Mielestäni Suomeen on luotu keinotekoiset sähkömarkkinat, jotka eivät aja sähkönkuluttajien etua. Sähkömarkkinoita puolustettiin sillä, että kilpailun myötä kuluttajan sähkö halpenee. Sen se tekikin väliaikaisesti, kun edullista vesivoimalla tuotettua sähköä oli saatavilla, mutta väitän että pidemmällä tähtäyksellä pienkuluttajien hinnat nousevat jyrkästi samalla kun sähkölaitosten palvelutaso alenee.
Sähkötuotannon, -siirron ja markkinoinnin yhtiöittämisen myötä on firmoille tulleet tulostavoitteet, joiden johdosta ne karsivat kulujaan (irtisanovat työntekijöitä) ja palveluista täytyy tuotto-odotusten myötä saada suurempi kate.
Teollisuus on turvannut edullisen sähkönsaannin pitkäaikaisilla sopimuksilla, joilla heillä on suurina sähkönkuluttajina mahdollisuus. Niinpä keskimääräistä suurempi kate täytyy ottaa pienkuluttajilta, jotta yhtiöiden tuottetavoitteisiin päästäisiin.
Nykyisessä kilpailutilanteessa ei ole sähköntuottajien etu turvata kriisiajan sähkönsaantia. Kriisiaikahan on kovien pakkasten aikaan talvella kulutushuippujen yhteydessä, jos alla on ollut kuiva kesä. Jokainen sähköntuottaja on velvollinen sopimuksissa ehtojen mukaan toimittamaan sähkö vain omille asiakkailleen.
Yhdenkään sähkötuottajayhtiön ei ole kannattavaa rakentaa varavoimalaitoksia odottamaan talven huippukulutusajan käynnistystä. Siksi sähköntuotannonkapasiteetista on kulutushuippujen yhteydessä pulaa ja siksi sähköverkko on siirron puolesta jo täyteen kuormitettu sekä sähkönmarkkinahinnat ylhäällä. Uskon että tulevaisuudessa tällä menolla kulutushuippujen aikaan on odotettavissa sähkökatkoksia.
Lisäksi sähköntuotannon kilpailu on keinotekoinen. Kaupunkien kaukolämpölaitokset myyvät sähköä verkkoon omakustannushintaan, koska laitokset ovat muutoinkin käytössä. Lisäksi sähköntuottajat ovat velvollisia ilmoittamaan käytettävissä olevan kapasiteetin, tällä suojataan tuotantokapasiteetin "pimitys", mutta johtaa myös epäsuorasti em. siihen, ettei yhdenkään tuottajan ole kannattavaa rakentaa "huippusähkövoimaloita".
Ex-kauppa- ja teollisuusministeri lausui että "Suomi tulee piakkoin luopumaan hiililauhdelaitoksista". Tämä lausunto oli ajalta ennen kuivaa kesää, jolloin sähkö oli markkinahinnaltaan ennätyshalpaa. Kenellä on tällä hetkellä rahkeita luopua hiililauhdelaitoksista ?
Kuka luopumisen maksaa rakentamalla korvaavia sähköntuotantolaitoksia ja mikä korvaava energian tuottamismuoto on ?
Paljon viisaampaa olisi keskittyä hiililauhdelaitoksissa kehittämään tekniikkaa niin, että energia tuottettaisiin mahdollisimman puhtaasti ja että hiililauhdelaitokset pyrittäisiin muuttamaan vastapainelaitoksiksi (kaukolämpö).
Maailmassa pohjoismaat ovat ainoa Euroopan kolkka jossa vapaita sähkömarkkinoita kokeillaan. Saksa ja Ranska suojasivat omat markkinansa, mutta heidän (valtio) tuetut voimayhtiöt ovat valmiita laajenemaan kilpailakseen pohjoismaissa. Tilannetta voi verrata siihen, että pohjoismaissa rakennetaan laivoja ilman telakkatukea, mutta Keski-eurooppalaiset olisivat mukana kilpailussa telakkatuen turvin.
Myös sähkön ostaminen idästä (Venäjä) on moraaliltaan vähintäänkin kyseenalaista. Venäjä myy sähkön pohjoismaisille markkinoille Suomen kautta, jonka tuottamiseen Venäjä käyttää ydinvoimaa ja esim. hiililauhdevoimalaitoksia, joissa ei ole minkäänlaisia puhdistuslaitteistoja. Pahimmassa tapauksessa kotimaan ympäristöystävällisemmät laitokset eivät käy, kun sähkö tuotetaan saastuttavammissa laitoksissa rajan takana. Samantapainen tilanne on esimerkiksi Tanskan hiililauhdelaitoksissa, josta myydään sähköä etelä-Ruotsiin. Tanskan ilmansuojeluraja-arvot eivät ole niin tiukat kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Käytännössä oma pesä on hieman puhtaampi, mutta ympäristö likaantuu enemmän.
Tulevaisuudessa pienkuluttajien sähkönhinta tulee nousemaan ja kulutushuippujen yhteydessä joudutaan säännöstelemään sähköä.
Sähkötuotannon, -siirron ja markkinoinnin yhtiöittämisen myötä on firmoille tulleet tulostavoitteet, joiden johdosta ne karsivat kulujaan (irtisanovat työntekijöitä) ja palveluista täytyy tuotto-odotusten myötä saada suurempi kate.
Teollisuus on turvannut edullisen sähkönsaannin pitkäaikaisilla sopimuksilla, joilla heillä on suurina sähkönkuluttajina mahdollisuus. Niinpä keskimääräistä suurempi kate täytyy ottaa pienkuluttajilta, jotta yhtiöiden tuottetavoitteisiin päästäisiin.
Nykyisessä kilpailutilanteessa ei ole sähköntuottajien etu turvata kriisiajan sähkönsaantia. Kriisiaikahan on kovien pakkasten aikaan talvella kulutushuippujen yhteydessä, jos alla on ollut kuiva kesä. Jokainen sähköntuottaja on velvollinen sopimuksissa ehtojen mukaan toimittamaan sähkö vain omille asiakkailleen.
Yhdenkään sähkötuottajayhtiön ei ole kannattavaa rakentaa varavoimalaitoksia odottamaan talven huippukulutusajan käynnistystä. Siksi sähköntuotannonkapasiteetista on kulutushuippujen yhteydessä pulaa ja siksi sähköverkko on siirron puolesta jo täyteen kuormitettu sekä sähkönmarkkinahinnat ylhäällä. Uskon että tulevaisuudessa tällä menolla kulutushuippujen aikaan on odotettavissa sähkökatkoksia.
Lisäksi sähköntuotannon kilpailu on keinotekoinen. Kaupunkien kaukolämpölaitokset myyvät sähköä verkkoon omakustannushintaan, koska laitokset ovat muutoinkin käytössä. Lisäksi sähköntuottajat ovat velvollisia ilmoittamaan käytettävissä olevan kapasiteetin, tällä suojataan tuotantokapasiteetin "pimitys", mutta johtaa myös epäsuorasti em. siihen, ettei yhdenkään tuottajan ole kannattavaa rakentaa "huippusähkövoimaloita".
Ex-kauppa- ja teollisuusministeri lausui että "Suomi tulee piakkoin luopumaan hiililauhdelaitoksista". Tämä lausunto oli ajalta ennen kuivaa kesää, jolloin sähkö oli markkinahinnaltaan ennätyshalpaa. Kenellä on tällä hetkellä rahkeita luopua hiililauhdelaitoksista ?
Kuka luopumisen maksaa rakentamalla korvaavia sähköntuotantolaitoksia ja mikä korvaava energian tuottamismuoto on ?
Paljon viisaampaa olisi keskittyä hiililauhdelaitoksissa kehittämään tekniikkaa niin, että energia tuottettaisiin mahdollisimman puhtaasti ja että hiililauhdelaitokset pyrittäisiin muuttamaan vastapainelaitoksiksi (kaukolämpö).
Maailmassa pohjoismaat ovat ainoa Euroopan kolkka jossa vapaita sähkömarkkinoita kokeillaan. Saksa ja Ranska suojasivat omat markkinansa, mutta heidän (valtio) tuetut voimayhtiöt ovat valmiita laajenemaan kilpailakseen pohjoismaissa. Tilannetta voi verrata siihen, että pohjoismaissa rakennetaan laivoja ilman telakkatukea, mutta Keski-eurooppalaiset olisivat mukana kilpailussa telakkatuen turvin.
Myös sähkön ostaminen idästä (Venäjä) on moraaliltaan vähintäänkin kyseenalaista. Venäjä myy sähkön pohjoismaisille markkinoille Suomen kautta, jonka tuottamiseen Venäjä käyttää ydinvoimaa ja esim. hiililauhdevoimalaitoksia, joissa ei ole minkäänlaisia puhdistuslaitteistoja. Pahimmassa tapauksessa kotimaan ympäristöystävällisemmät laitokset eivät käy, kun sähkö tuotetaan saastuttavammissa laitoksissa rajan takana. Samantapainen tilanne on esimerkiksi Tanskan hiililauhdelaitoksissa, josta myydään sähköä etelä-Ruotsiin. Tanskan ilmansuojeluraja-arvot eivät ole niin tiukat kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Käytännössä oma pesä on hieman puhtaampi, mutta ympäristö likaantuu enemmän.
Tulevaisuudessa pienkuluttajien sähkönhinta tulee nousemaan ja kulutushuippujen yhteydessä joudutaan säännöstelemään sähköä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näinhän kävi Kaliforniassa pari kesää sitten. Kun sähkönkulutus on yleensä lähelle samaa vuodesta toiseen, niin silloin sähköyhtiön osakkaat eivät voi saada jatkuvia voittoja osinkoina. Täten sähköyhtiöt ovat myyneet/lakkauttaneet ns. reservit ettei tulisi ylimääräisiä kuluja ja osakkaille turvattaisiin osinkoja, mutta kalifornian tapauksessa tuli kova helle ajanjakso ja tarvittiin paljon ylimääräistä sähköä ilmastointilaitteiden ja jäähdytysjärjestelmien ylläpitoon, mutta eipä ollut enää mitään reservejä jäljellä yhdestä maailman rikkaimmalla alueella, kun ahneuksissaan sähköyhtiöt olivat myyneet/lakkauttaneet varavoimalansa voiton maksimoimiseksi. Tämä on sitä ihanaa markkinataloutta. Miten käynee Suomessa tuskin mainittavasti paremmin!!
MTV 3
Heikko vesitilanne korottaa sähkön hintaa.
Sähkön kuluttajahinnat jatkanevat nousuaan ensi syksynä. Kevään tulvavesien purkautuminen ei riitä täyttämään Skandinavian vesivoimaloiden vesivarastoja. Hinnankorotuksilta välttyminen edellyttäisi poikkeuksellisen runsaita sateita kesän aikana.
Suomen valjastettujen jokien vesivarastojen täyttyminen ei juuri vaikuta sähkön hintaan. Pohjosmaiden vapailla energiamarkkinoilla Suomen sähkönhintaa säätelee pääasiallisesti Norjan ja Ruotsin kymmeniä kertoja suuremmat vesivarastot. Juuri nyt ei hyvältä näytä.
Sähköyhtiöiden on epäilty parantelevan kuralla olleita taseitaan korottamalla myös muuten kuin vesivoimalla tuotetun sähkön hintaa.Toimialajohtaja Markku Jalonen Energia-alan keskusliitosta kuitenkin toteaa, että pohjoismaisesta markkinasta yli puolet tuotetaan vesivoimalla, mikä puolestaan pitkälti sanelee markkinahinnan. Jalosen mukaan vähäsateisuus ja talven aikainen saapuminen vaikuttaisi sähkön markkinahinnan nousuun entisestään.
Viime talvena sähkön kuluttajahinta kohosi Suomessa yli 20 prosenttia, Norjassa ja Ruotsissa jonkin verran tätäkin enemmän.
(MTV3)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=110&conference=1500000000000127&posting=22000000000471969