä.
Uskontoihin kuuluvat ihmiset haluavat että heidän elämällään on tarkoitus. Sellainen tarkoitus, jota me ei-uskovaiset emme ymmärrä. He haluavat olla jotain enemmän kuin vain kuolevaisia.
Toki on todistettu myös että uskovaisten ja ei-uskovaisten aivojen rakenteessakin on eroja.
Uskonto on ihmisten rakentama instituutio, ja itsessään aika heikko ja voimaton.
Mutta henkilökohtainen usko iankaikkisesti muuttumattomaan on aivan mahtavaa.
Ihminen, raha, valta ja muu vastaava, johon monet uskovat, on äärettömän epävarma ja ailahtelevainen kohde, mutta Hän jolla on otsaa sanoa: Minun nimeni on:MINÄ OLEN. Siinä on kaikki.
Jos minä turvaan elämäni ja senkin, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu tämän iankaikkisen käsiin, en häviä mitään. Jos tätä iankaikkista ei olisikaan niin so what, en taaskaan häviä mitään. Minulla on siis kaksi valttia teidän yhtä vastaan.
Uskonto on niin vahva voima maailmassamme, että sitä on yritettävä ymmärtää kaikessa monimutkaisuudessaan, mutta useimmat uskontojen kannattajat vastustavat jyrkästi jokaista, joka haluaa tutkia heidän käytäntöjään ja uskomuksiaan luonnontieteen menetelmin parhailla käytössämme olevilla välineillä.
Mistä syntyy omistautuminen Jumalalle? Mikä on psykologinen ja kulttuurinen maaperä, jossa uskonto syntyi? Onko se addiktio vai aito tarve, joka tulisi säilyttää mihin hintaan hyvänsä? Onko se sokean evolutiivisen vaiston tuote vai rationaalisen valinnan tulos? Onko Jumalaan uskovilla hyvä syy uskoonsa? Ovatko ihmiset oikeassa sanoessaan, että uskonto on paras tapa elää hyvää elämää? Ennen kaikkea onko uskonto moraalin perusteiden välttämätön edellytys?
"Luomous murtuu - Uskonto luonnonilmiönä", kirj, Daniel C. Dennett
Tässä haastavassa teoksessa Daniel C. Dennett väittää, että uskonnon perimmäisiä kysymyksiä ympäröivästä salamyhkäisyydestä on luovuttava, jotta uskonto ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja jotta näihin kysymyksiin saataisiin rationaalinen vastaus.
Uskonto on aivan liian tärkeä asia luonnontieteellisen tarkastelun ulkopuolelle jätettäväksi. -Daniel C. Dennett.
Kristinuskon juuret ovat Raamatun mukaan siinä, kun Jumala kohtasi Aabrahamin ja antoi hänelle monia lupauksia, jos Aabraham uskoo Häneen. Kyseessä ei siis ole joidenkin ihmisten ajatusten tai toiveiden tulos, vaan Jumalan oma ilmoitus itsestään ja olemassaolostaan.
Raamattu selittää ihmisten yleisen kiinnostuksen uskontoon tai ehkä paremminkin tuonpuoleiseen sillä, että Jumala sanoo laittaneensa jokaisen ihmisen sisimpään jonkinlaisen tietoisuuden itsestään.
Luonnontieteen menetelmin uskon ja uskonnon olemuksen tutkiminen on ko. tieteen omien perusolettamuksien valossa mahdoton tehtävä. Sen lähtökohtana kun on (ainakin tiedemiesten keskuudessa) se, ettei ole mitään muuta kuin se mitä voidaan nähdä ja havainnoida. Näistä asioista ei mikään osapuoli voi esittää näkyviä todisteita, vain omiin uskonnollisiin tai filosofisiin perusolettamuksiinsa nojaavia väitteitä.
Mitä tulee tarpeisiin tai addiktioihin, niin ainakin minulle usko Jumalaan on ainoa asia, joka antaa minulle todellisen merkityksen elämään. Lisäksi meillä "sisäpiiriläisillä" on tekijä (Pyhä Henki), jota uskosta osaton ei voi käsittää. Hän (siis P H) on ainakin minut vakuuttanut Jumalan olemassaolosta niin, että minulle se ei edes ole uskon asia. Tiedän, että Jumala on. Usko tai älä!
Omasta mielestäni kristinusko on paras tapa elää hyvää elämää. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa, minkä tahansa perusolettamuksen varassa voi elää ihan hyvää elämää. Kristinuskon perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan ole, että tämän elämän kahlaisimme jotenkin erityisen hyvin ja onnistuneesti. Kristinusko on ainoa uskonto, joka julistaa sitä, että myös kaikessa epäonnistuneella, kaikkein pahimmallakin rikollisella on vielä mahdollisuus. Kristinusko tarjoaa pahimmallekin tai hyvimmällekin armahdusta. Siinä mielestäni perustaa sille, miksi usko kelpaa, ainakin minulle.
Kristinuskon varsinainen tähtäin on tämän elämän jälkeisellä ajalla, johon moni tämän lukija ei edes usko, vaikkei tuonpuoleisesta mitään tiedäkään. Tässä elämässä jokainen meistä itse valitsee puolensa, menestystä tässä "tehtävässä".
esimerkiksi psykologian, sosiologian ja historiantieteiden näkökulmista.
Raamatun Jumala teki Aabrahamin kanssa liiton ja edellytti sen merkiksi "kansansa" miespuolisilta ympärileikkausta tai poistamista kansasta. Mihinkähän Jumala esinahkoja tarvitsi?
jos se keräilee esinahkoja. onhan sillä sekopäällä muutenkin vintti pimeänä raamatun mukaan.