Suomen kielen lautakunta aikoo puuttua kielen sukupuoleen sidottuihin sanoihin ja ilmauksiin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmisteilla oleva kannanotto julkaistaan joulukuun alussa Kielikello-lehdessä. Päätöksen pontimena on kielentutkija Kalle Jormanaisen laatima “Aloite seksistisen kielenkäytön karsimiseksi”.
Lehden haastatteleman tutkijan mukaan monet arkikielen sanat saavat turhaan ikävän feminiinisen sävyn, vaikka ne sisällöltään olisivatkin täysin sukupuolineutraaleja. Hänen mielestään kieli kohtelee miehiä usein syrjivästi ja tekee heidät näkymättömiksi.
”Otetaan vaikka sana kokonaisvaltainen, joka saa vahvan merkityksensä nimenomaan siihen piilotetusta feminiinisestä sisällöstä. Emme kovin usein tule ajatelleeksi tällaisia merkityksiä sillä olemme tottuneet niihin”, Jormanainen miettii.
Yleisistä arkikielen sanoista pohdittavina ovat esimerkiksi sanat varsinainen, kokonainen, puolinainen, nainen ja tupakka. Tutkijan mukaan suomen kieli on feminiinisyyden kyllästämää ja nainen-loppuisia sanoja on arkikielessäkin kymmeniä, jollei satoja.
”Esimerkiksi sana punainen olisi 2000-luvulla jo aika vaihtaa vähemmän seksistiseen muotoon”, Jormanainen sanoo ja ehdottaa uudeksi nimeksi yleisesti tunnettua termiä R: 255 G: 0 B: 0.
Myös kansallisuuttamme symboloivan Suomi-neidon käsitteen nykyaikaistaminen on Jormanaisen mukaan työn alla.
Lehden haastatteleman tutkijan mukaan monet arkikielen sanat saavat turhaan ikävän feminiinisen sävyn, vaikka ne sisällöltään olisivatkin täysin sukupuolineutraaleja. Hänen mielestään kieli kohtelee miehiä usein syrjivästi ja tekee heidät näkymättömiksi.
”Otetaan vaikka sana kokonaisvaltainen, joka saa vahvan merkityksensä nimenomaan siihen piilotetusta feminiinisestä sisällöstä. Emme kovin usein tule ajatelleeksi tällaisia merkityksiä sillä olemme tottuneet niihin”, Jormanainen miettii.
Yleisistä arkikielen sanoista pohdittavina ovat esimerkiksi sanat varsinainen, kokonainen, puolinainen, nainen ja tupakka. Tutkijan mukaan suomen kieli on feminiinisyyden kyllästämää ja nainen-loppuisia sanoja on arkikielessäkin kymmeniä, jollei satoja.
”Esimerkiksi sana punainen olisi 2000-luvulla jo aika vaihtaa vähemmän seksistiseen muotoon”, Jormanainen sanoo ja ehdottaa uudeksi nimeksi yleisesti tunnettua termiä R: 255 G: 0 B: 0.
Myös kansallisuuttamme symboloivan Suomi-neidon käsitteen nykyaikaistaminen on Jormanaisen mukaan työn alla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
silti väitän ,että se lentoperämiehen muuttaminen muotoon LENTOPERÄNAINEN on jotenkin esineellistävä...
se saattaa synnyttää sellaisia subliminaalisia assosiaatioita ,joilla ei ole alkuperäisen kontekstin kanssa mitään tekemistä.
Suomi neito kantamassa lakikirjaa voitaisiin korvata siilitukkaisella rekkalesbolla, jolla on katkaistu mulkku kourassa!
punainen, varsinainen, sovinainen, hajanainen, ulkonainen ym ym