Tervetuloa takaisin luokkayhteiskunta, hyvästi maailman paras koulujärjestelmä ja tasa-arvo.
--
Hallitus linjaa koulutusta:
Yksityiset koulut syömään
peruskoulujen rahoja
Yksityiskoulujen vahvistaminen on niin tärkeää, että se mainitaan ensimmäistä kertaa hallituksen asiakirjoissa.
TUULA KÄRKI
Vasemmistoliiton kansanedustaja Minna Sirnö on arvioi, että nyt levitetään punaista mattoa yksityisten koulujen syntymiselle. Hän näkee lausuntokierroksella olevan koulutuksen kehittämissuunnitelman nostavan yksityisiä kouluja. Opetusministeriön laatima kehittämissuunnitelma - jota ei vielä ole hyväksytty - määrittelee maan hallitukselle koulutuksen peruslinjaukset ja kattaa kaiken opetukseen ja koulutukseen liittyvän päätöksenteon vuoteen 2012.
- Suunnitelmassa otetaan askel siihen suuntaan, että yksityiset koulut tuodaan julkisten koulujen rinnalle, Sirnö arvioi.
- Tähän asti julkisena palveluna tuotetut koulut ovat olleet pääsääntö, joita yksityiset koulut täydentävät. Tässä suunnitelmassa mennään ideologisesto siihen suuntaan, että kunnat nähdään ostopalvelujen mahdollistajina koulutuksessakin. Sama suuntaushan näkyy muissakin kunnallisissa palveluissa.
Myös Vasemmistoliiton koulutuspolitiikan asiantuntija, vantaalainen rehtori, erityisopetuksen suunnittelija Eero Väätäinen pitää kehittämissuunnitelman muutosta aiempiin verrattuna merkittävänä.
- Aiemmasta poiketen nyt yksityinen koulujärjestelmä nostetaan hallitustason asiakirjoissa kunnallisen koulujärjestelmän kylkeen, Väätäinen sanoo.
Kehityssuunnitelman mukaan "monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus."
Lisäksi "yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa."
Rehellisen
porvarillista
Se ei rauhoita Sirnöä, että opetusministeri Sari Sarkomaakin (kok.) totesi eduskunnan koulutusta koskeneessa ajankohtaiskeskustelussa viime viikolla julkisen peruskoulun olevan suomalaisen koulutuksen peruskivi.
- Sarkomaa ei kiistänyt sitä, etteikö nyt avattaisi uusia mahdollisuuksia yksityistämiselle.
Sirnö arvioi, että suunnitelmatekstin takana on rehellinen porvarillinen näkemys, jonka mukaan yksityistäminen tuottaa parempaa koulutusta.
- Yksityistämisen vahvistamiseen yhdistetään vanhemmille aiempaa laajempi mahdollisuus valita lastensa koulu samalla, kun rahoitus seuraa lasten perässä.
Sirnön mielestä pahimmillaan voi käydä, kuten kahtia jakaantuneen koulutuksen maissa: satsataan niihin lapsiin, joiden perheillä on varaa maksaa yksityiskoulusta, ja rupusakki käy julkista peruskoulua. Hän pelkää, että yksityiskouluille menevät resurssit ovat pois julkiselta sektorilta.
- Toki vanhemmilla pitää olla oikeus valita vaikkapa Steiner-pedagogiikka tai sisäoppilaitos. Mutta ei ole hyvä, että resurssit otetaan julkiselta sektorilta.
Sirnön mielestä tilanne kärjistyy, kun koululaisten ikäluokat pienenevät.
- Jo nyt on ongelmana se, että ikäluokkien pienentyessä resurssit pienenevät. Jos julkisesta koulusta otetaan vielä muutaman oppilaan yksityiskouluun mukanaan viemät resurssit, vaikeutuu hyvän opetuksen toteuttaminen.
Tiukat
ministerit
Opetusministeriö antaa yksityiskouluille toimiluvat ja peruskoululaki on tiukka lupien suhteen. Myös ministerit ovat olleet tiukkoja. Edelliseltä opetusministeriltä Antti Kalliomäeltä (sd.) ei lupia juuri herunut.
- Mutta samaa lakia voidaan nykyisellä hallituksella kokoomusjohtoisesti tulkita toisin, Eero Väätäinen arvioi.
Se voisi tarkoittaa, että yksityisten koulujen perustamista helpotettaisiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle syntyisi yksityisiä kouluja. Se voisi olla pitemmän päälle myös ostopalvelukoulu kunnallisen kouluverkoston rinnalla.
- Yksityiskouluilla olisi todennäköisesti vapaus valita oppilaansa, mistä seuraisi koulujärjestelmän eriytyminen.
Väätäinen arvelee, että Suomeen voisi syntyä lisää esimerkiksi yksityisiä ns. kansainvälisiä kouluja.
Olisivatko ne eliittikouluja?
- Onhan se mahdollista. Esimerkiksi nyt, kun EU:n kemikaalivirasto tulee Helsinkiin, on puheissa ollut jo se, että tänne tulee parempaan tottunutta porukkaa. Joidenkin mielestä asunnot ja koulutuskin pitää heille olla parempaa kuin rivisuomalaisille.
Ihana
valinnanvapaus
Väätäinen pitää mainintoja yksityiskouluista varallisina. Samansuuntaisen kannan on ottanut myös Kuntaliitto. Väätäinen toteaa, että niin kunnallis- kuin valtakunnan politiikassakin on johtavana ajatuksena nykyisin valinnanvapaus ja joustavuus ja sitä kautta markkinoiden luominen.
- Jos lausuma hyväksytään, tähän maahan voi lähteä syntymään valtion rahoittamana laajamittaisempi yksityiskoulujärjestelmä kuin on koskaan ollut, Väätäinen arvioi.
Hänestäkin suurin riski on se, että valinnanvapauden nimissä vaikeutetaan yleisen koulujärjestelmän resurssipohjaa.
- Huoltajille se tarjoaa ensin niin ihanan tuntuisen vapauden valita, mutta kääntöpuolella on se, ketkä peruskouluista lähtevät yksityisiin kouluihin, ja sekin, tuleeko yksityisiin kouluihin mahdollisesti maksuja huoltajille.
Kehittämissuunnitelman mukaan yksityisen koulujärjestelmän laajeneminen mahdollistetaan yhteiskunnan tuella.
- Ilman valtion tukea yksityiskoulujärjestelmä tuskin helposti lähtisi syntymään. Voidaan opetusministerin päätöksellä perustaa erilaisia yksityisiä kouluja, joille taataan tietty valtionosuus. Samaan aikaan koulutuspolitiikkaa ollaan suuntaamassa valinnanvapauden nimissä perusopetuksen markkinaistamiseen.
Nurkanvaltausta
Väätäinen arvelee, että kokoomuskin linjaa, että koulutusjärjestelmämme on hyvä, mutta lisäksi pitää tarjota valinnaisuutta.
- Se tarkoittaakin sitten käytännössä koulumarkkinoita eikä nähdä, että ne romuttavat yleistä järjestelmää. Niinpä palataankin 70-luvulle, Väätäinen kiteyttää ja muistelee yli 30 vuoden takaista kädenvääntöä. Väiteltiin siitä, tasapäistääkö peruskoulu suomalaiset.
- On unohtunut, mitä oli ennen peruskoulua ja millaiset taistelut käytiin, että saatiin yleinen ja yhtäläinen peruskoulu. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta käynnisti sen 1960-luvulla.
Väätäinen sanoo, että seuraavat neljä vuotta pitää taistella peruskoulun puolesta.
- Näen kehittämissuunnitelman maininnat ensimmäiseksi koulutusjärjestelmän nurkanvaltausyritykseksi.
Hän toteaa, että kehittämissuunnitelmassa on myös paljon hyvää: koulutuksen laatuun panostetaan, varmistetaan tukiopetus, erityisopetus ja opinto-ohjaus.
- Mutta linjausta yksityisestä koulujärjestelmästä tasaveroisena täydentävänä palveluna kunnan koulujärjestelmälle ei ole yksikään hallitus kirjannut sitten 1998 hyväksytyn lain, joka säätelee perusopetusta.
Eriytyminen
vahvistuu
Väätäinen pitää hyvänä sitä, että meillä on annettu lupia Steiner-kouluille ja yksityisille kyläkouluille, jotka ovat mahdollistaneet lyhyet koulumatkat.
- Pääkaupunkiseudulla mittasuhteet ovat kuitenkin erilaiset. Täällä voi koulujärjestelmä eriytyä entisestään, kun jo nyt tutkimusten mukaan esimerkiksi Helsingissä se eriytyy jo ihan kunnallisena järjestelmänä, koska Helsingissä on kunnista vapain kouluvalintamahdollisuus. Jos se vapautuu entisestään, voi vain kysyä, miltä tavalliset peruskoulut alkavat näyttää.
Vantaalla vietetään peruskoulun 30-vuotisjuhlavuotta.
- Ikävää, että juuri nyt nousee vanha keskustelu, vaikka meillä maailman paras alle 15-vuotiaiden koulujärjestelmä. Ikävää, että se ei riitä.
Väätäinen arvioi, että takana on halu suunnata panoksia yhä enemmän niille oppilaille, joista katsotaan olevan hyötyä kilpailukyvylle.
- Lahjakkaiden problematiikka oli esillä voimakkaasti viimeksi 1987, Harri Holkerin (kok.) hallituksen tultua. Silloin puhuttiin lahjakkaiden koulutuksen kautta siitä, että tähdättiin kohti yksityistä koulujärjestelmää. Nyt puhutaan rehellisesti yksityiskoulujärjestelmän laajentamisesta.
--
Hallitus linjaa koulutusta:
Yksityiset koulut syömään
peruskoulujen rahoja
Yksityiskoulujen vahvistaminen on niin tärkeää, että se mainitaan ensimmäistä kertaa hallituksen asiakirjoissa.
TUULA KÄRKI
Vasemmistoliiton kansanedustaja Minna Sirnö on arvioi, että nyt levitetään punaista mattoa yksityisten koulujen syntymiselle. Hän näkee lausuntokierroksella olevan koulutuksen kehittämissuunnitelman nostavan yksityisiä kouluja. Opetusministeriön laatima kehittämissuunnitelma - jota ei vielä ole hyväksytty - määrittelee maan hallitukselle koulutuksen peruslinjaukset ja kattaa kaiken opetukseen ja koulutukseen liittyvän päätöksenteon vuoteen 2012.
- Suunnitelmassa otetaan askel siihen suuntaan, että yksityiset koulut tuodaan julkisten koulujen rinnalle, Sirnö arvioi.
- Tähän asti julkisena palveluna tuotetut koulut ovat olleet pääsääntö, joita yksityiset koulut täydentävät. Tässä suunnitelmassa mennään ideologisesto siihen suuntaan, että kunnat nähdään ostopalvelujen mahdollistajina koulutuksessakin. Sama suuntaushan näkyy muissakin kunnallisissa palveluissa.
Myös Vasemmistoliiton koulutuspolitiikan asiantuntija, vantaalainen rehtori, erityisopetuksen suunnittelija Eero Väätäinen pitää kehittämissuunnitelman muutosta aiempiin verrattuna merkittävänä.
- Aiemmasta poiketen nyt yksityinen koulujärjestelmä nostetaan hallitustason asiakirjoissa kunnallisen koulujärjestelmän kylkeen, Väätäinen sanoo.
Kehityssuunnitelman mukaan "monipuoliset kunnalliset ja yksityiset koulut tarjoavat perheille mahdollisuuden valita lapselleen sopiva opetus."
Lisäksi "yksityisten koulujen roolina on omalta osaltaan vahvistaa suomalaisen koulutusjärjestelmän moniarvoisuutta sekä mahdollistaa vanhempien aktiivinen rooli kouluvalinnassa."
Rehellisen
porvarillista
Se ei rauhoita Sirnöä, että opetusministeri Sari Sarkomaakin (kok.) totesi eduskunnan koulutusta koskeneessa ajankohtaiskeskustelussa viime viikolla julkisen peruskoulun olevan suomalaisen koulutuksen peruskivi.
- Sarkomaa ei kiistänyt sitä, etteikö nyt avattaisi uusia mahdollisuuksia yksityistämiselle.
Sirnö arvioi, että suunnitelmatekstin takana on rehellinen porvarillinen näkemys, jonka mukaan yksityistäminen tuottaa parempaa koulutusta.
- Yksityistämisen vahvistamiseen yhdistetään vanhemmille aiempaa laajempi mahdollisuus valita lastensa koulu samalla, kun rahoitus seuraa lasten perässä.
Sirnön mielestä pahimmillaan voi käydä, kuten kahtia jakaantuneen koulutuksen maissa: satsataan niihin lapsiin, joiden perheillä on varaa maksaa yksityiskoulusta, ja rupusakki käy julkista peruskoulua. Hän pelkää, että yksityiskouluille menevät resurssit ovat pois julkiselta sektorilta.
- Toki vanhemmilla pitää olla oikeus valita vaikkapa Steiner-pedagogiikka tai sisäoppilaitos. Mutta ei ole hyvä, että resurssit otetaan julkiselta sektorilta.
Sirnön mielestä tilanne kärjistyy, kun koululaisten ikäluokat pienenevät.
- Jo nyt on ongelmana se, että ikäluokkien pienentyessä resurssit pienenevät. Jos julkisesta koulusta otetaan vielä muutaman oppilaan yksityiskouluun mukanaan viemät resurssit, vaikeutuu hyvän opetuksen toteuttaminen.
Tiukat
ministerit
Opetusministeriö antaa yksityiskouluille toimiluvat ja peruskoululaki on tiukka lupien suhteen. Myös ministerit ovat olleet tiukkoja. Edelliseltä opetusministeriltä Antti Kalliomäeltä (sd.) ei lupia juuri herunut.
- Mutta samaa lakia voidaan nykyisellä hallituksella kokoomusjohtoisesti tulkita toisin, Eero Väätäinen arvioi.
Se voisi tarkoittaa, että yksityisten koulujen perustamista helpotettaisiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle syntyisi yksityisiä kouluja. Se voisi olla pitemmän päälle myös ostopalvelukoulu kunnallisen kouluverkoston rinnalla.
- Yksityiskouluilla olisi todennäköisesti vapaus valita oppilaansa, mistä seuraisi koulujärjestelmän eriytyminen.
Väätäinen arvelee, että Suomeen voisi syntyä lisää esimerkiksi yksityisiä ns. kansainvälisiä kouluja.
Olisivatko ne eliittikouluja?
- Onhan se mahdollista. Esimerkiksi nyt, kun EU:n kemikaalivirasto tulee Helsinkiin, on puheissa ollut jo se, että tänne tulee parempaan tottunutta porukkaa. Joidenkin mielestä asunnot ja koulutuskin pitää heille olla parempaa kuin rivisuomalaisille.
Ihana
valinnanvapaus
Väätäinen pitää mainintoja yksityiskouluista varallisina. Samansuuntaisen kannan on ottanut myös Kuntaliitto. Väätäinen toteaa, että niin kunnallis- kuin valtakunnan politiikassakin on johtavana ajatuksena nykyisin valinnanvapaus ja joustavuus ja sitä kautta markkinoiden luominen.
- Jos lausuma hyväksytään, tähän maahan voi lähteä syntymään valtion rahoittamana laajamittaisempi yksityiskoulujärjestelmä kuin on koskaan ollut, Väätäinen arvioi.
Hänestäkin suurin riski on se, että valinnanvapauden nimissä vaikeutetaan yleisen koulujärjestelmän resurssipohjaa.
- Huoltajille se tarjoaa ensin niin ihanan tuntuisen vapauden valita, mutta kääntöpuolella on se, ketkä peruskouluista lähtevät yksityisiin kouluihin, ja sekin, tuleeko yksityisiin kouluihin mahdollisesti maksuja huoltajille.
Kehittämissuunnitelman mukaan yksityisen koulujärjestelmän laajeneminen mahdollistetaan yhteiskunnan tuella.
- Ilman valtion tukea yksityiskoulujärjestelmä tuskin helposti lähtisi syntymään. Voidaan opetusministerin päätöksellä perustaa erilaisia yksityisiä kouluja, joille taataan tietty valtionosuus. Samaan aikaan koulutuspolitiikkaa ollaan suuntaamassa valinnanvapauden nimissä perusopetuksen markkinaistamiseen.
Nurkanvaltausta
Väätäinen arvelee, että kokoomuskin linjaa, että koulutusjärjestelmämme on hyvä, mutta lisäksi pitää tarjota valinnaisuutta.
- Se tarkoittaakin sitten käytännössä koulumarkkinoita eikä nähdä, että ne romuttavat yleistä järjestelmää. Niinpä palataankin 70-luvulle, Väätäinen kiteyttää ja muistelee yli 30 vuoden takaista kädenvääntöä. Väiteltiin siitä, tasapäistääkö peruskoulu suomalaiset.
- On unohtunut, mitä oli ennen peruskoulua ja millaiset taistelut käytiin, että saatiin yleinen ja yhtäläinen peruskoulu. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta käynnisti sen 1960-luvulla.
Väätäinen sanoo, että seuraavat neljä vuotta pitää taistella peruskoulun puolesta.
- Näen kehittämissuunnitelman maininnat ensimmäiseksi koulutusjärjestelmän nurkanvaltausyritykseksi.
Hän toteaa, että kehittämissuunnitelmassa on myös paljon hyvää: koulutuksen laatuun panostetaan, varmistetaan tukiopetus, erityisopetus ja opinto-ohjaus.
- Mutta linjausta yksityisestä koulujärjestelmästä tasaveroisena täydentävänä palveluna kunnan koulujärjestelmälle ei ole yksikään hallitus kirjannut sitten 1998 hyväksytyn lain, joka säätelee perusopetusta.
Eriytyminen
vahvistuu
Väätäinen pitää hyvänä sitä, että meillä on annettu lupia Steiner-kouluille ja yksityisille kyläkouluille, jotka ovat mahdollistaneet lyhyet koulumatkat.
- Pääkaupunkiseudulla mittasuhteet ovat kuitenkin erilaiset. Täällä voi koulujärjestelmä eriytyä entisestään, kun jo nyt tutkimusten mukaan esimerkiksi Helsingissä se eriytyy jo ihan kunnallisena järjestelmänä, koska Helsingissä on kunnista vapain kouluvalintamahdollisuus. Jos se vapautuu entisestään, voi vain kysyä, miltä tavalliset peruskoulut alkavat näyttää.
Vantaalla vietetään peruskoulun 30-vuotisjuhlavuotta.
- Ikävää, että juuri nyt nousee vanha keskustelu, vaikka meillä maailman paras alle 15-vuotiaiden koulujärjestelmä. Ikävää, että se ei riitä.
Väätäinen arvioi, että takana on halu suunnata panoksia yhä enemmän niille oppilaille, joista katsotaan olevan hyötyä kilpailukyvylle.
- Lahjakkaiden problematiikka oli esillä voimakkaasti viimeksi 1987, Harri Holkerin (kok.) hallituksen tultua. Silloin puhuttiin lahjakkaiden koulutuksen kautta siitä, että tähdättiin kohti yksityistä koulujärjestelmää. Nyt puhutaan rehellisesti yksityiskoulujärjestelmän laajentamisesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hullut masokistisuomalaiset taitaa tykätä siitä herra-renki/rouva-piika -järjestelmästä.
Onneksi elin lapsuuteni tasa-arvoisessa Suomessa.