Juttu tuolla viimeisessä Tiede lehdessä. Laitan tän jutun tännekin saa nähdä syntyykö täällä keskustelua? Minusta tässä olisi tosi monipuolisen keskustelun pohjusteeksi juttua.
Tiede-lehti 8/2007. Valitettavasti en löytänyt tästä jutusta nettistä lukumahdollisuuutta, mutta ostaa sen voi tai käydä lukemassa kirjastossa.
Pieni näyte eli suoraa lainausta ko artikkelista.
>>>Intohimo kasvattaa älyn jättiläisen.
Teksti Annukka Mutanen
Synnynnäiset älynlahjat eivät käy tasan. Ne eivät suinkaan ratkaise, kenestä tulee nero. Älyllisen työn suurille sankareille yhteistä on intohimo ja epäonnistumisten sieto. Niitä tarvitaan, sillä nousu huipulle vaatii ihmelapsiltakin kymmenen vuotta täyttä työtä, sanoo, sanoo oppimisen ja asiantunjuuden tutkija Kai Hakkarainen.
Älykkäiden yhdistyksen Mensan jäsenet saivat ikuulla 40-vuotisjuhlaviikollaan viime vuonna esitelmän, jossa oppimistutkimuksen professori Kai Hakkarainen silitti heitä vastakarvaan.
Mensaan pääsee, jos älykkyysosamäärä on suurempi kuin 98 prosentilla väestöstä. Älykkyysosamäärän mittaamiseen käytetyt testit on yritetty suunitellla niin, että kulttuuri ja koulutus vaikuttavat mahdollisimman vähän. Ne sisältävät esimerkiksi kuviopäättelyä, johon ei tarvita matematiikkaa tai kielellistä harjaantumista.
Näiden testien mittaamaan yleisälykkyyteen, niin sanottuun g-tekijään, liittyy muun muassa nopea reaktiokyky ja tehokas uuden tietoaineen käsittely. Psykometriikasta eli henkisten ominaisuuksien mittaamisesta innostuneen koulukunnan mukaan äly periytyy: vähintään puolet ihmisen yleisälykkyydestä tulee geeneissä, ja loppu on ympäristön vaikutusta.
Nopeat hoksottimet ovat eittämättä hyödyksi. Älykkyysosamäärä korreloi selvästi koulu- ja opintomenestyksen kanssa. Työelämään siirryttäessä yhteys heikkenee, ja Hakkaraisen suuri yllätys kuulijoilleeen oli, että tieteen, taiteen ja muiden aivotyötä vaativien alojen huippusuorituksia testiäly ei selitä lainkaan.
- Arkiajattelussa huippusaavutuksia selitetään usein synnynnäisellä älykkyydellä ja lahjakkuudella, mutta vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa tälläisestä yhteydestä ei ole.
Huippututkijoitakaan ei yhdistä huippukorkea älyykyysosamäärä . Shakin mestareilla äö on keskimäärin sata eli sama kuin koko väestön keskiarvo.
Huipulle pääsy kestää kymmenen vuotta
>>>>>>>>>>>>>>>>
Tutkimusten valossa lahjakkuutta tärkeämpää on harjoitus. Minkä tahansa alan huipulle pääseminen vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä. Asiansa alkaa hallita, kun on paneutunut siihen keskimäärin neljä tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan.
- Sellaisia synnynnäisiä neroja ei ole, jotka pystyisivät suoraan hyppäämään huippuosaajaksi, sanoo Hakkarainen. Vastoin yleisiä uskomuksia "lahjakkailta" ja "älykkäiltä" ihmisiltä menee asiantuntijuuden saavuttamiseen suunnilleen yhtä kauan kuin muiltakin.>>>
Aika mielenkiintoisia havaintoja ja tuloksia eikö olekin?
Tiede-lehti 8/2007. Valitettavasti en löytänyt tästä jutusta nettistä lukumahdollisuuutta, mutta ostaa sen voi tai käydä lukemassa kirjastossa.
Pieni näyte eli suoraa lainausta ko artikkelista.
>>>Intohimo kasvattaa älyn jättiläisen.
Teksti Annukka Mutanen
Synnynnäiset älynlahjat eivät käy tasan. Ne eivät suinkaan ratkaise, kenestä tulee nero. Älyllisen työn suurille sankareille yhteistä on intohimo ja epäonnistumisten sieto. Niitä tarvitaan, sillä nousu huipulle vaatii ihmelapsiltakin kymmenen vuotta täyttä työtä, sanoo, sanoo oppimisen ja asiantunjuuden tutkija Kai Hakkarainen.
Älykkäiden yhdistyksen Mensan jäsenet saivat ikuulla 40-vuotisjuhlaviikollaan viime vuonna esitelmän, jossa oppimistutkimuksen professori Kai Hakkarainen silitti heitä vastakarvaan.
Mensaan pääsee, jos älykkyysosamäärä on suurempi kuin 98 prosentilla väestöstä. Älykkyysosamäärän mittaamiseen käytetyt testit on yritetty suunitellla niin, että kulttuuri ja koulutus vaikuttavat mahdollisimman vähän. Ne sisältävät esimerkiksi kuviopäättelyä, johon ei tarvita matematiikkaa tai kielellistä harjaantumista.
Näiden testien mittaamaan yleisälykkyyteen, niin sanottuun g-tekijään, liittyy muun muassa nopea reaktiokyky ja tehokas uuden tietoaineen käsittely. Psykometriikasta eli henkisten ominaisuuksien mittaamisesta innostuneen koulukunnan mukaan äly periytyy: vähintään puolet ihmisen yleisälykkyydestä tulee geeneissä, ja loppu on ympäristön vaikutusta.
Nopeat hoksottimet ovat eittämättä hyödyksi. Älykkyysosamäärä korreloi selvästi koulu- ja opintomenestyksen kanssa. Työelämään siirryttäessä yhteys heikkenee, ja Hakkaraisen suuri yllätys kuulijoilleeen oli, että tieteen, taiteen ja muiden aivotyötä vaativien alojen huippusuorituksia testiäly ei selitä lainkaan.
- Arkiajattelussa huippusaavutuksia selitetään usein synnynnäisellä älykkyydellä ja lahjakkuudella, mutta vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa tälläisestä yhteydestä ei ole.
Huippututkijoitakaan ei yhdistä huippukorkea älyykyysosamäärä . Shakin mestareilla äö on keskimäärin sata eli sama kuin koko väestön keskiarvo.
Huipulle pääsy kestää kymmenen vuotta
>>>>>>>>>>>>>>>>
Tutkimusten valossa lahjakkuutta tärkeämpää on harjoitus. Minkä tahansa alan huipulle pääseminen vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä. Asiansa alkaa hallita, kun on paneutunut siihen keskimäärin neljä tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan.
- Sellaisia synnynnäisiä neroja ei ole, jotka pystyisivät suoraan hyppäämään huippuosaajaksi, sanoo Hakkarainen. Vastoin yleisiä uskomuksia "lahjakkailta" ja "älykkäiltä" ihmisiltä menee asiantuntijuuden saavuttamiseen suunnilleen yhtä kauan kuin muiltakin.>>>
Aika mielenkiintoisia havaintoja ja tuloksia eikö olekin?
Vastaukset 21
Vanhimmat
artikkelin jossa oli tutkittu nimenomaan shakin pelaajia ja muusikoita ja tulos oli, että harjoittelulla tulee mestariksi. Ja myös 10 v näytti olevan eräänlainen rajapyykki.
Mielestäni paras asia tekstissä oli kuinka Mensaa kritisoitiin. Mielestäni Mensa on enemmän semmoinen elitisti-kerho, johon kuulutaan vain oman itsetuntonsa pönkittämiseksi. Ihan hyvä, että heille muistutettiin maanpinnan olemassaolosta.
Ruotsin opettajani sanoi, että ei tarvitse olla älykäs menestyäkseen koulussa, vaan ahkera. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.
Esim. ne ihmiset, joilla on valokuva muisti. Pärjäävät koulussa tosi hyvin, mutta saattaa olla etteivät he ymmärrä sisällöstä yhtikäs mitään tai vain hyvin pikkuisen jotain.
Joku viisas on kiteyttänyt näin, voi hankkia hyvän akateemisen koulutuksen, jos omistaa hyvät "perslihakset"
Niin itsetunnon pönkittämiseksi tuo Mensa varmaan on perustettu, en voi tällähetkellä nähdä/oivaltaa siihen muuta syytä.
"Ruotsin opettajani sanoi, että ei tarvitse olla älykäs menestyäkseen koulussa, vaan ahkera. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan."
Pelkkä ahkeruus ei riitä, tarvitaan myös älyllistä pohjaa ja päättelykykyä. Ystäväni oli koulussa aina hyvin ahkera, luki kokeisiin, ei ollut käytännössä yhtään poissa jne. mutta silti saavutti vain keskinkertaisia tuloksia kokeista, siinä missä minä alisuoriutumisellani sain kiitettäviä.
kannattaa suhtautua varauksella. Tein itse Mensan käyttämää testiä vastaavan testin kolme kertaa muutaman viikon väliajoin, ja sain tulokset 129, 134 ja 139. Olenko siis tulossa koko ajan älykkäämmäksi? Tokkopa, näihin testeihin yksinkertaisesti voi harjaantua, kun tietää minkälaisia tehtävät ovat eikä ole ekaa kertaa pappia kyydissä.
Ehkä vähän off-topic, mutta mielestäni erityisen huonoja älykkyydenmittareita ovat nämä 'mikä on lukujonon seuraava luku'-tehtävät( 3, 5, 7, ? ). Testi nimittäin antaa noihin yleensä vain yhden oikean vastauksen kun todellisuudessa oikeita vastauksia on äärettömästi. Tämä siksi, että aina voidaan löytää erilaisia kaavoja, jotka selittävät samanlaisen lukujonon, jolloin samaa lukujonoa voidan jatkaa millä luvulla hyvänsä. Tärkeintä olisikin numeroiden perusteella päätelty kaava eikä jonon seuraava luku. En sitten tiedä käyttääkö mensa tuota testiä osana omaa testiään.
monissa huippuasiantuntijoissa havaittava tollous selittyykin luultavasti juuri tuolla älykkyyden puutteella.
Mitä tekee huippuälykkäällä työntekijällä, joka ei ole kiinnostunut työstään?
Vastaus lienee ilmiselvä. Joten kannattaisi todellakin lopettaa se älykkyysosamääriin tuijottaminen. Älykkyysosamäärä ei kerro ihmisen hyödyllisyydestä mitään. Usein on kyseenalaista, osaako älykkö olla hyödyksi edes itselleen.
Jos ei ole motivaatiota, intohimoa, keskittymiskykyä, asialle omistautumista... Silloin on täysin yhdentekevää, vaikka äo olisi 200. Turha tyyppi on turha tyyppi, älykkyydestä riippumatta.
Toivottavasti kukaan ei ala rakentaa itsetuntoaan jonkun Mensan testin varaan. Se on yhtä pinnallisen typerää kuin itsetunnon rakentaminen hyvän ulkonäön varaan. Synnynnäisellä epäoleellisella asialla kerskumista.
Teot ratkaisevat, eivät kaikenmaailman testitulokset!
On pakko sanoa AAMEN!
Oikeasti, tuollaiset huippuälykkäät ovat tottuneet pärjäämään vain älyllänsä. Kun ei osaa, niin ei ole pitkäjänteisyyttä tai perselihaksia oppia.
Työelämässä hyvin huomaa miten pitkälle koulutus ja älykkyys vievät: Yritetään avata jokin ohjelma aivan väärästä paikasta; tulostimen mustekasetin vaihtaminen on täysi mahdottomuus; jos kopiokone valittaa mustepatruunan tyhjenemisestä, niin ei tiedetä mitä tehdä; tietoa etsitään juuri sieltä turhimmasta ja järjettömämmästä lähteestä (esim. menee hakemaan eri ruoka-aineiden ravintotietoja kauppaan. Tämä ei ole keksitty juttu, tiedän erään ravintoalan maisterin, joka on näin tehnyt)...
mieltä: älykkyys on suuresti yliarvostettua, erityisesti älykkäiden ihmisten tai sellaisina itseään pitävien keskuudessa. Työpaikallani, eräässä tutkimuslaitoksessa, pyörii toinen toistaan älykkäämpiä ihmisiä, akatemiaproffaa sun dosenttia, ja aika moni heistä on kyllä melkoinen pässi tai muuten vaan sosiaalisesti vajaakykyinen. Matemaatikoiden mielestä vain matemaattinen äly on jonkin arvoista, koska he eivät pysty maailmaa muulla tavalla hahmottamaan. Huippuälykkyys tai -lahjakkuus jollakin rajatulla alalla on yleensä enemmänkin kahle kuin mikään omaa tai toisten ihmisten elämää siloittava lahja.
tunsin kerran erään tyypin, joka kehui älykkysosamääränsä olevan 180. Liekö valehdellut, en tiedä. Mutta siellä se kai vieläkin pelaa biljardia samassa pubissa niin maan helevetin hyvin, ellei jo ole juonut itseään hengiltä.
täällä kertoilevat jo muutkin kuin hihhulit:
"Matemaatikoiden mielestä vain matemaattinen äly on jonkin arvoista, koska he eivät pysty maailmaa muulla tavalla hahmottamaan."
Vai eivät.
seuraavasti "Joidenkin matemaatikoiden mielestä vain matemaattinen äly on jonkin arvoista, koska he eivät pysty maailmaa muulla tavalla hahmottamaan."
Olet oikeassa, tunnen kyllä muutaman matemaattisesti erittäin lahjakkaan tyypin, jotka ymmärtävät muunkinlaista eksistenssiä.
on kaikkein vahingollisin.
Huippuälykäs, motivoitumaton työntekijä sen sijaan tekee hyvin vähän vahinkoa.
Tosin ahkeria idioottejakin tarvitaan, jonkunhan täytyy tehdä paskat, ikävät ja yksitoikkoiset duunitkin, niitä vaan täytyy ohjata sopivasti jottei synny turhia vahinkoja.
Kuvitteletko, että älykkäät ihmiset tekevät ne parhaimmin palkatut pomon hommat ja idiootit tekevät ikävät ja yksitoikkoiset työt. Onpa yksipuolinen käsitys ihmisistä. Eivät ihmiset välttämättä hakeudu tiettyihin ammatteihin älykkyytensä perusteella. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia kouluttautua (vieläkään) ns. parempiin ammatteihin ja sitä paitsi ihmisillä on niin erilaisia mieltymyksiä.
tuossa, että älykkäät ja laiskat ihmiset aiheuttavat kaikkein vähiten vahinkoa tässä maailmassa. Tulkoon tehdyksi vain se, mikä on hyvää ja tarpeellista.
minulle olisi vain tehdä lapiolla pieniä kuoppia ja multakekoja kukkapenkkeihin, ja sitten tasoitella niitä erinäisten siirto-operaatioiden jälkeen, eikä sitäkään ahkerasti.
niin pääsee pitkälle ja työn tulokset hyödyttävät koko yhteisöä.
Vai mistä ne keksinnöt kumpuavat? Aivan oikein, laiskuudesta, kun miettii miten itse tai oma porukka selviää helpommalla ja jälkeläiset saavat paremmat eväät.
Siinä voi tulla ihan hassujakin keksittyä, vaikka Jumalia.
"Kuvitteletko, että älykkäät ihmiset tekevät ne parhaimmin palkatut pomon hommat ja idiootit tekevät ikävät ja yksitoikkoiset työt."
Mutta sitä en ainakaan kuvittele että idiootit tekevät johtajien hommat
josta löytyy mm. keskimääärisiä äo:ita eri ammattialoilla.
http://www.veikonkala.org/vincent/content/science/alykkyys/index.shtml
laiskaa ja saamatonta ei älykkyyskään auta.