Tehyn työtaistelun seuraus nostaa kuntien kuluja. Tästä seuraa, että toimintoja on tehostettava. Vapaaehtoiset kuntaliitokset vauhdittuvat päällekkäisyyksien ja byrokratian minimoimiseksi. Vastahakoiset kepukunnat joutuvat umpikujaan, elleivät tee jotain.
Näin päästään SDP:n ja kokoomuksen yhteiseen tavoitteeseen, n. sataan kuntaan, jotka pystyvät vastaamaan omilla verotuloillaan kaikista kustannuksistaan. Kepu ei voi edes vikistä, kun sitä viedään kuin litran mittaa.
Tehyn työtaistelu ratkaisi kehityksen suunnan kokoomuksen ja SDP:n tavoitteiden mukaiseksi ilman kepulaisten pinnaa kiristäviä pakkoliitoslakeja.
Näin päästään SDP:n ja kokoomuksen yhteiseen tavoitteeseen, n. sataan kuntaan, jotka pystyvät vastaamaan omilla verotuloillaan kaikista kustannuksistaan. Kepu ei voi edes vikistä, kun sitä viedään kuin litran mittaa.
Tehyn työtaistelu ratkaisi kehityksen suunnan kokoomuksen ja SDP:n tavoitteiden mukaiseksi ilman kepulaisten pinnaa kiristäviä pakkoliitoslakeja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Johtopäätöksesi on täysin oikea ja tässä panee vähän jo mietityttämään, ollaanko Kokoomuksessa asia osattu suunnitella jo näin pitkälle. Jos niin on, silloin pitää jo hieman muuttaa käsitystä kykypuolueen kyvyttömyydestä.
Hyvä taloustilanne ja kuntien menojen lisääntyminen vauhdittavat kuntien eri suuntaista kehittymistä. Hyvä taloustilanne suosii erityisesti niitä kuntia, jotka ovat tähänkin asti menestyneet. Näin on esim. pääkaupunkiseudulla, missä työväestä alkaa olla jo huutava pula. Suuri leipomoyrityskin rekrytoi väkeä itselleen jo suoraan kadulta tarjoamalla ilmaista pullaa ja työpaikan. Kepulandiassa talouskehitys ei riipaise yhtä hyvin. Poikkeuksena ovat ne kunnat, jossa on esim. menstyviä metalliteollisuusyrityksiä. Ne taas ovat harvoin yksiselitteisesti kepukuntia. Kunnallisveron korotuspaineet tulevat olemaan suurimmat juuri niissä kunnissa, missä kunnalliseverotus on jo ennestään korkeinta. Hyvin menestyneet kunnat tullevat pitämään verotuksensa entisellään, kun eivät uskalla oikein näyttää vaurauttaa alentamalla veroja.
Pääkaupunkin kyljessä oleva Espoo lienee malliesimerkki menestyvästä kunnasta, missä kepujen mielestä on vain paljon lähiöjuoppoja. Kunnan tulot kasvavat päätä huimaavaa vauhtia ja paineet verojen alentemiseksi kasvavat. Myös Vantaa on päässyt nousevalle talousuralle siitä huolimatta, että valtionosuusjärjestelmä kohtelee erityisen kaltoin tätä kuntaa. Vantaan suotuisa kehitys voimistuisi entyisestään, kunhan lentokenttäradan rakentamisessa päästään alkuun. Kepuhan sitäkin jarruttaa hallituksessa, vaikka lähes kaikissa metropoleissa muualla maailmassa on toimiva rautatieyhteys suoraan lentokentältä kuten esim. Tukholman Arlandassa.
Kepun kentälle voi olla vaikea selittää sitä, miksi näin hyvässä taloustilanteessa kepukuntien taloudet vain kriisiytyvät ja muissa kunnissa porkustellaan hyvää vauhtia eteenpäin.
Tässä kyllä toteutuvat niin demarien kuin Kokoomuksen tavoitteet kuntauudistuksesta. Sen politiikan takuumieheksi on yllättäen noussut Kepun puheenjohtaja, pääministeri Vanhanen. Vanhanen kulkee tässä kohdin Esko Ahon jalanjälkiä mielessään koko maan etu Ahon ajaessa Suomea EU:hun kepun kentän vastustuksesta välittämättä. Vanhanen toimii nyt samalla tavoin kuntauudistuksen vauhdittajana.
Kun asiat on pirstaloitu liian moniin itsenäisiin yksiköihin tilanteessa, jossa keskusjohtoa ei ole, vaan asioista saavat päättää kunkin kunnan tai kuntayhtymän johto, niin tehokkuuseroja tulee huimalla tavalla.
Nykyinen julkinen terveyden ja sairaudenhoito pitäisi yhtiöittää valtionyhtiöksi, jossa valtio ja kunnat omistaisivat yhdessä osakekannan sataprosenttisesti. Tämän yhtiön keskusjohto organisoisi terveyskeskusasemat, sairaalat ja kaikki muut tarvittavat toimilaikat keskusjohtoisesti samaan tapaan kuin kaupan keskusliikkeet johtavat erilaisia ketjujaan.
Näin toiminta standardiositaisi niin, että laatu-, palvelu- ja kustannustaso olisi sama koko maassa.
Kun tämä julkisen vallan omistama osakeyhtiö samalla kilpailisi mm. työterveydenhoidosta ja yksiyissairaalapalveluista yksityisen sektorin kanssa, niin kilpailu tehostaisi toimintaa entisestään. Kun toiminta olisi tarpeeksi tehokasta valtionyhtiö vois ulottaa palvelunsa Viroon, Baltiaan, Venäjälle, Ruotsiin ... kaikkialle, missä laatu, potilaspalvelun ystävällisyys ja hinta toisivat meille kilpailuedun.
Nykyinen, kuntien vastuulle hajautettu toiminta on lähinnä rahanreikä, jossa tehottomuuteen menee niin paljon verorahaa, ettei hoitajille riitä kunnon palkkoja.
Tämän epäkohdan pääsemme piakkoin korjaamaan, niin kuin mm. Sailas ja Esko Aho ovat jo pitkään ennustelleet.
Sairaanhoitajien palkankorotukset vaikuttavat samalla tavalla kaikkiin kuntiin, koska hoitajia on jokseenkin sama määrä tiettyä väestömäärää kohden.
Kun sairaanhoitomme lisäksi valtaosin perustuu jo ennestään kuntainliittojen eli eräänlaisten suurkuntien pohjalle, tehostamiskeinoja ei sairaanhoidossa sitä kautta löydy.
On täysin selvää, että mikäli hoitajat saavat vaatimansa 24 prosentin palkankorotukset, kuntainliitot joutuvat nostamaan kunnilta sairassijoista perimiään maksuja ja kunnat veroäyriään. Ei noilta korotuksilta kuntien yhdistämisellä vältytä.